1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. seksuaalinen häirintä

Ihailun hakeminen kuuluu nuoren kasvuun – tytöt ja nuoret naiset eivät ole somessa tyrkyllä aikuisille ja siksi häirintään pitää puuttua

Peräti joka toinen yläkoulussa tai toisen asteen koulutuksessa opiskeleva tyttö kertoo kokeneensa häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kaksi vuotta sitten näin koki joka kolmas tyttö.

Psykologi ja tutkija Aino Juusola muistuttaa, että nuorten pitää saada tutkia omaa heräävää seksuaalisuuttaan turvallisesti myös netissä. Kuva: Jani Saikko / Yle

Tuorein kouluterveyskysely (siirryt toiseen palveluun) paljasti, että teini-ikäisten tyttöjen ja nuorten naisten seksuaalinen häirintä on lisääntynyt hälyttävästi. Yleisintä häirintä on netissä.

Miksi seksuaalinen häirintä ja ahdistelu näyttävät vuosi vuodelta yleistyneen, vaikka ymmärryksen toisen ihmisen seksuaalisesta koskemattomuudesta voisi olettaa lisääntyneen muun muassa muutaman vuoden takaisen #metoo -keskustelun ansiosta?

Asiantuntijoiden mukaan huonon kehityksen takana on useita selittäviä tekijöitä.

Loisto setlementin Poikien talon seksuaaliterveystyön vastaava työntekijä Tommi Pesonen pohtii, että häirintä tunnistetaan nykyään paremmin. Kun siitä on alettu myös julkisesti puhua, laskee nuorten kynnys ilmoittaa epäasiallisista lähestymisistä.

Anonyymi nettikeskustelu ja sosiaalinen media ovat huonontaneet käytöstä netissä.

– Verkko on selkeästi ongelma. Siellä voi tehdä asioita siten, ettei niistä jää kiinni. Meillä on verkkokulttuurissa ihan tarkoituksellisen kiusaamisen ja heikkoihin kohtiin lyömisen kulttuuria, sanoo kehittämis- ja koulutuspäällikkö Joonas Kekkonen Miessakit ry:stä.

Häiritsijöinä ovat Kekkosen mukaan tyypillisesti nuoret miehet, jotka eivät aina itse näe käytöstään niin vakavana, kuin se on. Asenteet ovat muuttumassa, mutta ne muuttuvat hitaasti.

– Vaikka Suomessa muutos asenteissa olisi nopeampaa, niin ikävä kyllä nettiä koskeva keskustelu on maailmanlaajuista. Osa keskusteluista koskee niitä palveluja, joita nuoret käyttävät. Miten niitä mahdollisesti rajoitetaan?

Väärä mielikuva miehen seksuaalisuudesta ruokkii häirintää

Psykologi ja tutkija Aino Juusola arvioi, että koronapandemia saattaa osittain selittää häirinnän lisääntymistä. Nuoret ovat viettäneet netissä olosuhteiden pakosta aiempaa enemmän aikaa. Yksinäisyys tai tylsistyminen ovat saattaneet houkutella hakemaan huomiota ja ajanvietettä netistä, kun muutakaan tekemistä ei ole ollut tarjolla.

Kliininen seksologi Tiina Vilponen pitää tuoreita kouluterveyskyselyn tuloksia huolestuttavina. Hänen mukaansa tulokset kasvaneesta yksinäisyyden kokemuksesta kertovat nuorten jääneen koronapandemian aikana yksin ikävien kokemusten kanssa. Esimerkiksi koulujen oppilashuolto ei ole etäkoulun aikana ja tuen tarpeen kasvaessa ollut samalla tavalla osa arkea kuin normaalitilanteessa.

Häiritsijöissä on eroa sen suhteen, onko kohteena tyttö, poika tai jotain muuta sukupuolta oleva nuori.

