Autoilija väistää pyöräilijää useammin kuin sääntöjen mukaan tarvitsisi – niin pitääkin, sillä siihen on ainakin kolme hyvää syytä

Aihe kuumentaa herkästi tunteita ja jakaa näkemyksiä, sillä toisten mielestä autoilijat eivät väistä edes tarpeeksi usein. Pyöräilijöitä ja autoilijoita yhdistää silti kaksi asiaa: epäselviksi koetut säännöt ja niiden heikko tuntemus.

Logistiikan tuntiopettaja Rami Puutio näyttää esimerkin väistämissääntöjen kannalta hankalasta risteyksestä. Toimittajana Petra Haavisto, kuvaus ja editointi Kalle Niskala
Logistiikan tuntiopettaja Rami Puutio näyttää esimerkin väistämissääntöjen kannalta hankalasta risteyksestä. Toimittajana Petra Haavisto, kuvaus ja editointi Kalle Niskala

Valtaosa suomalaisista ei tunne väistämissääntöjä tieliikenteessä. Sen vahvistaa niin tuorein asiasta tehty selvitys (siirryt toiseen palveluun) kuin arkiset havainnot tiellä liikkujilta ja liikkumista opettavilta.

Vain kaksi viidestä tiesi kevään kyselyssä esimerkiksi, että pyöräilijä väistää risteäviä autoja ylittäessään ajoradan suojatien kohdalla, jos autoilijoilla ei ole väistämisvelvollisuutta osoittavaa liikennemerkkiä.

Suojatie on nimittäin jalankulkijoiden suojatie, ja jalankulkijaksi pyöräilijä muuttuu vain hyppäämällä satulasta ja taluttamalla.

Edellisen kyselyn tulokset olivat vielä karummat.

– Joko säännöissä on ongelmia tai suomalaiset ovat erityisen tyhmiä, enkä usko jälkimmäiseen, sanoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen. ** **

Uusi tieliikennelaki ei muuttanut juurikaan pyöräilijän ja autoilijan keskinäisiä väistämissääntöjä. Merkkien käyttöä ja tiemerkintöjä laki muutti, mutta siirtymäaikaa pyörätien jatkeiden merkitsemisessä on ensi kesään saakka.

Säännöt taas ovat jo valmiiksi epäselvät, eikä yhtä pääohjetta väistämiseen ole, sanoo Matti Koistinen.

Sääntöjä kuitenkin on. Vähäisemmältä tieltä, kuten pihatieltä, tuleva on aina väistämisvelvollinen. Toisekseen väistämistä ohjaavat liikennemerkit eli kärkikolmio, stop-merkki ja uusi pyöräilijän tienylityspaikkaa kuvaava merkki sekä liikennevalot.

Kääntyvä ajoneuvo väistää aina suhteessa suoraan menevään. Olennaista on hahmottaa milloin ajoneuvo on kääntyvä. Kääntyväksi ajoneuvoksi katsotaan vasta sellainen, joka on aloittanut käännöksen – ennen sitä ajoneuvo on suoraan menevä.

Ja jos liikennemerkeillä ei ole muuta osoitettu tai kukaan ei käänny, niin pyörällä ajavalla on väistämisvelvollisuus tullessaan pyörätieltä ajoradan yli, luettelee Koistinen.

Väistämisvelvollisuus aina esiin liikennemerkillä?

Helpomminkin asian voisi Koistisen mukaan hoitaa. Hollannissa pyöräily onnistuu ilman sikäläisen tieliikennelain tuntemusta tai kielen hallintaa, sillä väistämisvelvollisuus on aina merkittu kärkikolmioin tai ajoratamerkinnöin.

– Olisi hyvä, jos lakia voisi viedä eteenpäin niin, että pyöräilijällä olisi aina kolmio, kun hän on väistämisvelvollinen, tiivistää Koistinen.

Esimerkiksi Kokkolassa kärkikolmiot pyöräilijöille on laitettu muistutukseksi vilkkaan tien varrelle paikkoihin, joissa pyöräilijällä on jo lähtöjään väistämisvelvollisuus.

Liikenneturvan Valtonen ei syty tällaiselle mallille.

– Pyöräilijä ei tarvitse liikennemerkkiä. Jos kärkikolmiot laitetaan paikkaan, jossa jo liikennesääntö edellyttää väistämistä, mennään ojasta allikkoon. Silloin voidaan alkaa luottaa siihen, että jos kärkikolmiota ei ole, ei tarvitse väistää.

Erilliseen merkkiin pitää olla erityisen hyvä peruste ja epäselvä tilanne.

– Liikennemerkki voi olla paikallaan pyöräilijälle esimerkiksi silloin, jos ajoradan ylityspaikka on risteyksen lähistöllä eikä ole selvää, onko risteyksessä kääntyvä autoilija väistämisvelvollinen.

Pyöräilijä saa ylittää tien suojatien kohdalla, mutta hänen pitää väistää risteävää autoliikennettä, jollei liikennemerkki toisin määrää. Molemmat faktat ovat valtaosalle outoja. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Teorian väheneminen autokoulussa näkyy

Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa tulevia ammattikuljettajia opettava liikenneopettaja Rami Puutio sanoo, että kolmen vuoden takainen ajo-opetusuudistus vähensi pakollisia teoriatunteja, ja se näkyy nyt selvästi.

– Vaikka nuorilla on jo kortti, he eivät tunne kevyen liikenteen väistämissääntöjä, ja niitä joudutaan kertaamaan, sanoo Puutio.

