1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. mineraalit

Akkumineraalit kiinnostavat nyt kaikkia – myös Etelä-Pohjanmaalta löytyy mielenkiintoisia esiintymiä, mutta kaivostoimintaan on vielä pitkä matka

Kiinnostavia akkumineraaliesiintymiä etsitään kuumeisesti tällä hetkellä . Kaikki haluavat osuutensa kiihtyvästä akkuteollisuudesta, joka paisuu liikenteen sähköistyessä. Etelä-Pohjanmaakin saattaisi olla sopivaa kaivosaluetta.

Seinäjokelainen sijoittaja Petri Ylinen ja soinilainen geologian harrastaja Jorma Rinne "kultasuonen" päällä. Kuva: Elina Niemistö / Yle

Suomi tavoittelee maailman kärkipaikkaa akkualalla ja se näkyy kiinnostuksessa etsiä akkumineraaleja Suomen maaperästä. Pelkästään pohjalaismaakunnissa on lukuisilla eri yrityksillä varauslupa kartoittaa mineraaleja maaperästä.

Eniten tuntuvat kiinnostavan nyt juuri akkumineraalit, kuten litium, grafiitti, nikkeli ja koboltti. Myös kultaa, hopeaa, kuparia ja sinkkiä kartoitetaan.

Soinilainen Jorma Rinne on ollut geologian harrastaja pikkupojasta lähtien. Hän on ikänsä kerännyt näytteitä mm. Seinäjoen ja Soinin maaperästä ja lähettänyt niitä tutkittavaksi Geologian tutkimuskeskukseen.

Löydökset ovat olleet mielenkiintoisia.

– Soinissa on lupaava akkumineriaalilöydös litiumista lähtien, ja kobolttia, kultaa ja hopeaa. Se on mielenkiintoinen alue ja toivon, että siihen akkufirmat tarttuu kiinni, sanoo Rinne.

Akkumineraalien kysynnän oletetaan kasvavan voimakkaasti lähivuosina osana ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Puulaatikossa kairausnäytteitä kallioperästä, jossa esiintyy kultaa. Kuva: Elina Niemistö / Yle

Intohimoa ja hulluutta

Rinne on saanut muun muassa seinäjokelaisen sijoittajan Petri Ylisen kumppaneineen tutkimaan Soinin maaperää tarkemmin.

Yritys, jonka kanssa Ylinen on tehnyt yhteistyötä on Mineral Explorations Network Oy. Se on jopa nimennyt yhden varausalueen Soinissa Rinteen mukaan.

Ylinen sanoo, että Rinteen kaltaiset harrastajat eli "kansangeologit" ovat tärkeitä.

– Moni metalli ja mineraali olisi jäänyt löytymättä ilman intohimoisia harrastajia, sanoo Ylinen.

Intohimoa alalla tosiaan tarvitaan, sillä matka mineraalilöydöksistä kaivostoimintaan on todella pitkä ja vaivalloinen. Eikä kovin moni hanke edes koskaan toteudu.

Homma on myös kallista, joten yrittäjiltä ja sijoittajilta kaivataan ripaus hulluutta ja riskinottokykyä.

– Tätä pohjatyötä täytyy jonkun tehdä, muuten ei tapahdu mitään.

Jorma Rinne ja Petri Ylinen vanhalla seinäjokelaisella louhoksella, josta on löytynyt kultaesiintymiä. Kuva: Elina Niemistö / Yle

Kaivos Etelä-Pohjanmaalle?

Ylinen tietää, että Seinäjoen läpi kulkee kultasuoni ja sen yhteydessä on myös kobolttia. Soinin ja Lehtimäen alueella on merkittäviä hopeaesiintymiä.

Hän on ollut mukana tutkimuksissa viitisen vuotta ja uskoo vakaasti, että alueelle tulee jossain vaiheessa kaivos.

– Olen aivan satavarma, että tämä joskus jatkojalostuu tuotteeksi.

Mutta se on pitkä tie?

