1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Työturvallisuus ja -terveys

Allergiaoireet ovat lisääntyneet kasvihuoneissa työskentelevillä – yleisiä herkistäjiä biologiset torjuntaeliöt ja pölytykseen käytetyt kimalaiset

Kasvihuoneessa työskentelevillä on muihin ammatteihin verrattuna korkeampi riski altistumiselle sekä allergisoitumiselle. Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan peräti 60 prosenttia siihen osallistuneista reagoi jollakin tapaa. Nyt käytäntöjä viilataan.

Selvityksessä oli mukana kahdeksan kasvihuonealan yritystä ja yhteistyökumppaneina muun muassa Kauppapuutarhaliitto ry ja Österbottens Svenska Producentförbund. (Kuvituskuva) Kuva: Yle/Juho Teir

Kasvihuonetyöhön liittyy moniin muihin töihin verrattuna lisääntynyt allergiariski.

Näin todetaan Työterveyslaitoksen selvityksessä (siirryt toiseen palveluun), jossa on tutkittu suomalaisten tomaatti- ja kurkkukasvihuoneiden altistumistasoja sekä työntekijöiden allergisoitumista työympäristön epäpuhtauksille.

Selvityksessä oli mukana kahdeksan kasvihuonealan yritystä ja yhteistyökumppaneina muun muassa Kauppapuutarhaliitto ry ja Österbottens Svenska Producentförbund.

Yli puolet tutkituista oli herkistynyt jollekin kuten esimerkiksi punkeille, luteille, tuotantokasveille tai pölytykseen käytetyille kimalaisille.

Petopunkit, -luteet, tuotantokasvit ja kimalaiset

Österbottens Svenska Producentförbundin toiminnanjohtaja Johanna Smithin mukaan allergiariskin kasvusta huolimatta työympäristö todettiin puhtaaksi ja ilmanlaatu melko hyväksi.

– Viljelijät ovat itse osallistuneet selvitykseen. Työterveyslaitos teki huomion, että työterveystapausten määrä oli kasvussa. Tulos oli odotettu, mutta moni on reagoinut pölyttäjiin, mikä oli yllättävää, Smith sanoo.

Työterveyslaitoksen erikoislääkäri Pirjo Hölttä toteaa että tutkituista 60 prosenttia oli herkistynyt jollekin kasvihuoneen altisteelle.

Noin puolet oli allergisoitunut jollekin biologiselle torjuntaeliöille, kuten petopunkeille tai -luteille. Myös itse tuotantokasveille ja pölytykseen käytetyille kimalaisille todettiin allergioita.

– Yleisin oire oli nuha, jota ilmeni noin 30 prosentilla työntekijöistä. Osalla allergisoituneista työntekijöistä ei ollut mitään oireita, Hölttä jatkaa.

"Aikaisemmin viljelijät eivät ole hakeneet apua"

Johanna Smith on itse myös viljelijä, ja hänellä on ollut neljä työntekijää, jotka ovat kärsineet allergiasta ja joutuneet lopettamaan.

– Se on tietenkin ikävää. Näihin työrutiineihin pyritään keksimään toimintatapoja, jotta pölyä muodostuisi mahdollisimman vähän.

Smith toteaa myös että allergiset oireet eivät ole mikään uusi ilmiö kasvihuoneissa, vaan olosuhteet ovat pitkään olleet samanlaiset.

– Aikaisemmin viljelijät eivät ole hakeneet apua, vaan sen kanssa elettiin. Myös terveystarkastukset ovat lisääntyneet, Smith kertoo nykytilanteesta.

Uudet ohjeistukset

Tutkimustulosten pohjalta kasvihuoneyrityksille ja työterveyshuollolle on laadittu uudet ohjeistukset allergiariskin arvioimiseen ja ehkäisyyn.

Parhaat tavat kannattaa miettiä jokaisella työpaikalla muun riskinarvioinnin yhteydessä, kertoo Katri Suuronen,vanhempi asiantuntija Työterveyslaitoksesta.

– Pölyämistä voi vähentää esimerkiksi välttämällä kasvijätteen käsittelyä lähellä hengitysvyöhykettä. Kasvijäte voidaan vetää maata pitkin suoraan jäteastiaan tai pudottaa suoraan lattialla olevaan pussiin tai pressuille.

Kasvihuonetyöntekijöistä monet ovat ulkomaalaistaustaisia, ja heidän avuksi on tehty animaatio kuinka suojautua kasvihuoneessa.

– Hyvä, että saamme ohjeistuksia, miten ennaltaehkäistä työntekijöiden ja myös meidän viljelijöiden altistumisriskit, toteaa Johanna Smith.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin 24. syyskuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Turpeesta tehty keksintö siivitti Suomen kasvihuoneet ennätyssatoihin ja levisi maailmalle – nyt siitä luopuminen uhkaa ajaa puutarhurit ahdinkoon

Mielenterveysasioista puhutaan työkavereiden kanssa aivan liian vähän – konsulttifirmassa opetetaan huomaamaan toisen stressi ja uupumus