Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Berliini. Suomen entinen pääministeri Jyrki Katainen ei muista, minä vuonna tai missä yhteydessä hän sai numeron. Mutta hän muistaa, millä nimellä tallensi yhteystiedon.

"Angela". Ei titteleitä.

Kun numerosta tuli tekstiviesti, siinä mentiin heti asiaan. Muoto oli hyvin tuttavallinen "Dear Jyrki", hyvä Jyrki.

Katainen aloitti omat viestinsä samalla tyylillä. "Dear Angela" ja sitten asiaan.

Saksan liittokansleri Angela Merkel jättää politiikan sunnuntain liittopäivävaaleissa. Hän on johtanut Saksaa 16 vuotta ja noussut maailman vaikutusvaltaisimmaksi naiseksi.

Eurooppa siirtyy aikaan ilman Angela Merkeliä.

Merkel ei ole poliittisten palopuheiden tai suurten sanojen poliitikko. Hän fiksaa kulisseissa – oli kyse Kreikan pitämisessä eurossa tai pakolaiskriisin käännekohdasta.

Merkel ei twiittaa eikä someta.

Hän tekstaa.

Angela Merkelin kauden valtakapula on ollut hänen kännykkänsä. Ensin Siemensin perusmalli, myöhemmin Nokian E51 ja muut älypuhelimet.

Tekstiviestit ovat olleet tapa pitää Eurooppa ja maailmanjärjestys pystyssä.

Angela Merkel harrastaa historiaa ja on julkisuudessa viitannut teoksiin, joiden viesti on varoittava: miten nopeasti vakaana pidetty rauhan aika voi päättyä suursotaan tai katastrofiin.

Läntinen demokratia ei ole hänelle vakaa rakennelma. Se on huojuva torni, jonka pystyssä pitäminen vaatii jatkuvaa jalkatyötä.

Tai käsityötä sormet kosketusnäytöllä.

Suomen entiset pääministerit Jyrki Katainen, Matti Vanhanen, Mari Kiviniemi ja Antti Rinne sekä presidentti Tarja Halonen kertovat Ylelle, miten Merkel vaikutti vallan kulisseissa.

Ja kenellä heistä on ollut Angela Merkelin suora numero.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Angela Merkel on kertonut nukkuvansa samalla taktiikalla kuin kameli varastoi vettä.

Kun liittokanslerilla on aikaa, hän kerää unta varastoon. Pitkä valtakausi on vaatinut erityistä fyysistä kestävyyttä.

Heinäkuun alussa 2019 aikaa nukkumiseen ei ollut.

Merkel oli juuri palannut Japanin Osakasta G20-maiden kokouksesta ja jatkanut lähes samoilla silmillä Brysseliin. Asialistalla oli uuden EU-komission puheenjohtajan valinta.

Merkel alkoi tekstailla kulisseissa, kun sopua ei tahtonut syntyä ja kokous venyi kolmipäiväiseksi maratonkokoukseksi.

Jossain vaiheessa Rinteen kännykkään ponnahti tekstiviesti. Lähettäjä oli Angela Merkel.

– Viesti tuli tilanteessa, jossa haettiin kompromissia komission puheenjohtajaksi. Viesti oli tuttavallinen, ja sen tarkoituksena oli selvittää erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, Rinne kertoo Ylelle.

Kompromissi syntyi. Komission puheenjohtajaksi valittiin saksalainen Ursula von der Leyen.

Kun Jyrki Katainen toimi pääministerinä, koko euroalueen kohtalo oli vaakalaudalla.

Vuoden 2008 globaalin talouskriisin jälkeen oli paljastunut, että Kreikka oli isolla kädellä vääristänyt talouslukujaan. Dramaattisimmat käänteet koettiin vuosien 2011–2012 aikana.

