1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Maailmanpankki

Maailmanpankin ja valuuttarahaston johdon epäillään suosineen Kiinaa bisnesraportissaan – IMF:n pääjohtajan uskottavuus vaakalaudalla

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n nykyinen pääjohtaja Kristalina Georgieva on tutkinnan kohteena. Hänen epäillään suosineen Kiinaa vuosittaisen talousraportin tuloksissa. Myös Maailmanpankin edellisen johdon toimia asiassa tutkitaan.

Pääjohtaja Kristalina Georgieva on johtanut Kansainvälistä valuuttarahastoa kaksi vuotta. Kuva: Clemens Bilan / EPA

Luottamus Maailmanpankkiin ja Kansainväliseen valuuttarahastoon IMF:ään on koetuksella.

Kansainväliset rahoituslaitokset ovat keskellä tapahtumasarjaa, jota on luonnehdittu skandaaliksi. Sen keskiössä on IMF:n nykyinen pääjohtaja, bulgarialainen taloustieteilijä Kristalina Georgieva, ja hänen suhteensa Kiinaan.

Epäselvyyksissä on kyse vuosista 2017–2019, jolloin Georgieva toimi Maailmanpankin kakkosjohtajana.

Viime viikolla julkaistun selvityksen mukaan Georgieva antoi periksi Kiinalle, jotta se saisi mieleisensä sijoituksen Doing Business -raportissa. Raportti käsittelee valtioiden kehityksen tilaa.

Kristalina Georgieva kiistää jyrkästi kaikki selvityksen tiedot (siirryt toiseen palveluun) ja väitteet siitä, että olisi suosinut Kiinaa raportin laadinnassa. Hän siirtyi kaksi vuotta sitten Maailmanpankista IMF:n pääjohtajaksi.

Maailmanpankki (etualalla) ja Kansainvälinen valuuttarahasto ovat lähes vierekkäin Washingtonin keskustassa. Kuva: Shawn Thew / EPA

Maailmanpankki aloitti tutkinnan alkuvuodesta

Maailmanpankin eettinen komitea päätti tämän vuoden tammikuussa aloittaa sisäisen selvityksen Doing Business -raportin tekotavasta.

Syynä oli se, että pankin sisältä oli kantautunut tietoja ja valituksia johdon piiristä tulleesta painostuksesta. Raportin laatijat kuvasivat painostusta pelottavaksi.

Selvitystä alkoi tehdä yhdysvaltalainen asianajotoimisto WilmerHale.

Selvitys kohdistui Maailmanpankin entiseen ylimpään johtoon: yhdysvaltalaiseen pääjohtajaan Jim Yong Kimiin,kakkosjohtaja Kristalina Georgievaan ja tämän läheiseen neuvonantajaan Simeon Djankoviin.

Joukossa saattaa olla muitakin johdolle läheisiä henkilöitä.

Maailmanpankin entinen pääjohtaja Jim Yong Kim jätti virkansa kesken toisen kauden vuonna 2019. Kuva: Made Nagi / EPA

WilmerHalen juristit julkistivat yksityiskohtaisen selvityksensä syyskuun puolivälissä.

Siinä osoitetaan, että Maailmanpankin kakkosjohtaja Georgieva ohjeisti hyvin tarkkaan tutkijoitaan vuonna 2017 tekemään kaikkensa, jotta Kiina saisi mieluisan sijoituksen vuoden 2018 Doing Business -raportissa.

Georgievan ohjeistus oli selvityksen mukaan lähtöisin Kiinan painostuksesta ja pääjohtaja Jim Yong Kimin antamista ohjeista.

Pääjohtaja Kim myöntää selvityksessä, että hän oli ollut lukuisia kertoja läsnä tapaamisissa, joissa Kiina oli protestoinut heikkoa sijoitustaan talousraporteissa.

Samaan aikaan pääjohtajan tärkein tavoite oli korottaa Maailmanpankin omaa pääomaa. Kim halusi pitää kansainvälisen neuvotteluilmapiirin suosiollisena, eikä Kiinan ärsyttäminen sopinut tähän kuvioon, selvitys kertoo.

Sijoittajat seuraavat raporttia tarkkaan

Doing Business -raportti on julkaistu joka vuosi 20 vuoden ajan. Se mittaa liiketoimintaedellytyksiä ja esimerkiksi lainsäädännön muutosten vaikutuksia yhteiskuntiin.

Raporttia lukevat suurennuslasilla niin kansainväliset sijoittajat, lainanantajat kuin yksityiset yrityksetkin.

– Kehittyville maille niiden sijoituksella on suuri merkitys, sanoo Maailmanpankin johtokunnan aiempi suomalaisjäsen Satu Santala.

Hän edusti Pohjoismaita ja Baltian maita johtokunnassa vuosina 2013–2016. Nykyisin hän johtaa ulkoministeriön kehityspoliittista osastoa.

– Muutos lähemmäs kohti kärkeä on osoitus parannuksista. Luotettavaa tietoa kehittyvien maiden toimintaympäristön tilasta on usein vaikeaa saada, ja siksi Doing Business -raporttia seurataan tarkkaan, Santala kertoo.

Suomessa raporttia on Santalan mukaan käytetty yhtenä mittarina esimerkiksi kehitysapukohteiden valinnassa.

