1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Työssäjaksaminen

Työnantaja on nyt kiinnostunut myös unestasi ja parisuhteestasi – ja sille on syynsä, sanovat asiantuntijat

Työnantajat tarjoavat entistä enemmän matalan kynnyksen apua työssäjaksamisen ja myös vapaa-ajan ongelmien selättämiseen. Asiantuntijoiden mukaan vapaa-ajan kuormitus on myös työnantajan asia, sillä se heijastuu työhyvinvointiin ja työkykyyn.

Korona-aikana työn ja vapaa-ajan suhde on aiempaa hähmäisempi. Vapaa-ajan hyvin- ja pahoinvointi heijastuvat työkykyyn ja toisin päin. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Herään joka yö aamuneljältä, enkä nukahda enää uudelleen.

Parisuhteessa tai perheessä on isoja huolia, jotka surettavat jatkuvasti.

Olen hermostunut ja stressaantunut, enkä oikein itsekään tiedä miksi.

Tällaiset huolet mietityttävät monia, ja myös työnantaja on entistä kiinnostuneempi siitä, mitä työntekijöille kuuluu vapaa-ajalla.

Henkinen jaksaminen kotona heijastuu väistämättä myös työelämään, sanoo Auntie Solutions -yrityksen perustaja, itsekin uupumuksen selättänyt Mervi Lamminen.

Lammisen yritys keskittyy työssäjaksamisen parantamiseen erilaisten konseptoitujen pakettien kautta. Täsmäapua voi hakea esimerkiksi ylisuorittamiseen tai itsensä johtamiseen, mutta myös henkilökohtaisen elämän ongelmiin kuten unettomuuteen tai parisuhdehuoliin.

– Poissaolopäivä on työnantajalle poissaolopäivä, oli sen syynä sitten pitkän parisuhteen päättyminen tai katkennut jalka. Jos mikä tahansa asia vie ihmiseltä kaistan, kyllä työnantajan kannattaisi olla kiinnostunut siitä, että saadaan elämä kokonaisvaltaisesti kuntoon, Lamminen sanoo.

Yritykset voivat ostaa Auntielta valikoiman apupaketteja, joita työntekijät voivat itsenäisesti ottaa käyttöön. Käytännössä kyse on keskustelusta ammattilaisen kanssa ja erilaisista harjoituksista.

– Yleisimmin keskusteluapua haetaan stressioireisiin ja itsensä johtamisen parantamiseen, mutta valtaosa yritysasiakkaistamme ottaa valikoimaan myös henkilökohtaiseen elämään liittyvät apupaketit, Lamminen sanoo.

Mervi Lammisen perustama Auntie keskittyy työssäjaksamisen keskusteluapuun ennen varsinaista työterveyttä. Monet asiakkaista ovat it-alan yrityksiä. Kuva: Sirje Nikulainen

Miksi työnantaja on kiinnostunut vapaa-ajastamme?

Työssäjaksaminen, uupumuksen ehkäisy ja mielenterveyden ylläpito työpaikoilla puhuttavat nyt paljon.

Mielenterveysongelmista on tullut yleisin syy työkyvyttömyyseläkkelle jäämiseen ja pandemia-aika on lisännyt käyntejä työterveyspsykologeilla huimasti.

Torstaina Työterveyslaitos julkaisi työnantajille suunnatun Mielenterveyden tuen työkalupakin (siirryt toiseen palveluun) avuksi henkilöstön jaksamisen parantamiseen.

Mutta pitääkö työnantajan olla kiinnostunut työntekijöiden perheistä, parisuhteesta tai liikunnan määrästä?

Kyllä pitää, sanoo Mieli ry:n Työelämän mielenterveys -yksikön päällikkö ja psykologi Sari Nuikki.

Vapaa-ajan yksityiskohdat sinänsä eivät kuulu työnantajalle, mutta ne vaikuttavat työkykyyn, ja siitä työnantajan on hyvä kiinnostua, Nuikki sanoo.

Työantajan tulee olla kiinnostunut työntekijän työkyvystä, johon vapaa-ajan asiat vaikuttavat joko hetkellisesti tai pidemmän ajan.

– Työaikainen palautuminenkin on tärkeää jaksamisen kannalta, mutta pääasiallinen palautuminen tapahtuu vapaa-aikana. Silloin on merkitystä sillä, mitä ihminen vapaa-aikanaan tekee ja miten pitää itsestään huolta, Nuikki sanoo.

