Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tutkija Leo Byrne ihmetteli pari kuukautta sitten satelliittikuvassa näkyviä rakennelmia aivan Yalujoen suulla, Pohjois-Korean ja Kiinan rajalla.

Kuvat paljastivat jotain outoa. Jokisuiston rantapenkereelle oli ilmestynyt betonista rakennettuja laitureita.

Laitureihin oli köytetty proomuja, tasapohjaisia jokilaivoja, joita työnnetään tai vedetään hinaajalla. Niillä tavaraa voidaan viedä ja tuoda huomaamatta.

– Pohjois-Korea näyttää käyttävän pieniä proomuja, koska niitä on vaikea jäljittää, Byrne arvioi Ylen haastattelussa.

Byrnellä on tapana tarkistaa säännöllisesti satelliittikuvista (siirryt toiseen palveluun), onko Pohjois-Korean satamiin ilmaantunut mitään uutta. Hän on Pohjois-Korean pakotteisiin erikoistunut riippumaton tutkija, joka on aiemmin työskennellyt Pohjois-Koreaa analysoivalle kansainväliselle Korea Risk Group -tutkimuslaitokselle.

Satelliittikuvat näyttävät, miten maailman suljetuinta valtiota pidetään pystyssä salakuljetuksen voimin.

Byrne uskoo, että nimenomaan proomut ovat Pohjois-Korean uusin ase ulkovaltojen asettamia pakotteita vastaan. Niiden käyttöä on dokumentoitu myös YK:n raportissa (siirryt toiseen palveluun).

Proomulaiturit rakennettiin jo ennen koronapandemian alkua. Näin Byrne kertoo, miten muutos näkyy satelliittikuvissa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Juuri proomujen käyttö Sinuijun rajakaupungissa todistaa, että salakuljetuksen toinen osapuoli on nimenomaan Kiina.

Vastarannalle Kiinaan on vain kolme kilometriä. Pienet proomut eivät ole merikelpoisia, mutta joen ne ylittävät vaivatta.

Proomujen pikapyrähdykset rajan yli eivät välttämättä paljastu edes tiedustelusatelliittien avulla. Lisäksi niiden omistajista on paljon vaikeampi saada tietoja kuin tavallisten laivojen omistajista.

– Proomujen takana olevien yritysverkostojen selvittäminen on erittäin haasteellista, Byrne sanoo.

Kiina on jo pitkään ollut Pohjois-Korean tärkein tukija ja kauppakumppani.

Pohjois-Korealle on ydinohjelman takia asetettu kansainvälisiä pakotteita, jotka rajoittavat sen ulkomaankauppaa. Muun muassa ylellisyystuotteiden sekä tiettyjen polttoaineiden ja raaka-aineiden vienti Pohjois-Koreaan on kiellettyä.

Kiina periaatteessa tukee pakotteita, mutta käytännössä se auttaa Pohjois-Koreaa kiertämään niitä.

YK:n turvallisuusneuvosto ja Pohjois-Koreaa seuraavat tutkijat ovat toistuvasti onnistuneet jäljittämään laivoja (siirryt toiseen palveluun), joilla Pohjois-Korea on tuonut maahan kiellettyjä tavaroita (siirryt toiseen palveluun) Kiinasta.

Proomut tarjoavat oivallisen keinon piilotella Kiinan Pohjois-Korealle antamaa suoraa apua. Siitä on tullut erakkovaltion henkireikä pandemian oloissa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Pohjois-Korea on sulkeutunut muulta maailmalta nyt voimakkaammin kuin kertaakaan puoleen vuosisataan. Ulkomaanlennot on keskeytetty ja lähes kaikki länsimaalaiset ovat poistuneet maasta.

Virallinen syy on koronapandemia.

Siksi myös ulkomaankauppa on tyrehtynyt lähes kokonaan – ainakin virallisesti. Kiinan tullin tilastojen mukaan kaupankäynti Pohjois-Korean ja Kiinan välillä on romahtanut lähes 90 prosenttia (siirryt toiseen palveluun) pandemiaa edeltäneestä tasosta.

