1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Nokia Oyj

Nokian entinen toimitusjohtaja Kallasvuo muistelee potkujaan tuoreessa kirjassaan: "Miksi lojaaliuuteeni ei voinut luottaa 30 vuoden jälkeen?"

Olli-Pekka Kallasvuo käy kirjassaan läpi liike-elämän opit. Potkut eivät harmita, mutta se harmittaa, että asia selvisi vasta Wall Street Journalista.

Olli-Pekka Kallasvuo toimii tällä hetkellä esimerkiksi Veikkauksen ja ict-yhtiö Sofigaten hallitusten puheenjohtajana. Kuva: Markku Rantala / Yle

Nokian entinen toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo kertoo tänään torstaina julkaistussa kirjassaan 30-vuotisesta urastaan maailman suurimman kännykkävalmistajan palveluksessa. Parhaiten Kallasvuo muistetaan toimitusjohtajana, jonka vahtivuorolla kännykkä-Nokia romahti.

Kallasvuon toimitusjohtajakauden (2006–2010) aikana Apple julkisti iPhonensa ja Google Android-järjestelmänsä. Nokian omat järjestelmähankkeet viivästyivät tai jäivät kokonaan lähtökuoppiinsa

Lopulta toimitusjohtaja Kallasvuo sai lähteä.

Ongelmat olivat alkaneet kasaantua jo ennen Kallasvuon nimittämistä, eivätkä ne ratkenneet toimitusjohtajan vaihdokseen. Potkut eivät Kallasvuota kuitenkaan harmita.

Se harmittaa, miten potkut annettiin. Palataan siihen kuitenkin myöhemmin.

Mikä Nokiassa meni pieleen?

Viime vuosina Nokian romahdusta on käsitelty useissa kirjoissa ja tutkimuksissa. Entisistä Nokia-pomoista näppäimistöön ovat tarttuneet esimerkiksi Jorma Ollila (Mahdoton menestys, 2013) ja Risto Siilasmaa (Paranoidi optimisti, 2018).

Ollila ja Siilasmaa ovat ilmeisen erimielisiä siitä, mikä Nokiassa meni pieleen. Siilasmaa syytti Ollilaa pelon ilmapiirin (siirryt toiseen palveluun)lietsomisesta. Ollila kiisti väitteet jyrkästi (siirryt toiseen palveluun).

Miten Kallasvuo selittää Nokian alamäkeä?

Kallasvuon mukaan tuore kirja Puhelin soi öisin (O-P Kallasvuo, Juhana Rossi, Kustannusosakeyhtiö Otava 2021) ei ole Nokia-historiikki. Se on kokoelma kokemuksia, tarinoita ja oppeja yhden miehen näkökulmasta.

Ylen haastattelussa Kallasvuo kertoo myös, ettei hänellä ollut painavaa tarvetta päästä korjaamaan historiankirjoitusta.

– En lähtenyt tähän kertoakseni, että minä olin oikeassa ja kaikki muut väärässä. Halusin tehdä kirjan, joka viihdyttää ja jota ihmiset lukevat mielellään, Kallasvuo sanoo.

Kallasvuo sanoo, että hänellä oli kirjan suhteen tavoitteena, että kukaan ei pahastuisi. Hänkään ei kuitenkaan voi väistää kysymystä, miksi Nokia epäonnistui.

Olli-Pekka Kallasvuo toimii tällä hetkellä esimerkiksi Veikkauksen ja ict-yhtiö Sofigaten hallitusten puheenjohtajana. Kuva: Markku Rantala / Yle

Nokialla oli näkemystä, mutta ei kykyä

Kallasvuon mukaan Nokian epäonnistumisen syy on yksinkertainen – matkapuhelinliiketoiminta muuttui internetliiketoiminnaksi. Toisin kuin Google tai Apple, Nokia oli hyvä vain laitevalmistajana, eikä onnistunut muuttumaan.

– Nokia oli organisaationa kärryillä siitä, mitä oli tapahtumassa. Mutta Nokia ei pystynyt kehittämään omia järjestelmiään ja ohjelmistojaan riittävän nopeasti ja riittävän tehokkaasti, Kallasvuo kuvaa.

Kysymys oli Kallasvuon mukaan enemmän kyvyn kuin näkemyksen puutteesta.

Kirjassa Kallasvuo kuvaa tapaamistaan Applen toimitusjohtaja Steve Jobsin kanssa syksyllä 2009. Jobs nosti Applen pääkonttorissa jalkansa pöydälle ja totesi, että Nokia ei ole Applen kilpailija, koska Nokialla "ei ole omaa ohjelmistoalustaa".

Lausahdus oli suomalaisjohtajalle sokki. Nokia oli sentään yhä maailman suurin älypuhelinten valmistaja.

Vastuunotto liudentui

Nokian romahduksen syyksi on väitetty byrokraattisuutta. Kallasvuo käyttää mieluummin sanaa "monimutkaistuminen".

Kirjassa kuvataan, miten isoksi paisunut organisaatio täyttyi kuin itsestään erilaisista hankkeista, joiden pyrkimys oli hyvä, mutta merkitys vähäinen. Hankkeet olivat kuin antiikin taruston Hydra eli taruolento, jolla oli yhdeksän päätä. Kun yhden pään leikkasi irti, uusia kasvoi tilalle.