Vapaa-aikaa ja työtä ei voi erottaa toisistaan

Nuikin mukaan erilaisten palvelujen ohella olennaista on myös hyvä keskustelukulttuuri työpaikalla.

Vapaa-aika ja työ vaikuttavat toisiinsa hyvässä ja pahassa. Siksi vapaa-ajan kuormituksesta olisi hyvä pystyä puhumaan myös työpaikalla, Nuikki sanoo. Henkisestä kuormituksesta puhumiseen liittyy kuitenkin edelleen stigma.

Nuikki antaa esimerkin:

Nuorella yksinhuoltajaäidillä tai -isällä on kotona rankkaa – hän ei pysty nukkumaan ja pinna on kireällä, mikä heijastuu myös töihin. Puhuminen voisi helpottaa oireilua, mutta suun avaaminen omista ongelmista tuntuu vaikealta. Mitä muut ajattelevat?

– Muutenkin rankkaan tilanteeseen tulee vielä lisäkuormitusta, jos omaa tilannettaan täytyy peitellä leimautumisen pelossa, Nuikki sanoo.

Avoimeen keskusteluun pyrkimisestä on jo hyviä esimerkkejä: Yle kertoi viime viikolla yrityksestä, joka on kouluttanut kaikki työntekijänsä huomaamaan uupumuksen oireet työkaverissa.

Matalan kynnyksen palveluita yhä enemmän

Erilaiset työssäjaksamista parantavat matalan kynnyksen palvelut ovat lisääntyneet ja lisääntyvät todennäköisesti jatkossakin, arvioi myös Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara. Hän on mukana sosiaali- ja terveysministeriön johtaman Työelämän mielenterveysohjelman ohjausryhmässä.

Rytivaara nostaa esimerkiksi hyvistä käytännöistä työhyvinvoinnin aamukahvit, joissa keskustellaan työn ulkopuolisista asioista sekä sparraustuokiot, joiden kautta voidaan taklata erilaisia elämänhallinnan haasteita.

Samaan sarjaan kuuluvat yritysten sisäisessä jakelussa olevat ohjeet työergonomiasta, liikunnasta ja ravinnosta – ja myös liikunta- ja kulttuuriedut.

– Työnantajille ja yrityksille on tärkeää, miten työntekijät kokonaisuudessaan voivat. Kun kotona asiat ovat hyvin, työntekijä jaksaa myös paremmin työssä, on motivoituneempi ja sitoutuu paremmin työhön, Rytivaara sanoo.

Auli Rytivaaran mukaan sairauspoissaolot kokonaisuudessaan ovat pysyneet ennallaan tai vähentyneet, mutta mielenterveyteen liittyvien poissaolojen osuus on noussut. Kuva: Kaj Rehnman / Yle

Pandemia-aikana ongelmia on jäänyt piiloon

Pandemia-aikana työ ja vapaa-aika ovat myös kietoutuneet entistä tiukemmin yhteen, kun entistä useampi on tehnyt töitä kotona. Samalla työpaikan kahvipöytäkeskustelut ja arkiset kohtaamiset ovat monelta jääneet pois.

Elämänhallinnan ongelmat ovat saattaneet pysyä pidempään piilossa ilman, että niihin on itse haettu apua, Rytivaara sanoo.

– Työterveydessä kohtaan paljon etenkin nuoria, joille kynnys hakea apua on ollut korkea, mutta kun se on ylitetty, ollaan motivoituneita korjaamaan tilanne. Siksi matalan kynnyksen palveluita tarvitaan, Rytivaara sanoo.

Työn ja vapaa-ajan tasapainoon kiinnitetään huomiota myös perinteisessä työterveydessä esimerkiksi erilaisten hyvinvointikyselyjen osana. Mieli ry:n Sari Nuikki nostaa esiin, että työntekijät ovat usein eriarvoisessa asemassa siinä, millaista apua on saatavilla.

– Yritysten varakkuusasteissa on varmasti eroja siinä, miten paljon ja millaista tukea tarjotaan. Mielenterveyden tuen pitäisi olla saatavilla julkiselta puolelta, mutta sieltä apua ei aina kovin nopeasti saa, jolloin kriisi voi ehtiä syventyä.

Lue myös:

Koronan päättyminen ei välttämättä ratkaise puhjenneita mielenterveyden ongelmia – osa toipuu hyvin, mutta asiantuntijat ovat huolissaan nuorista

Nukutko huonosti? Se on myös pomosi asia – kokosimme 4 vinkkiä, miten unesta kannattaisi puhua töissä