Rajakaupunkien pitäisi siis nyt olla ennätyksellisen hiljaisia. Näin ei kuitenkaan ole.

Tutkijat ovat paljastaneet satelliittikuvista proomusataman lisäksi myös muita rakennushankkeita. Ne kielivät siitä, että tavaraa kyllä kulkee rajan yli, mutta erilaisia ja entistäkin salaisempia väyliä pitkin.

Erikoisin muutos on tapahtunut Sinuijun kaupungin lentokentällä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Oikorata lyhentää tavarajunien matkaa Kiinasta Sinuijun kentälle. Myös itse lentokentälle on rakennettu uusia junaraiteita (siirryt toiseen palveluun).

Tutkijoiden mukaan raiteiden viereen nousseet uudet rakennukset on todennäköisesti tarkoitettu tuontitavaran desinfiointiin. Satelliittikuvista päätellen (siirryt toiseen palveluun) tiloja ei oltu otettu käyttöön ainakaan vielä syyskuun puoliväliin mennessä.

Tutkijat ovat löytäneet satelliittikuvien avulla vastaavia uusia desinfiointirakennuksia myös Pohjois-Korean tärkeimmistä satamakaupungeista (siirryt toiseen palveluun).

Näin yritetään helpottaa ruoka- ja tavarapulaa. Puute alkoi kärjistyä tammikuussa 2020, kun Pohjois-Korea sulki rajansa.

Ahdingolla on suomalainen silminnäkijä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Pohjois-Korea piti ulkomaalaisia mahdollisena tartunnanlähteenä, joten heidän tekemisiään rajoitettiin kaikkein eniten.

– Elämä meni muutenkin hankalaksi. Tuontitavarat alkoivat hävitä kaupoista (siirryt toiseen palveluun), kertoo Pjongjangissa asunut Sakari Koivula.

Koivula työskenteli tanskalaisen Mission East -kehitysapujärjestön palveluksessa. Hän lähti Pohjois-Koreasta viimeisenä suomalaisena maaliskuussa 2020.

Koivula antoi kollegoilleen luvan käydä tyhjentämässä kotinsa ruokakomeron. Kun tuontiruoka kävi vähiin, loputkin ulkomaalaiset kaikkosivat maasta.

Pohjois-Koreassa oli ennen pandemiaa noin 70 ulkomaalaista avustustyöntekijää YK:n ja muiden järjestöjen palveluksessa. Nyt jäljellä ei ole yhtäkään.

Ulkomaalaisia diplomaattejakin on enää kourallinen. Viimeisenä EU-maana Romania sulki suurlähetystönsä (siirryt toiseen palveluun) Pjongjangissa viikko sitten.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kun ulkomaalaisetkaan eivät enää saa sellaista ruokaa mihin ovat tottuneet, voi vain arvailla, miten ruokaa riittää tavallisille pohjoiskorealaisille.

Viime viikkoina Maailman terveysjärjestö WHO on saanut toimitettua (siirryt toiseen palveluun) Pohjois-Koreaan ensimmäisen avustuskuorman yli vuoteen.

Nälänhädän vaara maassa on YK:n mukaan nyt todellinen (siirryt toiseen palveluun).

Siitä on kokemusta 1990-luvulta, jolloin ulkomaankaupan ja ulkomaisen avun romahtaminen synnyttivät Pohjois-Korean nykyhistorian pahimman kriisin.

Nälkään kuoli arviolta puoli miljoonaa ihmistä.

Keväällä Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un kehotti kansalaisia uudelle "ankaralle marssille" (siirryt toiseen palveluun). Se oli suora ja poikkeuksellinen viittaus 1990-luvun katastrofiin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tuontirajoitusten lisäksi Pohjois-Korean ruokatilannetta ovat pahentaneet helteet ja tulvat (siirryt toiseen palveluun).

Tilanteessa on kuitenkin jotain hyvin outoa.

