1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Saksan liittopäivät

Autoteollisuusjätti Saksassa kampanjoidaan nyt ilmaston puolesta – lisäksi liittopäivävaaleissa nousevat esille rokottamattomat

Ulkopolitiikka ja siirtolaisuus ovat loistaneet poissaolollaan paraikaa käytävässä vaalikamppailussa. Ehdokkaat välttävät loppumetreillä epämukavia aiheita.

Olaf Scholz (SPD), Annalena Baerbock (Vihreät) ja Armin Laschet (CDU) osallistuivat television vaaliväittelyyn Saksassa syyskuussa. Kuva: Michael Kappeler / EPA

BERLIINI. Saksan liittopäivävaalien loppukiri on kuumimmillaan. Siitä kielivät paitsi vaalimainoksilla täyteen tapetoidut lyhtypylväät, myös kiihtyvä arvailu Saksan tulevien liittopäivien puoluejakaumasta saksalaismediassa.

Uusimpien kyselyiden mukaan eniten kannatusta nauttii sosiaalidemokraattinen SPD-puolue, jonka kannatus on noin 25 prosentin luokkaa. Toisena kyselyissä on tällä hetkellä kristillisdemokraattinen CDU 22 prosentilla ja kolmantena Vihreät 16 prosentilla.

Vaaleista tulee monessa mielessä historialliset, kun Saksaa 16 vuotta hallinneelle liittokanslerille Angela Merkelille etsitään manttelinperijää, ja yli kolmasosa äänestäjistä kertoo vielä miettivänsä, kenelle antavat äänensä (siirryt toiseen palveluun).

Äänestyspäätökseen vaikuttavat ennen kaikkea puolueiden kärkiehdokkaiden uskottavuus sekä niiden poliittiset ohjelmat.

– Osa saksalaisista kaipaa vaihtelua ja vastauksia todella polttaviin ongelmiin. He odottavat seuraavalta hallitukselta, että niihin tartutaan, kertoo politiikan tutkija Simone Abendschön Giessenin yliopistolta.

Vaalikeskusteluja hallitsevat ilmasto, korona ja jossain määrin saksalaisten kasvava eriarvoisuus.

Keskusteluissa eivät puolestaan juurikaan näy ulkopolitiikka, Eurooppa sekä siirtolaisuus, jotka ovat jääneet pikemminkin pienempien puolueiden aiheiksi.

Automaa Saksassa puheet esimerkiksi moottoriteiden nopeusrajoituksista ovat uutta. Vihreät vaatii autoiteille 130 km/h nopeusrajoituksia ilmaston suojelemiseksi. Kuva: Markus Scholz / EPA

Tämänvuotisissa liittopäivävaaleissa yksi vaaliteema nousee ylitse muiden: ilmasto. Keskimäärin 47 prosenttia äänestäjistä kertoo olevansa huolissaan ympäristönsuojelusta ja ilmastonmuutoksesta (siirryt toiseen palveluun) ja vaativansa tulevalta hallitukselta tekoja ilmastonsuojelun eteen.

Taustalla ovat ennen kaikkea viime vuosien äärimmäiset sääilmiöt ja ilmaston lämpeneminen, josta todistaa myös kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuore raportti. Sen mukaan ilman välittömiä päästövähennyksiä maapallon keskilämpötilan nousun pysäyttäminen 1,5:een tai edes 2 asteeseen ei ole mahdollista.

Länsi-Saksaa heinäkuussa piiskanneet poikkeukselliset sateet ja niiden aiheuttamat tulvat kylvivät alueelle vuosisadan pahimmat tuhot ja ovat edelleen tuoreina saksalaisten mielessä. Yhteensä yli 200 ihmistä menehtyi Saksan ja Belgian tulvissa.

Ihmishenkien menetyksen lisäksi moni saksalainen pelkää myös ilmastonmuutoksen seurausten taloudellista hintalappua: Länsi-Saksan tulva-alueet saavat Saksan parlamentin päätöksellä 30 miljardia euroa, mutta monet pelkäävät, että tulevaisuudessa ääri-ilmiöiden hoitaminen käy yhä kalliimmaksi.

– Jos emme saa nyt käännettyä kurssiamme, ilmastonmuutoksen kustannukset nousevat yli maksukykymme, Vihreiden kansleriehdokas Annalena Baerbock muun muassa sanonut (siirryt toiseen palveluun).

Tulvan jälkeisiä tuhoja Schuldin kylässä Saksassa 16. heinäkuuta. Kuva: Sascha Steinbach / AOP

Ilmastovaalit tarkoittavat Saksassa keskustelua liikenteestä ja energiasta

Politiikan tutkijan mukaan kesän tulvakatastrofi siivitti ilmastoteemat poliittisen väännön keskiöön, mutta aiheen merkitys on jatkuvasti kasvanut.

– Ilmastoasiat ovat viime vuosina olleet tapetilla muun muassa koululaisten ilmastolakkojen takia. Vaalikampanjoiden alusta alkaen oli selvää, että muidenkin kuin Vihreiden on otettava niihin kantaa, Abendschön sanoo.