Kohtalokkaista EU-kokouksista Katainen sanoo muistavansa ennen kaikkea hetket, kun hän, Merkel ja Hollannin pääministeri Mark Rutte istuivat – tai usein myös seisoivat – virkamiehet ympärillään ja etsivät ratkaisua käynnissä olevaan poliittiseen vääntöön.

Kokouksissa puhuttiin kasvotusten. Muina aikoina tekstailtiin.

– Tekstiviesti oli hänen kanssaan tosi hyvä tapa kommunikoida, Katainen sanoo.

– Kanssakäyminen oli hyvin välitöntä.

Tekstiviestit olivat sellaisia kuin tekstiviestit yleensä ovat. Vaikka kyse oli pääministeristä ja liittokanslerista, niillä hoidettiin Kataisen mukaan nopeita asioita.

Katainen saattoi tekstata, että hänellä olisi idea liittyen vakaus- ja kasvusopimukseen, ehtisikö liittokansleri keskustella.

– Vastaus oli ok. Tai tänään ei, mutta huomenna kyllä, Katainen sanoo.

Joskus Katainen tekstasi ja kysyi Merkeliltä, oliko tämä kuullut, mitä mieltä Ranska oli jostain kysymyksestä. Kaikki olivat yhteydessä Merkeliin, joten hänellä oli parhaat tiedot.

Saksan kantoja Merkel ei viesteissä yrittänyt myydä. Kataisen mukaan siinä näkyi suuruuden voima: kaikki tiesivät erikseen kertomatta, mitä mieltä Saksa oli.

Euroalueen suurimman talouden johtajalla oli Kataisen mukaan aina aikaa vastata, jos ei heti, niin muutaman tunnin viiveellä.

Katainen muistaa yhä sen kännykän, joka Merkelillä oli 2010-luvun alussa. Kännykkä oli Nokian sitä mallia, jossa oli numeronäppäimet ja kirjaimet löytyivät numeronäppäinten takaa. Kosketusnäyttö oli vielä harvinainen.

– Esimerkiksi r-kirjaimen saamiseksi piti näpytellä kolme kertaa, Katainen muistelee.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Suomen pääministerit ovat usein istuneet fyysisesti lähellä Angela Merkeliä, sillä Eurooppa-neuvoston istumajärjestys on määräytynyt eri maiden puheenjohtajuuskausien mukaan.

Suomen puheenjohtajuuskausi on osunut usein lähelle Saksan vuoroa. Antti Rinne toimi pääministerinä vuonna 2019, kun Suomella oli viimeksi EU-puheenjohtajuus.

– Hän oli kyllä aktiivinen mobiililaitteidensa kanssa, siitä on paljon myös itselläni näköhavaintoja kokousten aikana. Istuimme usein lähekkäin, Rinne kertoo.

Muuten erityistä henkilökohtaista suhdetta ei Rinteen mukaan ehtinyt syntyä. Rinteen kausi jäi lyhyeksi ja Angela Merkel tuli toisesta poliittisesta ryhmästä kuin sosiaalidemokraattien Rinne. Tekstailu liittyi nimenomaan Suomen puheenjohtajuuskauteen.

Keskustalaisen pääministerin Mari Kiviniemen kausi ajoittui vuosille 2010–2011, jolloin EU-johtavat kokoustivat tiheään finanssikriisin jäljiltä.

Merkelin kanssa Kiviniemi puhui saksaa.

– Istuimmehan usein vierekkäin. Emme kuitenkaan lähetelleet tekstareita.

Se, miksi Jyrki Katainen oli aktiivisissa tekstariväleissä liittokanslerin kanssa, liittyy myös puoluetaustaan. Kataisen edusti kokoomusta ja Merkel sen sisarpuoluetta CDU:ta. He olivat tutustuneet molempien toimiessa oppositiojohtajina 2000-luvun alussa.