Poikien talon seksuaaliterveystyön vastaava työntekijä Tommi Pesonen muistuttaa, että mikään sukupuoli ei suojaa seksuaaliselta häirinnältä. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Tyttöjä häiritsevät useimmiten nuorehkot aikuiset miehet, kun taas poikia häiritsevät toiset pojat. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ovat muunsukupuoliseksi identifioituvat nuoret.

– Meillä on yhä myyttisiä, vanhanaikaisia käsityksiä maskuliinisesta seksuaalisuudesta. Ne nousevat pintaan, kun jotain ikävää tapahtuu. Ehkä ajatellaan, että pojan ja miehen pitää olla saalistaja. Ja saalistajahan ei toisen rajoja kunnioita, Poikien talon Tommi Pesonen pohtii.

Vanhat asenteet kuvastuvat myös siten, että häirinnästä kertovan tytön naiseutta ei yleensä kyseenalaisteta. Jos poika kertoo joutuneensa seksuaalisen häirinnän kohteeksi, hänen miehuutensa saatetaan asettaa naurunalaiseksi. Toisaalta ajatellaan, että miehen pitäisi olla vain tyytyväinen saadessaan seksuaalista huomiota.

Verkko mahdollistaa vääränlaisen vallankäytön

Kansainvälisten tutkimusten mukaan häirintää selittäviä tekijöitä on paljon. Osa on ajattelemattomuutta ja sosiaalisesta paineesta purkautuvaa huonoa käytöstä. Netissä viestejä lähettävät myös nuorten omat ikätoverit.

Osa häirinnästä on tarkoituksellista ja tavoitteellista toimintaa. Verkko mahdollistaa uudenlaisen vallankäytön. Kynnys seksuaalissävytteisten viestien lähettämiseen on netissä paljon matalampi kuin huutelu kadulla. Anonymiteetti ja esimerkiksi itse nuoreksi tekeytyminen helpottavat yhteyden luomista verkossa.

Tarkoituksellisesti nuoria häiritsevillä aikuisilla on usein omiakin ongelmia:

– Taustalla on syrjäytyneisyyttä, yksinäisyyttä, huono-osaisuutta ja empatiakyvyn puutetta. Siellä voi näkyä muutenkin rajoja rikkovan ihmisen käytöstä, selittää Tiina Vilponen.

Suurin osa häiritsijöistä on aikuisia

Tutkija Aino Juusola valmistelee Åbo Akademihin väitöskirjaa lasten ja nuorten seksuaalisesta houkuttelusta eli groomingista. Hän on yhdessä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa kuullut nuorten omia kokemuksia asiasta.

– Tulokset ovat linjassa tuoreimman kouluterveyskyselyn kanssa, eli lapset saavat paljon yhteydenottoja netissä. Yli 60 prosenttia vastaajista kertoi saavansa viestejä aikuisilta tai itseään yli viisi vuotta vanhemmilta ihmisiltä.

Groomingilla tarkoitetaan prosessia, jossa hyväksikäyttäjä luo lapseen tai nuoreen luottamussuhteen kehumalla ja kannustamalla tätä netissä. Hyväksikäyttäjä antaa itsestään kuvan nuoren elämästä “aidosti” kiinnostuneena ystävänä. Hän saattaa ostella lahjoja, antaa rahaa tai luvata viedä nuoren johonkin hänen haluamaansa tapahtumaan, esimerkiksi konserttiin.

Luotuaan lapseen tai nuoreen luottamuksellisen suhteen hyväksikäyttäjä pyrkii houkuttelemaan hänet erilaisiin seksuaalisiin tekoihin. Tällainen alaikäisen seksuaalinen houkuttelu on rikos.

Ihailun hakeminen kuuluu kasvamisen

Vaikka häirintä tai siitä kertominen ovat lisääntyneet, ei nuorilta voi kieltää huomion hakemista netissä. Aikuiseksi kasvamiseen ja oman identiteetin pohtimiseen kuuluu huomion ja hyväksynnän etsiminen toisilta ihmisiltä.