Ainoastaan äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle (AfD) kieltää IPCC:n löydökset ja ihmisen osuuden ilmastonmuutokseen. Sen kannatus on lujittunut noin 11 prosenttiin koko maan tasolla.

Merkittävintä poliittista vääntöä ilmastokysymysten osalta käydään Saksassa energiantuotannon osalta. Saksa on siitä erityisessä asemassa, että se on lopettamassa kokonaan ydinvoiman käytön vuoteen 2022 mennessä. Samalla fossiilisten polttoaineiden osuutta halutaan vähentää ja etenkin hiilivoimaa ajaa alas kuluvalla vuosikymmenellä.

Saksalaiset kutsuvat energiantuotannon muutosta Energiewendeksi, eli energiakäänteeksi.

Saksan liittopäivät päätti kesällä 2020 säädetyllä lailla maan hiilivoimaloiden ja -kaivosten vuoteen 2038 mennessä, mutta jotkut poliitikot vaativat nyt aikaisempaa luopumista hiilivoimasta. Taustalla on jo tuntuva hiilivoiman kysynnän lasku EU:n päästömarkkinoilla kohonneen hiilidioksidihinnan takia.

Saksassa osan hiilivoimaloista on tarkoitus jatkaa toimintaansa vuoteen 2038 asti. Tällä hetkellä 27,1 % Saksan energiasta tuotetaan kivi- ja ruskohiilellä. Kuva: Ronald Wittek / EPA

Energiantuotannon rinnalla saksalaisia puhuttaa vaalien alla liikenteessä ja liikkumisessa tapahtuva murros, Verkehrswende. Yleisesti sillä tarkoitetaan julkisen liikenneverkoston laajentamista, sähköllä kulkevan liikenteen tukemista sekä diesel- ja bensamoottoreilla kulkevan liikenteen ja nimenomaan yksityisautoilun verottamista.

Automaa Saksassa yksityisautoilun kritisointi herättää paljon tunteita, etenkin siksi, vain 24 prosenttia saksalaisista asuu yli 200 000 ihmisen suurkaupungeissa (siirryt toiseen palveluun) ja on siksi riippuvaisia autoilusta. Saksassa oli vuoden 2021 virallisesti käytössä yksi auto kahta saksalaista kohden (siirryt toiseen palveluun).

Näissä liittopäivävaaleissa yhteensä 2,8 miljoonaa saksalaista saa äänestää ensimmäistä kertaa. He ovat kasvaneet äänestysikään Angela Merkelin hallituskauden aikana – ja seuranneet sivusta maan hidasta taipumista Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin.

Saksalaistutkijoiden “Generation Gretaksi” ristimälle nuorelle sukupolvelle ilmasto on tärkein vaaliaihe, mutta sukupolven vaikutus politiikkaan näkyy myös toisella, hieman yllättävällä tavalla. Yli 55-vuotiaiden äänestäjien ryhmässä ilmasto on noussut toiseksi tärkeimmäksi vaaliaiheeksi eläkkeiden jälkeen. Tutkijat uskovat, että taustalla on vanhempien äänestäjien lasten ja lastenlasten vaikutus perheenjäsentensä mielipiteisiin (siirryt toiseen palveluun).

Saksassa on edelleen kaikissa osavaltioissa voimassa joukko hygienia- ja terveyssääntöjä koronapandemian takia. Kuva: Focke Strangmann / EPA

Koronarokotukset ja yhteiskunnalliset pandemiarajoitukset tapetilla

Kuten muuallakin maailmassa, Saksassa eletään edelleen keskellä koronapandemiaa. Loppukeväästä vauhdikkaasti edenneet koronarokotukset ovat hidastuneet huomattavasti syksyn tullen.

Saksalaisista 63,4 prosenttia on saanut täyden rokotussuojan (siirryt toiseen palveluun) ja 67 prosenttia ainakin yhden rokotteen. Syyskuun puolessa välissä järjestetty valtakunnallinen rokotuskampanjaviikko ei juuri tuonut tilanteeseen muutosta.

– Nyt aivan vaalien alla puolueet ja heidän ehdokkaansa välttelevät esimerkiksi puheita rokotuspakosta, politologi Simone Abendschön huomauttaa.

Pandemian alla Saksassa on alettu keskustella maan terveydenhuollon tilasta sekä etenkin teho-osastojen kattavuudesta. Saksassa on ollut keväästä 2020 asti käytössä joukko yhteiskunnallisia rajoituksia, jotka on ajoittain laajennettu niin kutsutuiksi lockdown-tiloiksi.

Pandemiarajoitukset ovat federalistisessa Saksassa osavaltiotasolla päätettäviä toimia, mutta liittokansleri Angela Merkel on yrittänyt yhtenäistää osavaltioiden säädöksiä tasaisin väliajoin pidetyissä tapaamisissa osavaltioiden pääministerien kanssa.