– Se voi nopeimmillaan viedä kolme vuotta, mutta voi mennä myös kaksikymmentä vuotta, sanoo Ylinen.

Se ei ole aarteenetsintää, että nyt löydettiin aarre ja ryhdytään heti louhimaan

Janne Kuusela, geologi

Vaikka mineraaleja löytyisikin, niitä täytyy olla paljon tonnia kohden, jotta kannattaisi edes harkita louhimista.

– Pitoisuudet ratkaisee kannattavuuden, mutta moni alkaa olla kannattavaa jo nykyteknologialla.

Ylisen visioissa Etelä-Pohjanmaalle ei tule avolouhosta, vaan homma hoidetaan tunneliporalla. Se on ympäristöystävällisempää. Kaikki menee "vihreys edellä", kuten hän sanoo.

– Nykyteknologia mahdollistaa arvomineraalien louhimisen eri tavalla. Tunneliporat alkavat yleistyä ja se on ympäristön kannalta huomattavasti parempi. Siellä menee robotti maan alla ja poimii, mitä tarvitsee poimia, selittää Ylinen.

Lue myös: Tunnelirobotteja, kairauksia ja maastoa mallintavia lennokkeja – kymmenet yritykset etsivät kultaa Suomessa, vaikka tuloksista ei ole mitään takuita

Seinäjoen lupaavat kultaesiintymät odottavat kullanhinnan nousua

GTK kartoittaa potentiaalia

Geologian tutkimuskeskus GTK tekee kallioperäkartoituksia eri puolilla maata.

Sillä on meneillään nelivuotinen hanke arvioida juuri akkutuotannossa tarvittavien mineraalien esiintymispotentiaalia Suomessa. Tavoitteena on tunnistaa uusia alueita, joilla hyödyntämiskelpoisten esiintymien löytyminen on todennäköistä.

Kulunut kesä taittui kenttätutkimuksissa Seinäjoen, Lapuan ja Kuortaneen välisellä alueella. Siellä kuljettiin jopa 200 neliökilometrin aluetta ristiin rastiin ja otettiin kallioperänäytteitä vasaralla ja moreeninäytteitä koneellisesti.

GTK pitää Etelä- ja Keski-Pohjanmaan aluetta potentiaalisena. Onhan Kaustisella sellainen litium-esiintymä, jonka takia ryhdytään perustamaan Keliberin litium-kaivosta.

Lue myös: Kaivosyhtiö Keliberillä on aiempaa enemmän louhittavaa – malmivarat kasvoivat uudessa arviossa

GTK:n geologi Janne Kuusela toppuuttelee, että mineraalilöydöistä on vielä hyvin pitkä matka kaivostoimintaan.

– Geologinen tutkimus, jossa etsitään raaka-aineita kallioperästä, on kallista, vie aikaa ja vaatii paljon tutkimusta. Siinä ei tule mitään pikavoittoja. Se ei ole aarteenetsintää, että nyt löydettiin aarre ja ryhdytään heti louhimaan, muistuttaa Kuusela.

Louhimisvaiheeseen asti pääseminen vaatii siis paljon tutkimusta, rahaa ja byrokratiaa. Suomen toimivat kaivokset ovat Kuuselan mukaan sellaisia, joita on ensin tutkittu jopa parikymmentä vuotta.

Erikoisesti porrastuvan kallion päältä on poistettu maata ja kallion kultapitoisuuksia on tutkittu yrityksen toimesta ja maanomistajan luvalla. Kyseinen kallio on Seinäjoella ja siitä on löytynyt mm. kultaa. Kuva: Elina Niemistö / Yle

Raportteja myöhemmin

Seinäjoen, Lapuan ja Kuortaneen alueen näytteet odottavat parhaillaan analysointia.

Tulosten saaminen voi kestää kuukauden verran, mutta varsinainen loppuraportti kirjoitetaan vasta parin vuoden päästä. Todennäköistä on, että työ jatkuu alueella vielä ensi kesänäkin.