– Nuorille täytyy sallia seksuaalisuuden tutkiminen myös viestittelyn avulla. Jos se kielletään, nuorilta kielletään jotain, mikä kuuluu heidän normaaliin kehitykseensä ja kasvuunsa, tutkija Aino Juusola sanoo.

Kliininen seksologi Tiina Vilponen kannustaa vanhempia olemaan kiinnostuneita lastensa verkkokäyttäytymisestä ja olevan tuomitsematta, jos lapsi kertoo häirinnästä. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Kieltäminen myös sulkisi nuorten suut silloinkin, kun tapahtuu jotain ei-toivottua, mistä olisi hyvä kertoa aikuisille. Oleellista on, että aikuiset ymmärtäisivät, ettei nuorten esiintyminen netissä ole tarkoitettu heille seksuaaliseksi kutsuksi eikä luvaksi lähettää seksuaalissävytteisiä viestejä.

– Jotkut ajattelevat yhä, että nuoret ovat siellä jotenkin tyrkyllä ja meitä aikuisia varten. Aikuisten pitäisi muistaa, että nuoret haluavat pääsääntöisesti seurustella keskenään, sanoo Tommi Pesonen.

Ongelman ratkaisu alkaa kaiken ikäisten seksuaalikasvatuksesta

Ongelman ratkaisemiseen ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta.

Miessakit ry:n Joonas Kekkonen arvioi, että asennemuutokseen tarvitaan vähintään 20 vuotta aikaa. Hän vertaa tilannetta lasten fyysiseen kurittamiseen, joka kiellettiin Suomessa 1980-luvulla. Moni kummasteli kieltoa tuolloin, mutta nykyään alkaa olla itsestään selvää, ettei lapsia saa kasvattaa väkivallan avulla.

Matka 20 vuoden päähän on tehtävä askel kerrallaan. Kaikki haastatellut asiantuntijat aloittaisivat parantamalla seksuaalikasvatusta. Monipuolista seksuaalikasvatusta pitäisi tarjota ajoissa: yläkoulu on auttamatta liian myöhään, sillä moni nuori kertoo alkaneensa saada epätoivottuja viestejä jo 12-vuotiaana.

Aikuisten on syytä päivittää omat seksuaalisuutta koskevat tietonsa ja asenteensa. Kun nuori kertoo häirinnästä, hänen sanomansa pitää pystyä vastaanottamaan asiallisesti, eikä häntä ainakaan saa syyllistää tapahtuneesta.

– Me tarvitsemme keskustelua siistivää verkkoetikettiä ja helposti netissä tavoitettavia ammattilaisia auttamaan silloin, kun ongelmia ilmenee. Tarvitsemme myös lisää verkkoturvataitoja nuorille sekä konkreettista yhteiskunnallista keskustelua suostumuksesta ja arvoista, luettelee kliininen seksologi Tiina Vilponen.

Nuoret tarvitsevat myös lisää tietoa siitä, mikä on ok viestittelyä sekä tukea omien rajojen tunnistamiseen. Aino Juusola vinkkaa, että seksuaalissävytteisistä viesteistä olisi hyvä ottaa kuvakaappaus ennen kuin niiden lähettäjän estää eli blokkaa. Estäminen nimittäin poistaa myös mahdollisuuden palata viesteihin, jolloin epätoivotusta lähestymisestä ei ole todisteita.

Lue lisää:

THL: Kouluterveyskysely 2021 (siirryt toiseen palveluun)

Ahdistusta, masennusta, uupumista – kouluterveyskysely paljastaa, että korona on koetellut erityisesti tyttöjen jaksamista

Yle selvitti: Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö somessa on hälyttävän yleistä – mitä se tarkoittaa ja miten ongelmaa voidaan torjua

Seksuaalikasvatus pitäisi aloittaa jo päiväkodissa, sanoo terapeutti, joka näkee puutteellisen seksuaalikasvatuksen tulokset vastaanotollaan