1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. akut

Akkuteollisuus kasvaa Suomessa vauhdilla, osaajista on pulaa jo nyt – TEM: "Riskinä on, että jäämme kehityksestä jälkeen"

Suomesta ollaan luomassa akkualan kansainvälistä menestyjää. Kansallisen strategian mukaan Suomi voisi olla akku- ja sähköistymisklusterin edelläkävijä maailmassa vuonna 2025. Asiantuntija ei ole aivan varma, riittääkö pienessä maassa virtaa siihen.

Mahdi Moghaddam, Mahsa Shahsavan ja Cedrik Wiberg tutkivat ja kehittävät akuissa käytettäviä kemiallisia materiaaleja Turun yliopiston laboratoriossa. Kuva: Kimmo Gustafsson / Yle

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on käynnistänyt selvityksen, jolla kartoitetaan millaisia osaajia ja kuinka paljon Suomen akkuklusterissa tarvitaan tulevina vuosina.

Selvityksen perusteella päätetään, millaista akkualan koulutusta Suomessa pitäisi järjestää.

– Yrityksiltä on tullut meille sellaista viestiä, että osaajista on pulaa. Meillä ei kuitenkaan ole kuvaa siitä, mitä tämä lukumääräisesti tarkoittaa. Sitä nyt selvitetään, sanoo liikenneneuvos Johanna Särkijärvi työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Hyvät asetelmat

Selvitys tehdään haastattelemalla Suomessa toimivia akkualan yrityksiä. Samalla opiskelijoille on lähdössä kysely, jossa kartoitetaan minkälaista kiinnostusta opiskelijoilla on lähteä erikoistumaan aloille, joista voisi tulevaisuudessa työllistyä akkuklusterin palvelukseen.

– Olemme aika hyvässä kilpailuasetelmassa tällä hetkellä, mutta riskinä on, että jäämme kehityksestä jälkeen, jos meillä ei ole osaajia tulevien vuosien tarpeisiin, Särkijärvi sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriön akkualan selvityksen pitäisi valmistua joulukuussa. Sen jälkeen tehdään päätöksiä tarvittavasta koulutuksesta.

Akkuklusteri on Suomessa voimakkaasti kasvava ala. Eri puolilla maata on suunnitteilla tai toiminnassa toistakymmentä akkuhanketta: Harjavallassa, Salossa, Kotkassa, Vaasassa, Ikaalisissa, Kokkolassa, Sotkamossa, Haminassa ja Kaustisilla.

Viimeisimpänä aloitti Valmet Automotiven uusi akkutehdas Uudesssakaupungissa.

Uudenkaupungin akkutehtaalla valmistetaan akkuja sähköautoihin. Tehtaan työntekijämäärä on aluksi pari sataa, mutta sen on tarkoitus nousta viiteen sataan parissa vuodessa. Kuva: Yle / Yrjö Hjelt

Viime talvena työryhmä laati kansallisen akkustrategian (siirryt toiseen palveluun), jonka avulla Suomeen yritetään saada satojen miljoonien investointeja, synnyttää lukuisia uusia akkualan yrityksiä ja luoda tuhansia työpaikkoja.

Suomesta on tarkoitus tehdä lähitulevaisuudessa akkualan suurvalta, kansainvälinen edelläkävijä.

– Tarkoitus on luoda Suomeen kansainvälisesti kilpailukykyinen akku- ja sähköistymisklusteri vuoteen 2025 mennessä, vakuuttaa Johanna Särkijärvi.

Tuoreimpaan toimijaan, Uudenkaupungin akkutehtaaseen, on tarkoitus palkata lähivuosina 500 työntekijää.

Tehtaanjohtaja Esa Saarinen sanoo, että tällä hetkellä tarvittavat työntekijät on saatu vielä palkattua.

– Toistaiseksi on kohtalaisen helppoa ollut löytää. Ehkä joistakin erikoisosaajista on puutetta jo tälläkin hetkellä.