Ylen saamien tietojen mukaan myös toisella kokoomuspääministerillä Alexander Stubbilla oli tekstiviestiyhteys liittokanslerin kanssa – ja on edelleen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Merkelin vieressä istuminen oli toisinaan hauskaa. Katainen sanoo, että kännykän lisäksi Merkel kantoi mukanaan tablettia. Katainen muistaa yhä mustat kuoret ja Saksan logon laitteen kuorissa.

Eräässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa Merkel seurasi tabletiltaan Saksan jalkapallopeliä. Saksa pelasi Kataisen muistikuvan mukaan Brasiliaa vastaan.

– Istuttiin vierekkäin, Angela laittoi pelin pyörimään, ja sitten Saksa teki maalin.

– Tuuletimme molemmat spontaanisti. Herman van Rompuy pyöritti päätään ja sanoi, että täällä olisi puheenvuorojakin menossa, Katainen sanoo.

Van Rompuy toimi Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana ennen Charles Michelia.

Kataisen mukaan Merkelin laitteiden käyttöä ei voi verrata poliitikkoihin, jotka seuraavat Twitteriä tai muita sosiaalisen media kanavia jatkuvasti.

Merkel luki kokousten aikana lehtiä, katsoi toisinaan jalkapalloa ja oli yhteydessä avustajiinsa.

Piru piilee yksityiskohdissa mutta niin myös Angela Merkelin johtajuus. Jyrki Katainen muistaa Merkelin olleen "hirveän hyvin" perillä kaikesta.

Kataisen mukaan Merkel halusi ymmärtää pienetkin yksityiskohdat ja veti niistä sitten ison kuvan, johon alkoi sovittaa erimielisyyksiä.

Mobiililaitteet olivat tässä tärkeä työkalu. Niiden kautta Merkel sai tietoonsa taustat, poliittiset kannat ja tuoreimmat uutiset myös kesken EU-kokousten.

Käytännönläheiseen työtapaan liittyvät myös Matti Vanhasen muistot Merkelistä. Hän oli pääministerinä vuosina 2003–2010, aikana, jolloin kännykän käyttö valtionjohtajien viestikanavana ei ollut yhtä yleistä.

Vanhasella itsellään ei ollut Merkelin kännykkänumeroa, mutta tuttu johtamistyyli näkyi ilman digilaitteitakin. EU-kokouksissa meni usein tunteja siihen, kun johtajat luonnostelivat päätösasiakirjaa ja väänsivät sanamuodoista.

Vanhanen muistaa, miten Merkel kiersi printattu paperi ja kynä kädessä niiden maiden edustajien luona, jotka eivät johonkin kohtaan olleet tyytyväisiä.

Merkel puhuu hyvää englantia eikä vieroksu vieraan kielen käyttöä kulisseissa, jos sen avulla voidaan edistää asioita. Monen ison EU-maan johtaja vaati saada käyttää omaa kieltään ja tulkkeja.

– Heti, kun mentiin ratkaisujen hakemiseen, niin Merkel käytti myös englantia itse. Se helpotti huomattavasti asioiden käsittelyä, Vanhanen sanoo.

Presidentti Tarja Halonen jakaa arvion Merkelin välittömyydestä. Hänen mukaansa liittokanslerin kanssa on aina ollut helppo työskennellä.

Hän kuvaa Merkelin tapaa toimia "jollain tavalla suomalaiseksi", positiivisella tavalla arkiseksi.

– Kun sanon arkiseksi, tarkoitan sitä, ettei hänessä ole Etelä-Euroopan ja miksei USA:nkin johtajille tyypillistä lievää itsetehostusta, Halonen sanoo.

– Ja sana lieväkin on nyt kohtelias.

Halonen toimi Suomen tasavallan presidenttinä vuonna 2005, kun Merkel nousi ensimmäisenä naisena Saksan liittokansleriksi.

Silloin valtionjohtajina oli vähemmän naisia kuin nyt. Halonen kertoo vaihtaneensa Merkelin kanssa vinkkejä siitä, miten lehdistö kohtelee naispoliitikkoja.

