Voiko metsäpöpöillä kyllästetty vaate ennaltaehkäistä allergioita? Kokeissa huomattiin, että mikrobiuute muutti ihmisten veriarvoja

Suomalaisyritys tähtää vientimarkkinoille alusvaatteilla, joiden kankaassa on immuunijärjestelmälle hyödyllisiä metsämikrobeja. Tuotetta on testattu vuosia, ja tulokset ovat lupaavia.

Nainen ompelee villaisia alusasuja Ruskovillan tehtaalla.
Vaatevalmistaja Ruskovilla lanseerasi alusasumalliston, jonka kankaassa on metsämikrobeja. Mikrobien tiedetään vaikuttavan suotuisesti ihmisen vastustuskykyyn. Kuvaus: Janne Nykänen / Yle, Editointi: Mika Moksu / Yle

Ruskovillan tehtaalla Orimattilan Artjärvellä valmistetaan kovalla tohinalla uutuustuotetta, mikrobiuutteella kyllästettyä aluspaitaa.

Mikrobien tiedetään tukevan ihmisen immuunipuolustusjärjestelmää. Aihetta on tutkittu meillä ja maailmalla paljon. On käynyt ilmi, että kasvien monimuotoisuuden väheneminen ja hygienian paraneminen kaupunkiympäristössä aiheuttavat ongelmia ihmiskehon puolustusjärjestelmille.

Mikrobiuutetta sisältävän vaatteen tunnistaa vain pienestä logolapusta. Kuva: Janne Nykänen / Yle

Suomen johtaviin asiantuntijoihin kuuluu Luonnonvarakeskuksessa työskentelevä Aki Sinkkonen, joka aiemmin veti Helsingin yliopistossa mikrobien terveysvaikutuksiin keskittynyttä tutkimusta. Hän saa mikrobien, siis pöpöjen ja lian, terveysvaikutuksen kuulostamaan yksinkertaiselta.

– Kun puolustusjärjestelmämme saa mikrobialtistusta ja mikrobien osasia monimuotoisesti, allergioiden syntymisen todennäköisyys vähenee. Sama koskee monia muita immuunijärjestelmän häiriöitä. Tämä on nykyinen käsitys tieteessä, Sinkkonen sanoo.

Mutta voiko omaa vastustuskykyään lujittaa mikrobeilla uutetulla vaatteella?

Testaaminen tukena

Avainasemassa ovat metsämaassa viihtyvät mikrobit. Niitä onkin viime vuosina alettu tuoda teollisiin tuotteisiin esimerkiksi kosmetiikassa. Yksi metsäpöpöjä hyödyntävistä yrityksistä on helsinkiläinen Uute Scientific, joka valmistaa Ruskovillan vaatteiden mikrobiuutteen.

Yhtiö on perustettu Helsingin yliopistossa, joka kuuluu yhä sen omistajiin. Alun perin juuri yliopisto patentoi metsämikrobiuutteen. Uute Scientific on tiiviissä yhteistyössä myös Tampereen yliopiston kanssa. Yhtiön tavoitteena on laajentaa mikrobitutukimusta elintarvikkeisiin. Yliopistot halutaan mukaan, jotta tutkimuksesta saadaan riippumatonta.

Uutevalmistaja, yliopistot ja Luonnonvarakeskus ovat testanneet mikrobiuutetta vuodesta 2015, ja koekäyttäjäryhmään on kuulunut erilaisia ihmisiä pikkulapsista lähtien. Testeihin osallistui aluksi parikymmentä ihmistä, nyt koeringissä on runsaat sata testattavaa. Tavoitteena on laajentaa koeryhmä 350 henkilöön.

Uute Scientificin toimitusjohtaja Kari Sinivuoren mukaan haittavaikutuksia ei ole ilmennyt, mutta myönteisiä on.

– Olemme tehneet verikokeita sekä ottaneet uloste- ja ihonäytteitä. Kaikissa on pystytty osoittamaan, että mikrobisto on muuttanut veriarvoja, joista voidaan päätellä immuunijärjestelmän kehittyneen, Sinivuori kertoo.

Luken Aki Sinkkonen uskoo, että asusteiden kautta tapahtuva mikrobialtistus voi hyödyttää ihmisen vastustuskykyä. Hän kuitenkin muistuttaa, että aito luontokosketus on paras mikrobilähde.

– Kaksi tuntia raskasta maatyötä tai sienestystä, marjastusta tai metsästystä on paras vaihtoehto. Jos se ei ole mahdollista, on hyvä korvike, että altistus tuodaan sisätiloihin, jolloin sen saa turvallisessa, standardoidussa muodossa, Sinkkonen summaa.

Terveellisen ja parantavan ero sanelee markkinointia

Mikrobialtistuksen suotuisesta vaikutuksesta ihmisen vastustuskykyyn tiedetään varsin paljon. Tieteellinen näyttö tukee tällä hetkellä vahvasti, että metsämikrobit saavat immuunijärjestelmän oppimaan, mitä mikrobeja vastaan ne hyökkäävät ja mitä vastaan eivät.

Ruskovilla ei suoraan väitä tuotteensa vaikuttavan myönteisesti ihmisen terveyteen. Tuotekuvauksessa tyydytään toteamaan, että tutkimusten mukaan mirobeille altistuminen on yhteydessä esimerkiksi allergioiden ja astman vähäisempään esiintyvyyteen, ja että tuote sisältää mikrobeja. Toimitusjohtaja Ossi Näkin mukaan kyse on sairauksia ennaltaehkäisevästä tuotteesta.

Tuotteiden terveysväittämiä Suomessa valvoo Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Sen mukaan Ruskovillan mikrobivaatteiden tuotekuvaus ei täytä terveysväittämän kriteereitä.

Epäselvissä tapauksissa Fimea tarvittaessa neuvoo millaisin termein tuotetta saa markkinoida. Fimea ei ole ollut yhteydessä Ruskkovillaan, eika tuotekuvauksen perusteella katso sitä tarpeelliseksi.

Ruskovillan toimitusjohtaja Ossi Näkki (vasemmalla) ja Uute Scientificin Kari Sinivuori esittelevät mikrobiuutetta sisältävää pussia. Uute lisätään kankaaseen värjäysvaiheessa. Kuva: Mika Moksu / Yle

Pöpöt pysyvät pyykissä

Metsämikrobiuute imeytetään villakankaaseen värjäysvaiheessa. On liikesalaisuus, kuinka jauhemainen uute saadaan vaatteeseen.

Ruskovillan ja Uute Scientificin mukaan silkkivilla on mikrobiuutteen käytössä hyvä materiaali. Kankaan kudokset imevät aineen hyvin, ja se säilyy kankaassa hyvin. Säilyvyyttä parantaa, että villa-asuja puhdistetaan pääasiassa tuulettamalla.

– Silkkivillan kuidut ovat suomumaisia, mikä ilmeisesti selittää uutteen hyvää säilyvyyttä. Keinokuitujen kohdalla säilyvyyttä pitäisi testata enemmän ennen kaupallista käyttöönottoa, Sinivuori summaa.

Ajatus mikrobivaatteista lähti kahvipöytäkeskusteluissa, ja tuotetta on kehitelty vuosi ennen lanseerausta.

– Tähtäämme vientiin Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan metropolialueille, joissa ihmisillä ei ole luontokosketusta. Myös kotimaassa tavoittelemme asiakkaita esimerkiksi liikuntarajoitteisista, Ruskovillan toimitusjohtaja Ossi Näkki kertoo.