Maailmanpankki päätti viime viikolla lopettaa (siirryt toiseen palveluun) Doing Business -raportin julkaisun johdon tutkinnan ja paljastuneiden epäselvyyksien takia.

Kiinan sijoitus nousi sille räätälöidyllä mallilla

Asianajotoimisto WilmerHale toteaa, että Maailmanpankin työntekijät etsivät lukuisia vaihtoehtoja Kiinan sijoituksen parantamiseksi pääjohtaja Jim Yong Kimin pyynnöstä.

Työntekijät loivat muun muassa mallinnuksen, jossa Taiwanin ja Hongkongin talousluvut ja yhteiskunnan avoimuutta kuvaavat määreet sisällytettiin manner-Kiinan pisteytykseen.

Hongkong on Kiinalle kuuluva erityishallintoalue ja Taiwan saarivaltio, jota Kiina pitää omana maakuntanaan.

Johtaja Georgieva ilmoitti selvityksen mukaan, että näin ei voida kuitenkaan tehdä poliittisista syistä.

Esillä oli ollut myös vaihtoehto, että Peking ja Shanghai olisivat saaneet muita kiinalaiskaupunkeja korkeammat pisteet Kiinan kokonaisluokituksessa.

Lopulta Maailmanpankki löysi järjestelyn, jossa se myönsi Kiinalle lisäpisteitä talouselämää ja yritystoiminnan aloittamista koskevista lakimuutoksista.

Lopputulos oli se, että Kiina pysyi vuoden 2018 raportissa haluamallaan sijalla 78 sen sijaan, että olisi pudonnut sijalle 85.

Georgievan neuvonantaja Simeon Djankov oli kertonut Maailmanpankin johdon olleen tyytyväinen ratkaisun löytymiseen, selvityksessä todetaan.

Seuraavana vuonna Maailmanpankki ilmoitti lähes kymmenen miljardin euron korotuksesta pääomaansa. (siirryt toiseen palveluun)

Sen omistamien Kiina-osakkeiden osuus nousi 4,68 prosentista 6,01 prosenttiin.

Maailmanpankin pääjohtaja Jim Yong Kim ilmoitti yllättäen alkuvuodesta 2019 jättävänsä virkansa ja siirtyvänsä yksityisen yrityksen palvelukseen.

Kansainvälisen valuuttarahaston johtaja Kristalina Georgieva kiistää Maailmanpankin teettämän ulkopuolisen selvityksen tulokset. Kuva: Clemens Bilan / EPA

Päätöksiä odotetaan pikaisesti

WilmerHale-lakiasiaintoimisto raportoi, että myös vuoden 2020 Doing Business -raportin teossa on yritetty painostaa Maailmanpankin työntekijöitä.

Painostus on liittynyt Saudi-Arabiaan, Arabiemiraatteihin ja Azerbaidžaniin. Niiden sijoitus lopullisessa raportissa ei kuitenkaan ole muuttunut.

Kansainvälisen rahoitustoiminnan suomalaiset asiantuntijat luonnehtivat selvityksen tuloksia poikkeuksellisiksi.

– Tulokset ja syytökset ovat vakavia ja poikkeuksellisia, koska ne kohdistuvat Maailmanpankin ylimpään johtoon, sanoo kansainvälisten rahoitusasioiden yksikön päällikkö Kristina Sarjo valtiovarainministeriöstä.

Hän muistuttaa, että selvitykset jatkuvat sekä Maailmanpankissa että Kansainvälisessä valuuttarahastossa.

Näillä tiedoin Sarjo ei lähde vielä arvioimaan, onko Kristalina Georgievan asema Kansainvälisen valuuttarahaston pääjohtajana vaarassa. Hän korostaa, että tärkeintä on kuulla kaikkia osapuolia.

Samoilla linjoilla on Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.

– Väärinkäytösepäilyt ovat aina vakavia, ja kun ne koskevat ylintä johtoa, epäilyt ovat ehdottoman vakavia. Luottamuksen säilyttämiseksi asiat on selvitettävä nopeasti ja perusteellisesti, hän sanoo.

Myös Nykäsen mukaan asian tutkinta jatkuu sekä Maailmanpankissa että valuuttarahastossa.

– Valuuttarahaston johtokunta on käsitellyt tapahtunutta ainakin tiistaina tällä viikolla. Koska eri osapuolilla on eriäviä näkemyksiä, heitä kaikkia on kuultava, Nykänen muistuttaa.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vuosikokous alkaa muutaman viikon kuluttua, lokakuun 14. päivä. Jotkut arvioivat, että vuosikokous ei voi alkaa ilman, että pääjohtaja Kristalina Georgievan asema on ratkaistu.

Suomen Pankin Marja Nykäsen tiedossa ei ole, että kokouksen asialistaan olisi tähän liittyen tullut toistaiseksi muutoksia.

Lue lisää:

Bulgarialaisesta Georgievasta Euroopan ehdokas IMF:n johtoon

Lintilä IMF-valintasaagasta: ”Pohjoismaista talousosaamista arvostetaan, mutta henkilövalinnoissa se aina kummasti unohtuu”

Olli Rehn vetäytyy ehdokkuudesta IMF:n johtoon