Pukeutumisen ruotiminen koski jo silloin erityisesti naispoliitikkoja.

– Muistan hyvin sen, kun Merkel pukeutui avonaiseen normaaliin iltapukuun. Saksan lehdistö oli kiinnostunut suunnilleen siitä, mitä näkyi, Halonen sanoo.

– Onhan se kiusallista, sitä tekevät yhtä hyvin nais- ja miestoimittajat. Se on ympäri maailmaa oleva ilmiö, Halonen sanoo.

Iltapukukohu ei toistunut. Nykyään Merkelillä on lähes aina suorat housut ja yhdenmallinen jakku. Vain väri ja kangaslaatu vaihtelevat. Univormumaisella pukeutumisella Merkel tappoi lehdistön kiinnostuksen ulkoasuunsa.

Kännykkänumeroita Halonen ei vaihtanut Merkelin kanssa.

Halosen mukaan häntä oli kielletty luovuttamasta suoraa numeroaan. Aika oli eri, ja protokollassa liittokansleri vastaa pääministeriä eikä tasavallan presidenttiä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Presidentti Halonen sanoo, että Merkelin tausta on näkynyt hänen tavassaan suhtautua maailmanpolitiikan käänteisiin.

Merkel ei ole vain lukenut sivilisaatioiden katoamisesta tai siitä, miten Eurooppa on ennenkin unissakävellyt suursotaan.

Merkeliltä itseltään on kadonnut valtio alta. Hän on kotoisin Itä-Saksasta, jota ei enää ole.

Kun Berliinin muuri murtui marraskuun 9. päivä 1989, itäpuolella alkuillasta saunomassa ollut Merkel käveli ihmismassojen mukana rajalinjan yli.

Muuri, jonka murtuminen saman vuosikymmenen alussa oli tuntunut mahdottomalta, oli hakattu auki.

– Hän tuntee sen, mitä maailma on ollut, mikä on mahdollisesti ollut hyvää ja mikä huonoa ja ollut sillä tavalla ollut paljon vahvempi päättäjä kuin ne, jotka ovat nähneet toisen todellisuuden, Halonen sanoo.

Saksan päätös avata rajat vuoden 2015 pakolaiskriisissä on tulkittu aidosti humanitaariseksi ilman taktikointia. Päätöksen teki kansleri, jonka oma tausta on maassa ilman kansalaisoikeuksia.

Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että Merkel olisi valmis kokemaan pakolaiskriisin uudestaan.

Talibanin vallattua Afganistanin kesän lopussa Merkel sanoi, ettei vuoden 2015 tilanne saa toistua. Merkelin mukaan viime pakolaiskriisin yksi virheistä oli jättää YK:n avustusjärjestöt ilman tarvittavaa rahoitusta sotia käyvien maiden naapurimaissa.

Se sai ihmiset lähtemään kohti Eurooppaa.

Nyt afganistanilaispakolaisille on Merkelin mukaan tarjottava riittävää apua YK:n kautta ja nimenomaan Afganistanin lähimaissa.

Presidentti Halosella on käytännön esimerkki Merkelin tuesta maailmanjärjestölle.

Presidenttikautensa jälkeen Halonen toimi toisena puheenjohtajana seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistävässä YK:n korkean tason työryhmässä, kun Juha Sipilän hallitus päätti olla myöntämättä sille lisärahoitusta.

Halonen otti yhteyttä Merkeliin. Aiemmin luodusta suhteesta, Halosen sanojen mukaan “siskoudesta”, oli hyötyä.

Saksa hoiti rahoituksen kuntoon.

Toisinaan välittömät ja suorat yhteydet pieniin maihin auttavat myös Merkelin omia tavoitteita.

Elokuussa 2020 venäläinen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi lojui myrkytysoireisena Omskin sairaalassa. Saksa oli valmis ottamaan hänet hoitoon, mutta Venäjä ei antanut lähtölupaa. Tilanne oli kriittinen ja Navalnyin henki tunneista kiinni.

