1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Afganistan

Suomessa asuvat afganistanilaiset surevat maansa aivovuotoa: ”Koulutettujen pako on sielun repimistä ruumiista”

Afganistanin uudet vallanpitäjät tarvitsisivat koulutettuja ihmisiä pankkien ja koulujen pyörittämiseen sen sijaan, että nämä pakenevat. Kaksi korkeakoulutettua afganistanilaista muistuttaa, että köyhä maa ei nouse ahdingostaan ilman sivistystä.

Mojtaba Qanezadeh ja Ershad Noorzai Balkhi miettivät, miten voisivat olla avuksi Suomeen alkusyksystä evakuoiduille afganistanilaisille. Kuva: Terhi Liimu / Yle

Sen jälkeen kun Taliban nousi valtaan elokuussa Afganistanissa, maasta on paennut päivittäin koulutettuja kansalaisia.

– Aivovuoto rapauttaa yhteiskuntaa, sanoo Suomessa asuva 34-vuotias buddhalaisen filosofian tutkija Ershad Noorzai Balkhi.

Hän on syntynyt Mazar-i-Sharifissa, Afganistanissa, ja käynyt siellä yliopistoa ja opettanut muun muassa lapsille historiaa. Sivistyksen ja henkisen pääoman katoaminen synnyinmaasta huolestuttaa Ershadia.

– Suomessa on kai paljon työttömiä filosofeja, joten minun olemisellani täällä ei ole suomalaiseen yhteiskuntaan vaikutusta. Toisin olisi Afganistanissa, hän sanoo.

Ershad katsoi Talibanin valtaannousua ja evakuointikaaosta monien muiden tavoin ymmällään.

– Pelastautumisen näkökulma on ymmärrettävä, mutta myös surullinen epäonnistuminen siinä mielessä, että otamme sieltä kaiken, viimeisetkin koulutetut ihmiset. Se on kuin irrottaisi sielun ruumiista, hän sanoo.

Kun arki on taistelua, ajattelu ja pohdiskelu jäävät vähemmälle. Niitä tarvittaisiin silti kipeästi Afganistanissakin, Noorzai muistuttaa. Hän muutti aikanaan ulkomaille opiskelun vuoksi, nykytilanteessa hänen kansainvälisellä kokemuksellaan ei ole käyttöä kotimaassa.

– Jos luennoin tusinalle ihmiselle, he voivat jakaa oppimaansa taas tusinalle, hän sanoo.

– Taliban ei vain taida minun kaltaistani ihmistä tarvita.

Koulutuksen puute vahvistaa kiihkomielisyyttä

Koulutettujen lähtö vahvistaa Taliban-liikkeen asemaa, ainakin aluksi.

Kun edes perusopetusta ei ole tarjolla, kiihkomielisten saarnaajien sanoma menee kansalaisille helpommin läpi.

Luku- ja kirjoitustaito on edelleen vähäistä varsinkin Afganistanin maaseudulla. Vain noin 40 prosenttia lapsista osaa lukea, vaikka tilanne onkin viime vuosina kohentunut.

Moskeijoissa ihmisille opetetaan islamin perusasiat, mutta ei niinkään mahdollisuutta perehtyä ja tutkia itse.

Ershadin mukaan viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana aiemmat hallinnot antoivat Taliban-verkoston levittää oppiaan häiriöttä vuosien ajan, eikä rekisteröinyt tai valvonut imaameja ja moskeijoita. Se oli virhe.

Talibanin islamin tulkinta on muualta tuotua, hän huomauttaa. Poliittinen islam ei ole peräisin Afganistanista. Esimerkiksi islamin rukoukset he opettavat muiden maiden tapaan arabiaksi, vaikka afganistanilaiset eivät ole arabeja.

Talibanien keskuudessa on kuitenkin paljon linja- ja oppieroja, mikä voi heikentää heidän hallintoaan. Jokaisella jäsenellä voi olla islamista oma mielipide.