Eri puolilla Saksaa on järjestetty mielenosoituksia koronarokotuksia ja -rajoituksia vastaan. Moni osavaltio on kieltänyt niiden seurauksena koronan vastaiset mielenosoitukset kokonaan, koska mielenosoituksissa rikottiin vallitsevia hygieniaohjeita. Kuva: Sascha Steinbach / EPA

Erityisen tyytymättömiä saksalaiset ovat kuitenkin olleet lastentarhojen ja koulujen sulkuihin sekä yhä jatkuvaan lasten viikottaiseen kotitestaukseen koronaviruksen varalta. Vaalien alla perheiden kritiikki politiikkaa kohtaan on yltynyt. Heidän mukaansa lapset ja nuoret ovat kärsineet pandemiasta eniten, kun harrastustoimintaa on peruttu ja ihmisten tapaamista rajoitettu ajoittain vain yhteen toiseen henkilöön oman kotitalouden ulkopuolelta.

Samaan aikaan työelämässä suuremmat tapaamiset ovat jo olleet mahdollisia, eikä saksalaisyrityksiä ole pakotettu koulujen tapaan testaamaan työntekijöitään kahdesti viikossa.

Korona on myös tuonut piinallisen näkyväksi Saksan matalan digilitalisaatioasteen. Opetuksen tarjoaminen netin välityksellä oli lockdownien aikaan mahdollista vain paremmin varustautuneille saksalaiskouluille. Koulut eivät Suomen tapaan myöskään pystyneet tarjoamaan oppilailleen laitteita opiskelun tueksi. Jo vuonna 2018 Saksassa kohahdutti tieto, että maan nettiyhteydet ovat hitaampia ja kuuluvuus huonompi kuin monissa Itä-Euroopan maissa (siirryt toiseen palveluun), kuten Puolassa ja Albaniassa. Tilanne ei ole siitä erityisemmin muuttunut.

Kotoa työskentelyn yleistyttyä pandemia-aikana moni äänestäjä vaatiikin parempia nettiyhteyksiä etenkin syrjäseuduille, joille perheet muuttavat pakoon kallistuvia kaupunkeja.

Eriarvoisuus lisääntynyt CDU:n hallitusaikana

Koronakriisi on oma osaltaan myös lisännyt Saksassa köyhyyttä ja riskiä pudota sosiaalisten tukiverkostojen ulkopuolelle. Taustalla ovat irtisanomiset tai yrittäjien puuttuvat työurakat.

Esimerkiksi ruoka-apua jakava Tafel-järjestö on raportoinut 40 prosentin kasvusta ruoka-avun kysynnässä (siirryt toiseen palveluun) sitten syyskuun 2020. Kuitenkin myös esimerkiksi työssäkäyvien köyhien osuus on tasaisessa kasvussa (siirryt toiseen palveluun).

Yhden lasten ja nuorten köyhyyttä tutkineen vaikutusvaltaisen raportin mukaan köyhissä olosuhteissa elävillä lapsilla on nyt 70 prosentin todennäköisyys elää vielä viidenkin vuoden päästä köyhyydessä (siirryt toiseen palveluun) valtiollisista tuista huolimatta.

Kyselyissä sosiaalidemokraattisen SPD:n kansleriehdokas Olaf Scholz johtaa kisaa Saksan seuraavaksi kansleriksi. Hän on luvannut korottaa lakisääteisen minimipalkan 12 euroon tunnilta. Kuva: Theo Klein / EPA

Sunnuntaina 19.9. käydyssä televisioidussa vaaliväittelyssä kolmen suurimman puolueen kärkiehdokkaat ottivat mittaa toisistaan etenkin minimipalkkaa koskevassa keskustelussa. Sekä SPD että Vihreät lupaavat korottaa lakisääteisen minimipalkan nykyisestä 8,50 eurosta 12 euroon tunnilta.

– Yli 10 miljoonaa saksalaista hyötyisi minimipalkan korotuksesta. Etenkin Itä-Saksassa moni saisi selkeästi parempaa palkkaa, väitti SPD:n kansleriehdokas Olaf Scholz.

CDU:n ehdokas Armin Laschet puolestaan torjui vaaliväittelyssä ehdotuksen minimipalkan korottamisesta. Hänen mukaansa ammattiliittojen olisi neuvoteltava ammattikohtaiset minimipalkat työnantajapuolen kanssa suoraan.

Vanhempia äänestäjiä kosiskellaan vaaleissa myös puheilla eläkkeiden korottamisesta. Maan tilastokeskuksen mukaan 15,6 prosenttia vanhuksista on köyhiä (siirryt toiseen palveluun). Luku on lisääntynyt sitten vuoden 2006 yli 50 prosentilla, tuolloin luku oli 10,3 prosenttia. Etenkin lyhyempiä työuria tehneet naiset ovat vaarassa kärsiä köyhyydestä korkeammalla iällä.

Lue lisää:

Saksan vaalien ennakkosuosikki nojaa samaan voittoreseptiin kuin suosikkimakkara – demariehdokas Olaf Scholz ei yllätä vaan edustaa jatkuvuutta

Joukko saksalaisnuoria on jo kolmatta viikkoa syömälakossa ilmastokriisin takia: "Tämä on viimeinen keino"

Saksassa suosiotaan menettänyt Laschet ampui täyslaidallisella suosituinta liittokansleriehdokasta Scholzia väittelyssä