Merkel ei soittanut Putinille.

Merkel soitti Sauli Niinistölle.

Suomen tasavallan presidentti ja Putin olivat sopineet samalle päivälle puhelun, josta oli päätetty jo aiemmin ennen tietoa myrkytyksestä. Merkel ehti aiemmin ja lähetti terveiset Putinille.

Niinistö on kertonut julkisuudessa välittäneensä Putinille viestin, että Merkel kannatti Navalnyin siirtoa Saksaan ja että Niinistö oli asiasta samaa mieltä.

Pian puhelun jälkeen Venäjä antoi Navalnyin ambulanssikoneelle luvan lähteä maasta.

Jyrki Kataisen mukaan Merkelin valmius hoitaa asioita tekstiviestitse ei ole ollut vain tekstaamista vaan Merkelin vallan ydintä ja "täysin olennaista" Saksan vaikutusvallan kannalta.

Osa Saksan vallasta selittyy matemaattisesti väestön ja talouden koolla. Mutta nimenomaan välitön tapa viestiä ja valmius pitää yhteyttä pieniin maihin selittää sen, miksi Saksa on Euroopan johtava valtio eikä Ranska.

– Olen sanonut ranskalaisille poliitikoille, että te voisitte vähän rentoutua – teidän kanssanne asioiminen on vaikeampaa kuin Saksan liittokanslerin, Katainen sanoo.

Ranska on esittänyt usein visioita siitä, mitä Euroopan pitäisi tehdä ja mihin suuntaan kehittyä. Kataisen mukaan Saksa on ollut maa, jonka avustamana päätökset ovat lopulta syntyneet.

– Saksa on kuunnellut pienempiä maita ja siksi ollut vaikutusvallassa sata kilometriä edellä, Katainen sanoo.

Jostain kertoo sekin, että Euroopan uudet pääministerit ovat usein kiirehtineet tapaamaan ensin Angela Merkeliä, eivät Ranskan valtionjohtoa. Sekä Antti Rinne että Sanna Marin kävivät pian nimityksiensä jälkeen Berliinissä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Angela Merkelin puhelin vaihtuu yksityishenkilön puhelimeksi ehkä vasta kuukausien päästä vaaleista, kun Saksaan on neuvoteltu uusi hallitus ja sen johdossa istuu uusi liittokansleri.

Vielä 16 vuotta valtaannousun jälkeen Saksassa tiedetään vain vähän yksityishenkilöstä Angela Merkel. Kuka muistaa, miltä hänen aviomiehensä näyttää? Haastatteluissa toistuvat kiintymys perunakeittoon ja saksalaissäveltäjä Richard Wagnerin oopperoihin.

Epämuodollisia tekstiviestejä ei arkistoida yhtä säännönmukaisesti kuin virallisia sähköposteja tai kirjeitä. Merkittävä puoli kanslerin persoonallisesta tavasta luotsia Eurooppa kriisien läpi on jäämässä historiankirjojen ulkopuolelle.

Merkelin arvoitus ei ehkä koskaan täysin aukea.

Merkel on kertonut hyvin vältellen siitä, mitä aikoo poliittisen uransa jälkeen tehdä. Kysymys on esitetty viime vuosien aikana toistuvasti. Tarkimman vastauksen hän antoi amerikkalaisessa John Hopkins -yliopistossa tänä kesänä.

– Ehkä yritän lukea, mutta silmäni menevät kiinni, koska olen väsynyt. Sitten yritän nukkua ja katsotaan mitä tapahtuu, Merkel vastasi.

Katainen, Vanhanen ja Halonen on haastateltu puhelimitse. Kiviniemi ja Rinne vastasivat kysymyksiin sähköpostitse.

Keskustelu on avoinna 26.9. klo 23 asti.