Autoilija on Puutionkin mukaan aina valmis väistämään, kun pyöräilijä on menossa tien yli. Sinänsä hyvä tapa voi olla huono viesti.

– On huono viesti, jos totutaan siihen, että autoilija väistää aina. Silloin lapset ja nuoret ajavat autotielle liian herkästi ja vaaratilanteita syntyy, koska on myös autoilijoita jotka ajavat sääntöjen mukaan, sanoo Puutio.

Siihen, että osa autoilijoista väistää pyöräilijää silloinkin, kun ei tarvitsisi, on muitakin syitä kuin se, että väistämissäännöt ovat hukassa.

1. Yleinen varovaisuusvelvoite on autoilijalla suurempi

Tieliikennelaissa kaikilla tienkäyttäjillä on varovaisuus- ja ennakointivelvoite, mutta moottoriajoneuvon kuljettajalla on erityisesti varovaisuusvelvoitteita jalankulkijoita ja pyöräilijöitä kohtaan – ja vielä erityisesti lapsia, vanhuksia ja vammaisia kohtaan.

Sen nojalla voi antaa tietä myös silloin kun ei periaatteessa tarvitsi.

– Se ei ole kiellettyä, eikä sen pitäisi olla pahastuksen aihe, sanoo tutkimuspäälikkö Juha Valtonen Liikenneturvasta.

Ihmisissä on myös sisäänrakennettuna ajatus siitä, ettei toista vahingoiteta, sanoo Pyöräliiton Matti Koistinen. Siksi hän itsekin väistää autoillessaan herkästi, vaikka olisi etuajo-oikeutettu.

– On myös hyvä muistaa, että me kaikki teemme virheitä liikenteessä, tutkimuksen mukaan autoilijat keskimäärin yhden kilometrin matkalla. Ei ole syytä olettaa, etteikö sama pätisi pyöräilyyn. Armollisuus muita kohtaan on myös hyvä muistaa ja ajatella, että hänelle sattui nyt virhe – ehkä seuraavaksi niin käy minulle.

2. Pyöräilijältä ei voi odottaa liikenteessä samaa kuin autoilijalta

Autoilijan ja pyöräilijän asettaminen rinnakkain luo epäreilun asetelman, sanoo Liikenneturvan Valtonen. Siinä missä autoilija on koulunsa käynyt, pyöräilijältä ei edellytetä minkäänlaista liikennekoulutusta, ajokorttia tai ikää.

Pyörän selässä on luvallisesti hyvin monenlaisia ihmisiä, joilta ei voi edellyttää samanlaista sääntöjen tuntemusta kuin ajoneuvojen kuljettajilta.

– Puutteita on molemmilla. Siksi moottoriajoneuvon kuljettajalle on laissakin säädetty erityinen varovaisuusvelvollisuus lapsia, vanhuksia ja eri tavalla vammaisia kohtaan, sanoo Valtonen.

– Isommalla ajoneuvolla on aina suurempi vastuu, ja niin pitää ollakin. Ei voi olettaa, että 8-vuotias osaisi säännöt, kun ei aikuinenkaan osaa, sanoo Matti Koistinen.

Liikennekasvatus on mainittu opetussuunnitelmassa, mutta se vaihtelee Pyöräliiton Matti Koistisen mukaan kovasti: osassa kouluista sen voi ottaa valinnaiseksi, toisissa tarjolla ei ole mitään. Oppia tarvitaan sekä koulussa että kotona, silllä yhdelle taholle sitä ei voi työntää, sanoo Koistinen. Kuva: Kalle Niskala / Yle

3. Pyöräilijän vahingot korvaa useimmiten autoilija

Pyöräilijöiden kärsimät henkilövahingot korvataan syyllisyydestä riippumatta niin sanotun ankaran vastuun periaatteella moottoriajoneuvon liikennevakuutuksesta. Jos siis pyöräilijä sujahtaa suojatielle väistämättä ja aiheuttaa onnettomuuden, autoilija maksaa.

Siksi myös Liikennevakuutuskeskuksen tilastoissa moottoriajoneuvo esiintyy pyöräilyvahingoissa automaattisesti aiheuttajana, eikä tilastoista saa selville sitä, kuinka usein onnettomuuden on aiheuttanut pyöräilijä.

Poikkeuksen korvaamisvelvollisuuteen voivat tehdä tilanteet, joissa pyöräilijän voi katsoa syyllistyneen huomattavaan huolimattomuuteen.

Pyöräilijä etsii paikkaansa

Pyöräliiton Matti Koistisen mukaan ongelmallista tilannetta selittää paljolti se, että pyöräilijä on 60-luvulta asti rinnastettu vähintää mielikuvissa jalankulkijoihin. Uudesta tieliikennelaista poistettiin tarkoituksella termi kevyt liikenne, mutta muutos niin infrassa kuin ajattelussa vie aikaa.

Aiemmin pyöräilijät nähtiin erillisenä ajoneuvomuotona, ja Helsingistä on löytynyt jopa 1930-luvulla tehty baanaverkkosuunnitelma, joka on lähes samanlainen kuin 2010-luvulla elvytetty.

– Viime vuosikymmenten suuntaus on vaikuttanut liikenneympäristöön ja siihen, miten pyöräilijä itsensä näkee: nopeana jalankulkijana vai ajoneuvon kuljettajana.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun perjantaihin 1.10. kello 23 saakka.