Katovuoden ja ja tuontiruoan loppumisen (siirryt toiseen palveluun) pitäisi näkyä ruoan rajuna hinnannousuna kauppahalleissa ja toreilla, mistä suurin osa kansasta ostaa ruokansa. Ruoka on kuitenkin kallistunut (siirryt toiseen palveluun) maassa vain maltillisesti.

Se kertoo, että markkinoille tulee ruokaa jostakin (siirryt toiseen palveluun) Pohjois-Korean ulkopuolelta.

Pohjois-Korean asiantuntija, professori Andrei Lankov uskoo vakaasti, että kaiken takana on Kiinan salainen apu.

Hän perustelee näkemystään yksinkertaisella matematiikalla: pandemiarajoitukset, ulkomaankaupan vaikeudet, hallinnon tehottomuus ja toistuvat luonnonkatastrofit olisivat johtaneet Pohjois-Korean kaltaisessa rutiköyhässä maassa jo nälänhätään, mutta nyt niin ei ole tapahtunut.

Satelliittikuvat Sinuijun rajakaupungin muutoksista osoittavat hänen mielestään vähintäänkin sen, että Kiinasta odotetaan lisää talousapua.

Eikä Kiinan ja Pohjois-Korean välisessä kaupassa ole oikeastaan kyse ollenkaan aidosta ulkomaankaupasta vaan avusta, Lankov korostaa. Kiina auttaa Pohjois-Koreaa ruokatoimitusten lisäksi myös salaa toimitettavilla polttoaineilla (siirryt toiseen palveluun).

Lankov arvioi, että Kiinan Pohjois-Korealle antama apu on noin 1–2 miljardia dollaria vuodessa.

– Pohjois-Korea on maa, joka voi luottaa saavansa ikään kuin perustuloa, teki se mitä tahansa, Lankov sanoo Ylen haastattelussa.

Lankov työskentelee Kookminin yliopistossa Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa. Hänet tunnetaan yhtenä maailman parhaista Pohjois-Korean asiantuntijoista.

Lankovin mielestä Kiinan apu on Pohjois-Korealle sikäli hyödyllistä, että avun ansiosta Pohjois-Korean ei tarvitse uudistaa (siirryt toiseen palveluun) tehotonta suunnitelmatalouttaan millään tavalla. Uudistukset olisivat maan diktaattorille suuri poliittinen riski.

Ja jos Kiina auttaa Pohjois-Koreaa tarpeeksi, ei muita hyväntekijöitä enää tarvita. Siksi esimerkiksi ulkomaalaisia kehitysaputyöntekijöitä ei ole kutsuttu takaisin.

Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un luottaa Kiinan avun jatkumiseen. Siitä kielivät hänen uudet ja kalliit rakennushankkeensa (siirryt toiseen palveluun).

Diktaattorin käskystä pääkaupunkiin Pjongjangiin nousee parhaillaan pikavauhdilla uusi asuinalue 10 000 asukkaalle (siirryt toiseen palveluun). Maanrakennustyöt alkoivat maaliskuussa, ja ensimmäisten asukkaiden olisi juuri pitänyt päästä muuttamaan taloihin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lankovin mukaan Pohjois-Koreassa osataan kyllä valmistaa riittävästi terästä ja betonia, mutta rakennusten pintamateriaalit ja sisustaminen vaativat kiinalaista tuontitavaraa.

– Luultavasti korkeimmasta pilvenpiirtäjästä tulee tyhjä runko, joka näyttää hienolta, mutta jonka valmistuminen jää ainakin muutaman vuoden päähän, Lankov arvelee.

Joka tapauksessa kunnianhimoinen rakennusvauhti on jo johtanut vakaviin rakennusvirheisiin (siirryt toiseen palveluun): Rakennuksissa on käytetty suunniteltua heikompia materiaaleja ja työvoima on ollut kokematonta. Alueen asukkaat uskovat, että rakennuksia joudutaan korjaamaan heti kun ne valmistuvat.

