1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Puhumaan oppiminen

Runsas ruutuaika voi hidastaa pienten lasten puhumaan oppimista ja vähentää sanavarastoa – myös vanhemman vilkuilu laitteisiin vaikuttaa

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on tutkittu ruutuajan vaikutusta pikkulasten kielelliseen kehitykseen. Mitä enemmän aikaa lapsi ja vanhemmat viettivät aikaa television ja muiden laitteiden parissa, sitä vähemmän lapsella oli käyttösanastoa.

Tutkijoiden mukaan sähköisten medioiden käyttö voi olla myös harmitonta tai lapsen toimintakykyä kehittävää, mikäli lapsella on runsaasti aikaa muullekin ja ruutusisältö on valittu mielekkäästi. Kuva: Marja Väänänen / Yle

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa TAYSissa toteutetun tutkimuksen mukaan runsas ruutuaika voi haitata pienten lasten kielellistä kehitystä. Tutkimuksessa selvitettiin 1,5-vuotiaiden ja 2-vuotiaiden puheen ja kielellisen ilmaisun kehittymistä.

Tutkimuksessa oli mukana 1 667 suomenkielistä perhettä, jotka kutsuttiin mukaan satunnaisotannalla Pirkanmaan äitiysneuvoloiden asiakkaista ennen lapsen syntymää. Aineistoa kerättiin vuosina 2013–2015.

Vanhempia pyydettiin kuvaamaan lapsensa sanavarastoa, sanojen yhdistämistä, puheen ymmärrettävyyttä, sormella osoittamista ja ohjeiden noudattamista.

Tutkimuksen mukaan mitä enemmän aikaa lapsi ja vanhemmat viettivät ruutuaikaa, sitä vähemmän lapsella oli käyttösanastoa. Lasten sanavarasto oli vanhemman arvioimana yleisesti ottaen pienempi kuin aiemmissa tutkimuksissa.

Sanavarasto voi kehittyä aiempaa hitaammin

Puolitoistavuotiaista lapsista noin kahdella kolmasosalla oli korkeintaan 20 sanan sanavarasto, ja kolmasosalla korkeintaan viisi sanaa. Kaksivuotiaista vajaat kolmasosa käytti korkeintaan 40 sanaa. Kymmenesosalla kaksivuotiaista oli 40–50 sanan sanavarasto. Tulosten perusteella näyttää siltä, että lasten sanavarasto saattaa kehittyä aiempaa hitaammin.

– Tämäkin tutkimus viittaa siihen, että lapsen toimintakyvyn kehittymiseen vaikuttaa lapsen ja vanhempien yhteisen tekemisen määrä ja se, mitä tehdään, millä tavoin ja kuinka usein, sanoo tutkija, apulaisylilääkäri Marja Asikainen TAYSin foniatrian poliklinikalta tutkimustiedotteessa.

Myös vanhempien elektronisten laitteiden käytöllä voi olla vaikutusta lapsen kielelliseen kehitykseen. Esimerkiksi laitteiden usein toistuva vilkuilu voi Asikaisen mukaan kapeuttaa keskustelun ja puuhailun sisältöä lapsen kanssa.

Sähköisten medioiden käyttö voi olla tutkijoiden mukaan myös harmitonta tai lapsen toimintakykyä kehittävää, mikäli lapsella on runsaasti aikaa muullekin ja ruutusisältö on valittu mielekkäästi.

Kirjojen lukeminen tärkeää

Perheiden päivittäiseen sähköisten medioiden käyttöön laskettiin aika, joka vietettiin television, erilaisten toistolaitteiden tai muiden sähköisten laitteiden parissa.

Lisäksi seurattiin aikuisten ruutuaikaa sekä aikaa, jolloin laitteet ylipäätään olivat päällä. Tutkimuksessa huomioitiin myös päivittäinen kuvakirjojen lukeminen lapsen kanssa sekä nukkumisaika. Eniten vaikutusta havaittiin olevan sekä lasten että vanhempien ruutuajalla. Sanavarasto oli pienempi myös niillä lapsilla, joille ei luettu kuvakirjaa päivittäin.

Tutkijoiden mukaan sähköisten medioiden käytöstä johtuva vähäisempi kielellinen vuorovaikutus voi olla haitallista erityisesti lapsille, joilla kielelliseen kehitykseen liittyy muitakin haasteita.

– Mobiililaitteiden käytön hurja lisääntyminen noin 10–15 vuoden aikana näkyy kaikkialla, Asikainen sanoo. Aihepiiriä pitäisi Asikaisen mukaan tutkia tarkemmin.

Tutkimustulokset on julkaistu Acta Paediatrica -tiedejulkaisussa heinäkuussa. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston ja THL:n kanssa.

Lue lisää:

Suomalaistutkimus: keskimääräistä pidempi päivittäinen ruutuaika lisää lasten keskittymisvaikeuksien, ylivilkkauden ja impulsiivisuuden riskiä

Korona-ajan lapsia uhkaa vakava yliannostus ruutuaikaa – tietokirjailija Harto Pönkä listaa tiukat ohjeet perheille

Yhä useampi lapsi kärsii migreenistä – taustalla esimerkiksi lisääntynyt ruutuaika