Turussa tutkitaan akkuja lahjarahalla

Turun yliopistossa aloitti viime syksynä akkuteknologian apulaisprofessorina Pekka Peljo.

Pesti on lahjoitusprofessuuri (siirryt toiseen palveluun), jonka takana on muun muassa varsinaissuomalaisia pankkeja, Salon kaupunki sekä akkualalla toimivat Fortum ja Valmet Automotive.

Peljon tehtävänä on oman tutkimustyön lisäksi kouluttaa akkualalle huippuosaajia. Yhteistyö esimerkiksi Valmetin Salon akkutehtaan kanssa on tiivistä.

Peljo sanoo, että akkualan osaajapula Suomessa on todellisuutta jo nyt. Syynä on, että ala on lähtenyt kasvuun yhtäkkiä ja suurella voimalla.

– Osaajapula on itse asiassa aika suuri. Ala on lähtenyt liikkeelle vasta viime aikoina, ja sen takia ei ole ollut tarvetta kouluttaa ihmisiä tälle puolelle.

Pekka Peljo sai 1,5 miljoonan euron ERC-rahoituksen tutkimukseen, jolla selvitetään aurinko- ja tuulienergian varastoimista akkuihin. Kuva: Kimmo Gustafsson / Yle

Akkualalla tarvitaan monenlaista osaajaa: insinöörejä, kemistejä, prosessisuunnittelijoita ja niin edelleen.

Pekka Peljon mielestä kenttä on niin laaja, että olisi hankala koota kaikki opetus yhteen koulutusohjelmaan.

– Enemmänkin minä näkisin niin, että jo olemassaoleviin koulutuksiin kehitettäisiin paketteja, joilla pystyisi suuntautumaan alalle.

Yhtenä vaikeutena koulutuksen järjestämisessä on myös se, että eri yliopistoissa on erikoistuttu hieman eri asioihin.

– Nythän tämä osaaminen on hajautunut ympäri Suomea. Näkisin, että tärkeää olisi yliopistojen välinen yhteistyö, esimerkiksi virtuualikampus, jossa hyödynnettäisiin kaikkien yliopistojen vahvuuksia, Pekka Peljo sanoo.

Suomi edelläkävijänä?

Työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Jyrki Alkio arvioi, että akkualan liikevaihto Suomessa voisi kasvaa useampaan miljardiin, mikäli edes likimain kaikki alan suunnitelmat toteutuvat.

Yritysten tarpeisiin pitäisi todennäköisesti kouluttaa joitain satoja akkualan osaajia. Lähivuosina yritykset saattavat joutua palkkaamaan osaajia ulkomailta.

– Jos nyt ruvetaan kouluttamaan, vie viisi vuotta ennen kuin sieltä rupeaa tulemaan niitä osaavia ihmisiä, Alkio sanoo.

Mahdi Moghaddam kuuluu Pekka Peljon tutkijaryhmään. Kuva: Kimmo Gustafsson / Yle

Mutta entäpä akkualan edelläkävijänä toimiminen vuonna 2025. Voisiko se olla mahdollista?

Akkuteknologian apulaisprofessoria, Pekka Peljoa kysymys hymyilyttää.

– Se edelläkävijyys on aika haastavaa, kun myös kilpailijamaat panostavat todella paljon tutkimukseen. En oikein usko tähän asiaan näillä Suomen resursseilla.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 23.9. kello 23.

Lue lisää:

Akkuteollisuuteen investoidaan nyt vauhdilla koko maassa – Satakuntaan syntymässä iso keskittymä

Valmet Automotiven uusi akkutehdas Uudessakaupungissa aloitti tuotannon – tavoitteena 500 000 akkumoduulia ja akkupakettia vuodessa

Fortum investoi 24 miljoonaa Harjavaltaan – uusi akkukierrätyslaitos tuotannossa jo vuonna 2023

Norjalainen pörssiyhtiö suunnittelee akkukennotehdasta Vaasaan – kyseessä suurinvestointi: "Toteutumisen todennäköisyys on erittäin suuri"