34-vuotias Ershad Noorzai Balkhi on asunut ja opiskellut useissa maissa, muun muassa Intiassa ja Filippiineillä, ja kokee itsensä maailmankansalaiseksi. Häntä huolestuttaa synnyinmaassaan asuvien sukulaistensa tulevaisuus. Kuva: Terhi Liimu / Yle

Opettajista tulee vielä kovempi pula

Afganistan ei ole sama maa kuin kaksi vuosikymmentä sitten, jolloin Taliban oli ensimmäisen kerran vallassa. Yksi Talibanin haasteista on edeltävien hallintojen tapaan koulutuksen järjestäminen.

Taliban ilmoitti syyskuussa, että tytöillä ei ole ainakaan vielä kouluun asiaa. Talibanin mukaan naisia saavat opettaa jatkossa vain naisopettajat.

Tämä tarkoittaa, että opettajia tarvittaisiin monin verroin lisää, jos tyttö- ja poikaryhmiä aletaan erotella. Jo ilman tätä Afganistanissa on ollut pulaa opettajista.

Koulutetut afganistanilaiset olisivat ratkaisevassa asemassa maan tulevaisuudessa.

Mullahit eivät enää riitä, sanoo espoolainen sähkösuunnittelija Mojtaba Qanezadeh.

– Pitää olla liike-elämän tuntemusta, jotta voi johtaa vaikka pankkeja. On some ja yhteydet ulkomaailmaan, hän sanoo.

26-vuotias Qanezadeh on käynyt vanhempiensa kotimaassa vain kerran, mutta pitää sinne paljon yhteyttä. Hän on syntynyt Iranissa ja tullut Suomeen 7-vuotiaana kiintiöpakolaiseksi tulleen perheensä kanssa.

Työ Afganistanin hyväksi kiinnostaisi jos olot rauhoittuisivat.

Qanezadeh ennustaa, että Talibanille tulee ongelmia jo lähikuukausina. Naiset ovat jo nyt uskaltautuneet osoittamaan kaduilla mieltään. Toisaalta uusien isäntien äänenpainot kovenevat koko ajan. Teloitukset ja raajojen katkaisut aiotaan palauttaa rangaistuksiksi.

Mojtaba Qanezadehia kiinnostaisi tehdä työtä Afganistanin hyväksi, jos olot rauhoittuisivat. Hän on aktiivinen demarinuori. Kuva: Terhi Liimu / Yle

Afganistanin rikas kulttuuri on hautautunut vihanpidon alle

Afganistanista tunnetaan maailmalla lähinnä verenvuodatus ja vihanpito.

– Mutta kun meillä on niin paljon muutakin. Runoutta ja kirjallisuutta, kulttuuria kolmelta vuosituhannelta. Ensimmäinen buddhapatsas veistettiin Afganistanissa, ja varhaisimpia persiankielisiä kirjoituksia on löydetty sieltä, Ershad listaa.

Afganistanin sivilisaation perintöä ovat Ershad Noorzain mukaan omineet myös naapurimaat.

– Meidän pitäisi vähitellen lakata miettimästä, millä puolella isoisämme taistelivat. Se sotiminen ei ole johtanut mihinkään, Qanezadeh täydentää.

Silti uuden sisällissodan riski leijuu Afganistanin yllä.

Juttua täydennetty 1.10.2021, klo 10.34 lisätty Ershad Noorzai Balkhin koko nimi, maininta poliittisesta islamista muualta tuotuna.

Lue myös:

Elämä evakuoinnin jälkeen – "Tärkeintä on nyt opiskella suomea ja päästä kuntosalille", kertoo Kabulista päiväkirjaa kirjoittanut nainen

Toimittajalta: Epätoivo järkytti Kabulin lentokentällä kuukausi sitten, mutta nyt kaduilla ​kulkee naisia ilman burkaa – ristiriidat ovat osa Afganistania

Onko Taliban-liike muuttunut? Johto kuulostaa sovinnolliselta, mutta jyrkkä ääriajattelu on voimissaan rivitaistelijoiden joukossa