Kallasvuo löytää kehitykselle yllättävän syyn. Työntekijät tekivät, kuten heidän oletettiin tekevän. He olivat omaksuneet Nokian kulttuurin ja olivat epähierarkkisia ja aloitteellisia. Se oli ollut pienen Nokian vahvuus, mutta suurelle Nokialle se kääntyi heikkoudeksi.

– Nokian kulttuurissa oli tosi paljon hyvää. Se oli innostava ja energisoiva, mutta sen negatiivinen puoli saattoi olla henkilökohtaisen päätöksenteon ja vastuuntunteen väheneminen, Kallasvuo sanoo.

Päätöksiä tehtiin yhä enemmän erilaisissa kokouksissa. Kallasvuon tulkinnan mukaan se liudensi henkilökohtaisen päätöksenteon merkitystä ja vastuun ottamisen tunnetta. Ongelmien ratkaisu olisi usein vaatinut suoraviivaista toimintaa.

– Tunnistin ongelman ja yritin sen ratkaista. Pyrin tekemään johtamisesta ja päätöksenteosta nopeampaa ja suoraviivaisempaa. Siinä en onnistunut. Se osaltaan selittää, miksi Nokia hävisi älypuhelinkamppailun, Kallasvuo päättelee kirjassaan.

Kallasvuo tunnustaa olleensa itse lisäämässä monimutkaisuutta esimerkiksi organisaatiouudistuksella.

– En lähtenyt tähän kertoakseni, että minä olin oikeassa ja kaikki muut väärässä, Nokian entinen toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo toteaa. Kuva: Markku Rantala / Yle

Optiot eivät laiskistaneet

Suomessa on pohdittu ainakin puolitosissaan, veivätkö vuosituhannen vaihteet suuret optiopotit nokialaisilta kasvunälän.

Kallasvuo väittää vastaan. Hän kertoo tuntevansa satoja optioita saaneita ja niiden joukossa vain yhden, joka lunasti optionsa ja lopetti työnteon.

Optioiden todellinen ongelma saattoi Kallasvuon mukaan olla se, että myöhemmät optio-ohjelmat eivät enää tuottaneet. Se oli omiaan synnyttämään mielipahaa.

Toisaalta mediassa on kerrottu myös Nokiassa tapahtuneesta pelolla johtamisesta. Juuri siitä Siilasmaa ja Ollila kiistelivät.

Kallasvuo ei ottanut asiaan kantaa kirjassaan, mutta muotoilee Ylen haastattelussa näin:

– Henkilökohtaisesti en tunnista tätä pelolla johtamista. Mutta jos joku niin kokee, niin ei sitä voi vähätellä tai nonsaleerata. Ihmiset kokevat asioita eri tavalla. Se täytyy hyväksyä.

Tämä jäi potkuissa harmittamaan

Olli-Pekka Kallasvuon muistelmat ovat täynnä hyväntuulisia sattumuksia ja tarinoita. Esimerkiksi toimitusjohtaja Kari Kairamolle hän esittäytyi toisena työpäivänään vessan oven läpi.

Jatkuvan lentomatkustamisen synnyttämää ahdistusta saattoi helpottaa, kun otti omat mausteet mukaan ja ripusti puolison kuvan edessä olevan penkin selkänojaan.

Näiden tarinoiden ohessa Kallasvuo perustelee, miksi valtio on huono omistaja pörssiyhtiöille – ja miksi länsimaat tekevät pahan virheen, jos ne hyljeksivät Kiinaa kaupan tai kansainvälisen politiikan saralla. Nokialaisilla on Kiinan nykyjohtajista henkilökohtaisia muistoja.

Kallasvuon mukaan huonokin päivä oli Nokiassa lopulta hyvä.

Vain yksi asia häntä selvästi harmittaa. Kun kännykkä-Nokian tilanne kävi yhä tukalammaksi, Jorma Ollilan johtama hallitus ryhtyi valmistautumaan Kallasvuon korvaamiseen – kertomatta siitä hänelle.

Toimitusjohtaja oli toki osannut uumoilla hetken lähestyvän ainakin huhtikuusta 2010 lähtien. Silloin selvisi, että Symbian 3 -ohjelmisto myöhästyisi edelleen.

– Se merkitsi, että Nokian vaikeudet suhteessa kilpailijoihin jatkuisivat. Vastuu oli minun. Tajusin, että minulla ei olisi Nokian toimitusjohtajana monta kuukautta jäljellä, Kallasvuo kuvaa kirjassa.

Uuden toimitusjohtajan hausta Kallasvuo kuuli kesäkuun alussa yhdysvaltalaiselta investointipankkiirilta. Heinäkuun loppupuolella siitä kirjoitettiin Wall Street Journal -lehdessä.

Kallasvuo tiesi pelin luonteen. Nokian kaltaisessa yhtiössä ei ole tulosvaroitusten jälkeen kovin monta mahdollisuutta yrittää uudestaan. Siinä mielessä potkuissa ei hänen mukaansa ole "nokan koputtamista".

Salailu sen sijaan harmitti.

– Miksi lojaaliuteeni ei voinut luottaa 30 vuoden jälkeen. Että palvelen loppuun asti uskollisesti, kuten sitten teinkin, Kallasvuo kertoo.

Olli-Pekka Kallasvuo toimi Nokian toimitusjohtajana vielä parin kuukauden ajan.