1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. teollisuus

Osa suomalaisyrityksistä maksaa jo vinkkipalkkioita työntekijöiden löytämiseksi – yrittäjät kertovat, miten vaikea on löytää osaajia

Teknologiateollisuus ry:n tuoreen selvityksen mukaan teknologia-alan yrityksiin tarvitaan 130 000 uutta työntekijää seuraavan kymmenen vuoden aikana. Yritykset kertovat, että imagoa pitäisi raikastaa, jotta lisää nuoria saataisiin alalle.

Näkymä messuväestä kiertelemässä hallissa.
Teollisuusyritysten työllistämistä vaivaa alan vanhentunut imago. Tasowheelin hallituksen puheenjohtaja Kari Sorjonen muistuttaa, että enää ei työskennellä savuisissa konepajoissa. Hänen mukaansa myös media ylläpitää väärää mielikuvaa. Video: toimittaja Katri Tapola, kuvaaja Marjut Suomi / Yle

Teollisuuden on niin vaikea löytää hyviä osaajia, että osa yrityksistä maksaa työntekijöilleen vinkkipalkkioita hyvistä ehdotuksista uusiksi työntekijöiksi.

Tällaisia palkkioita maksavat esimerkiksi Tasowheel, Leanware ja Agco Power Pirkanmaalta.

Teollisuusyritys Tasowheelissä on jatkuvasti kymmenen työpaikkaa avoinna. Tasowheelin hallituksen puheenjohtaja Kari Sorjonen sanoo, että tekijöistä on huutava pula.

– Käytännössä kaikki, joilla on hyvä asenne, otetaan töihin ja koulutetaan itse.

Tasowheelin hallituksen puheenjohtaja Kari Sorjonen sanoo, että heidän yrityksessään on jatkuvasti kymmenen työpaikkaa avoinna. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Alan työmarkkinajärjestön Teknologiateollisuus ry:n tuoreen selvityksen mukaan teknologia-alan yrityksiin tarvitaan 130 000 uutta työntekijää seuraavan kymmenen vuoden aikana. Puolet 130 000:sta selittyy eläköitymisellä, puolet odotetulla kasvulla.

Pulaa on digiosaajista, mutta myös hitsareista tai robotin käytön osaajista konepajateollisuudessa.

Esimerkiksi Nokian Suomen maajohtaja Tommi Uitto kertoi Ylelle tiistaina vakavasta osaajapulasta.

Edellisen kolmen vuoden aikana Nokia on palkannut Suomessa noin 1 200 vakinaista työntekijää pääasiassa tutkimus- ja tuotekehitykseen. Tänä vuonna haettavaksi tuli 500 työpaikkaa, mutta niistä vielä parisataa on täyttämättä.

– Jos me emme saa Suomeen työvoimaa, ne työt pitää joka tapauksessa tehdä. Emme jää Suomeen odottamaan, vaan ne työt tehdään sitten jossain muualla, Uitto kertoi.

Alan imago vanhentunut

Tampereella pidetyillä Alihankinta-messuilla myös muut yritykset kertovat osaajapulasta. Siihen on yritetty löytää monia ratkaisuja.

Suomessa jaettiin keskiviikkona ensimmäistä kertaa Vuoden teollisuusteko -palkinto. Palkinnosta on tarkoitus tehdä vuosittainen ja nostaa sen avulla esiin teollisuuden ajankohtaisia, vaikuttavia ja positiivisia tekoja.

Agco Powerin toimitusjohtaja Juha Tervala haluaisi tuoreuttaa teollisuuden imagoa. Hän vastaanotti ensimmäisen Vuoden teollisuusteko -palkinnon. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Palkinnon saanut Agco Power on investoinut raadin mukaan vahvasti moderniin tuotanto- ja kokoonpanoympäristöönsä Nokialla

Agco Powerin toimitusjohtaja Juha Tervala haluaisi tuoreuttaa teollisuuden imagoa.

Monet suomalaiset eivät Tervalan mukaan tiedä, millainen on nykyaikainen teollisuusyritys. Koneistajan ammatin raskaat työvaiheet ovat vaihtuneet tietokonetyöhön.

– Nykyaikainen teollisuushalli on hyvin puhdas ja hiljainen. Se tarjoaa mielenkiintoisia tehtäviä nuorille, jotka ovat tottuneet pelaamaan tietokoneella koko ikänsä, Tervala sanoo.

Tervalan mukaan teollisuustöistä pitäisi kertoa nuorille jo yläkouluiässä. Samoin vanhempien tietoja pitäisi päivittää.

Agco Power tekee nyt koulutustilaa, jossa nuoret pääsevät perehtymään robotteihin.

Myös Tasowheelin Sorjosen mukaan alaa vaivaa sitkeästi väärä ja vanhentunut imago.

– Emme ole enää pimeässä, pölyisessä ja savuisessa konepajassa. Tämä on tietokoneella tehtävää siistiä sisätyötä, jossa tarvitsee osata kieliä.

Myös media pitää Sorjosen mukaan yllä väärää imagoa. Kuvissa saattaa näkyä rälläkkä ja iso kipinäsuihku. Niitä työvaiheita teollisuusyrityksissä ei enää niin usein ole.

Lisää koulutusta

Myös koulutusjärjestelmässä on yrittäjien mukaan vikaa ja tätä yritetään nyt korjata. Tampereella aikuiskoulutuskeskus on käynnistämässä uudelleen konepajakoulua. Vastaava koulutus oli aikoinaan käytössä Tampellassa ja Valmetilla, nyt sitä herätetään uudestaan henkiin nykyaikaisilla metodeilla.

Leomuovin toimitusjohtaja Risto Kalliainen sanoo, ettei koulutusta ole tarjolla, joten yrityksen on pakko kouluttaa itse työntekijät. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Leomuovin toimitusjohtaja Risto Kalliainen sanoo, että nyt yrityksen on käytännössä pakko kouluttaa itse työntekijänsä. Nokian kaltaisten isojen yritysten toiminnan supistaminen on vaikeuttanut myös muiden yritysten rekrytointeja.

– Viisi viime vuotta on ollut todella vaikea saada alan osaajia.

Leanwaren toimitusjohtaja Ville Keskinen sanoo, että myös työnantajamielikuvalla on merkitystä siihen, miten työnhakijoita löytyy. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Leanwaren toimitusjohtaja Ville Keskinen sanoo myös, että työtä olisi enemmän kuin tekijöitä. Tästä syystä sekin maksaa rekrypalkkioita.

Osaajien löytymisessä auttaa myös se, että työntekijöillä on sopiva työkuorma, oikeat työvälineet, heitä johdetaan hyvin ja tiimissä on hyvä henki.

– Että luvataan sitä, mitä kerrotaan. Se on kaikki kaikessa, Ville Keskinen sanoo.

Pitkäjänteisyys ja suunnittelu tuovat Keskisen mukaan varmuutta ihmisille ja lisäävät työssä viihtyvyyttä.

Lue lisää:

Teknologiateollisuus pelkää Suomen näivettyvän osaajapulaan – Nokia: Jos emme saa työvoimaa, työt tehdään sitten muualla