Kiinan apu Pohjois-Korealle sai lisää pontta Kiinan ja Yhdysvaltain välirikosta.

Kiinan suhtautumisessa Pohjois-Koreaan on tapahtunut täyskäännös vain muutamassa vuodessa, professori Lankov sanoo. Vielä vuonna 2017 Kiina tuki YK:ssa Yhdysvaltain ajamia uusia pakotteita Pohjois-Koreaa vastaan.

Presidentti Donald Trumpin kaudella Kiinan ja Yhdysvaltain suhde kuitenkin kärjistyi. Pohjois-Koreasta tuli Kiinalle aiempaa paljon tärkeämpi puskurivaltio Etelä-Koreaan sijoitettuja amerikkalaisjoukkoja vastaan.

Kiina on siksi valmis tukemaan Pohjois-Koreaa – ei hyvää hyvyyttään, vaan oman strategisen etunsa takia.

– Kiina ei halua rajalleen uutta Syyriaa tai yhdistynyttä Koreaa, joka olisi demokraattinen ja kansallismielinen, Lankov visioi.

Siksi Kiina antaa Lankovin mukaan apua, mutta vain sen verran, että Pohjois-Korea pysyy tolpillaan eikä romahda.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Vastapalvelukseksi talousavusta Kiina haluaa, ettei Pohjois-Korea aiheuta uutta kriisiä.

– Ehkäpä Kiina on kieltänyt Pohjois-Koreaa laukaisemasta mannertenvälisiä ballistisia ohjuksia sekä tekemästä ydinkokeita. Ja todennäköisesti Pohjois-Korea noudattaa neuvoa, Lankov arvioi.

Lankovin mukaan Kiinan kiristysruuvia voidaan kiittää siitä, ettei Pohjois-Korea ole konkreettisesti uhitellut Yhdysvaltain presidentille Joe Bidenille.

Pohjois-Korea ei enää vaadi pakotteiden purkamista yhtä kiihkeästi kuin ennen, koska Kiina maksaa sen laskut.

– Niin kauan kun Kiina rahtaa sinne tarpeeksi paljon heikkolaatuista riisiä ja maissia, mikään ei muutu, Lankov sanoo.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Yhdysvalloilla puolestaan ei ole kiirettä neuvotella Pohjois-Korean ydinaseista, sillä tavoite Pohjois-Korean ydinaseiden riisumisesta on mahdoton.

Optimistien mielestä (siirryt toiseen palveluun) humanitaarinen apu Pohjois-Korealle voisi edistää ydinaseriisuntaa, mutta Lankov ei siihen usko.

– Pohjois-Koreaan ei tehoa sen paremmin kiristys kuin lahjontakaan. He uhraavat tarvittaessa puolet väestöstään pitääkseen ydinaseensa, Lankov sanoo.

Kiistan kaikki osapuolet saavat nyt mitä haluavat: Pohjois-Korea saa jatkaa ohjusten kehittämistä (siirryt toiseen palveluun) sekä rakentaa lisää ydinpommeja.

Kiina ja Yhdysvallat ovat tyytyväisiä, kun Pohjois-Korea ei ainakaan heti järjestä ikäviä yllätyksiä.

Kunnes jonain päivänä kaikki muuttuu, Lankov varoittaa.

– Joskus Pohjois-Korea vielä muistuttaa olemassaolostaan, esimerkiksi laukaisemalla ohjuksen Kalifornian edustalle, Lankov ennustaa.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 18. lokakuuta kello 23 asti.

Lue lisää:

Harvinainen video: Tältä näyttää ajomatka maailman suljetuimmassa pääkaupungissa Pjongjangissa

Pohjois-Korea on valmis puhumaan 40 vuotta vanhasta velasta Suomelle – Ylen erikoishaastattelu Pjongjangissa

Pohjois-Koreassa kommunismi on vain kulissi: Kaupoista löytyy luksusta skottiviskistä ökykelloihin

Yle Pohjois-Koreassa: Luksusasunnosta paljastui tiukka valvontakoneisto