Edellisen kolmen vuoden ajan tutkittiin Kaustisen naapurikuntien Evijärven, Vetelin ja Kruunupyyn mineraalipotentiaalia. Niistä raportoidaan tarkemmin ensi vuonna.

Alustaviin tuloksiin Kuusela on tyytyväinen.

– Pystyttiin todentamaan ja rajaamaan alue, joka on mielenkiintoinen. Sellasia kiviä, joissa on viitteitä, että voisi löytyä litiumpitoista kiveä enemmänkin. Se on hyvä tulos, toteaa Kuusela.

Lue myös: Akkuteollisuuden kovaan kysyntään saatu lupaavia löydöksiä: GTK:n kartoituksissa löydetty lisää hyviä viitteitä litiumista Pohjanmaalta

Arvoketju samalla alueella

Vaikka asiaan suhtautuisi epäilevästi, akkumateriaaleja saatetaan hyvinkin lähivuosina tarvita ihan lähialueella.

Vaasan kaupunki on tehnyt aiesopimukset brittiläisen Johnson Mattheyn (yhteistyössä Suomen Malminjalostuksen kanssa) ja norjalaisen FREYRin kanssa akkutuotannon aloittamisesta Vaasassa. Tehtaiden rakentamista suunnitellaan jo.

Johnson Mattheyn katodimateriaalitehdas ja FREYRin akkukennotehdas tarvitsevat mineraaleja, litiumia, kobolttia, nikkeliä.

Norjalaisen FREYRin toimitusjohtaja Tom Einar Jensen kertoi pitävänsä Vaasaa houkuttelevana. Yksi syy oli se, että käytettävissä on paikallisia raaka-aineita ja akkujen arvoketjuklusteri.

Litiumia saataneen tulevaisuudessa ainakin Kokkolasta, jonne Keliber suunnittelee rakentavansa kesällä 2022 litiumjalostamon. Litiumkaivosta ollaan perustamassa Kokkolan naapuriin Kaustiselle.

Lue myös: Vaasan kaupunki ja Johnson Matthey allekirjoittivat aiesopimuksen akkutehdashankkeesta – "Hieno päivä Vaasalle ja Suomelle"

Norjalainen pörssiyhtiö suunnittelee akkukennotehdasta Vaasaan – kyseessä suurinvestointi: "Toteutumisen todennäköisyys on erittäin suuri"

Tarve kasvaa valtavasti

Sillä voi olla jonkinlaista merkitystä, että raaka-aine ja koko ketju on lähellä toisiaan. Logistiikka vähenee, kuljetuskustannukset pienenevät ja samalla myös hiilijalanjälki, josta koko asiassa on oikeastaan kyse. Eli mineraaleja tarvitaan, koska liikenne sähköistyy ja pyritän pois fossiilisista polttoaineista.

Suomen Malmijalostus Oy:n toimitusjohtaja Matti Hietanen sanoo, että toisaalta mineraalit ja metallit voivat olla sen verran hintavia, ettei niiden kuljettaminen maapallon toiselta puolen ole sinänsä kynnyskysymys.

Tärkeintä on kuitenkin se, että mineraaleja on saatavilla.

– Se että niitä etsitään, on ihan äärettömän tärkeää. Se on globaali juttu. Jos metalleja ei ole, liikenteen sähköistyminen ei onnistu. Raaka-aineita täytyy olla käytettävissä, muistuttaa Hietanen.

Lue myös: Riittääkö töitä paikallisille? Kun malmia löytyy lisää, tarvitaanko uusia lupia? Litiumkaivos herätti kiperiä kysymyksiä Keliberin järjestämässä yleisötilaisuudessa

Akkuteollisuus kasvaa Suomessa vauhdilla, osaajista on pulaa jo nyt – TEM: "Riskinä on, että jäämme kehityksestä jälkeen"

Erikoinen kalliomuodostelma Seinäjoella. Kuva: Elina Niemistö / Yle

Aiheesta voi keskustella lauantaihin 25. syyskuuta kello 23:een asti.