Yhä enemmän koiria kuolee susien hampaisiin, eivätkä kaikki tapaukset tule edes ilmi – Riko-koiran kohtaloksi koitui metsästysreissu Lappiin

Susikanta on kasvanut Suomessa tasaisesti viime vuosina ja määrä näyttää kasvavan edelleen. Syyskuun alussa metsästyskoira joutui suden tappamaksi poronhoitoalueella, missä susikantaa on pidetty alhaalla porojen suojelemiseksi.

Kuvan susi kuvattiin Ähtärin eläinpuistossa helmikuussa, eikä se liity tapaukseen. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Pohjoiskarjalaisen hirviporukan metsästys Inarissa sai syyskuun alussa ikävän käänteen, kun susi hyökkäsi metsästyskoiran Rikon kimppuun.

Seurue oli koirien kanssa metsästämässä hirviä Inarijärven kaakkoispuolella Sarminiemessä. Omistaja löysi koiransa kuolleena ja osittain raadeltuna. Koiraa oli syöty peräpäästä. Myös päässä ja suojaliiveissä oli puremajälkiä.

Susien suuhun joutuneiden koirien määrä on kasvanut. Riistavahinkorekisteristä selviää, että korvattuja vahinkotapauksia oli viime vuonna peräti 55, mikä on enemmän kuin kertaakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Korvauksia on maksettu kymmenen vuoden aikana vuosittain keskimäärin 41 koirasta.

Todellisuudessa suden hampaisiin jääneitä koiria on edellä mainittua enemmän, koska kaikista tapauksista ei haeta korvausta, kertoo Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mari Lyly.

– Esimerkiksi vakuutus voi korvata niin paljon eläinlääkärikuluja, että riistavahinkolain nojalla myönnettäviä korvauksia ei haeta. Kaikki koiranomistajat eivät välttämättä edes tiedä korvauksesta, Lyly sanoo.

Tämän vuoden saldoa on vielä liian aikaista arvioida, sillä hakemuksia tehdään eniten syys-marraskuussa. Toistaiseksi hakemuksia on kirjattu kymmenkunta.

Susimäärän kasvu ei välttämättä ole syynä

Koiravahingot ovat kasvaneet samaan aikaan, kun susien määrä on kasvanut. Kasvu on jatkunut jo neljä vuotta ja viime keväänä laskettu susikanta on suurin nykymuotoisen seurannan aikana.

Luonnonvarakeskuksen Luken arvion mukaan maaliskuussa Suomessa oli 279–321 sutta. Luke arvioi kesällä, että marraskuussa niitä on 337–452 yksilöä.

Suoraa yhteyttä susimäärän kasvulla ja koirakuolemilla ei kuitenkaan välttämättä ole.

– Suoranaista kehityssuuntaa näistä numeroista on kuitenkin vaikea tulkita, koska vuosittainen koiravahinkojen määrä sahaa. Sitä selittää susikannan koon ohella muun muassa lumipeitteen saapumisen ajankohta, Lyly selventää.

Susihyökkäys sattui lähellä Venäjän rajaa. Tutkija Ilpo Kojola pitää mahdollisena, että kyse olisi Venäjällä syntyneestä perhelaumasta, joka olisi vaeltanut Suomen puolelle. Varmaa tietoa asiasta ei ole. Kuva: Tanja Ylitalo / Yle

Metsästyskoiralla suurin riski joutua pedon suuhun

Koiravahingot painottuivat erityisesti itäiseen Suomeen, mutta viime vuosina niitä on tapahtunut entistä laajemmalti ympäri poronhoitoalueen eteläpuolista Suomea. Aivan viime vuosina riskialtteinta seutua ovat olleet Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala.

Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola kertoo, että susien tappamat koirat ovat yleensä metsästyskoiria. Vahingot tapahtuvat yleensä metsästystilanteessa.

– Syksyllä ollaan metsällä, ja sitä kautta koiria altistuu susien hyökkäyksille. Lapissa näitä tapahtuu harvoin, ja suurelta osin ne ovat sattuneet poronhoitoalueen ulkopuolella.

Susireviireillä on eroja. Jotkut sudet ovat Kojolan mukaan paljon alttiimpia käymään koiran kimppuun kuin jotkut toiset.

– Jos on etähakuinen koira, jolla omistaja jää kauas, niin kyllä siinä on susireviirillä riski olemassa. Mutta kun ottaa huomioon, kuinka paljon metsästyskoiria on metsässä jahtikaudella, niin keskimäärin se riski ei ole erityisen suuri.

Voiko metsästäjä tehdä jotain, että sudet eivät kiinnostuisi koirasta? Erilaisia kokeiluja on ollut, muun muassa suojaliivejä ja koiran kaulapantaan kiinnitettäviä kelloja on testattu.

– Ne eivät ole saaneet suuremmin käyttäjäkuntaa ja hyväksyntää metsästäjien keskuudessa. Yksi mahdollisuus olisi, että kaikilla susilla olisi seurantapanta, mutta se on tietysti ihan mahdoton toteuttaa.

Susitutkija Ilpo Kojola. Kojola kuvattiin kesäkuussa 2020. Kuva: Thomas Hagström / Yle

Lapissa susikanta pysyy kurissa poroelinkeinon suojelussa

Lapissa koirille on aiheutunut selvästi vähemmän vahinkoja kuin monilla muilla alueilla. Tähän vaikuttaa se, että poronhoitoalueella kantaa rajoitetaan porojen suojaamiseksi Riistakeskuksen myöntämillä vahinkoperusteisilla luvilla. Suomessa ei ole kannahoidollista metsästystä.

Ilpo Kojolan mukaan poronhoitoalueella liikkuu vuosittain jokunen susi. Tavallisesti ne ovat vaeltelevia yksinäisiä nuoria, jotka tulevat esimerkiksi Kainuun ja Pohjanmaan vyöhykkeeltä tai Venäjältä.

Kojolan mukaan on mahdollista, että Lapissa olisi myös isompia susipopulaatioita.

– Sarminiemi on lähellä Venäjän rajaa. Voi olla, että siellä on syntynyt pentue, ja ne ovat perhelaumana siirtyä Suomen puolelle. Ennenaikaista sanoa, mutta on se mahdollista.

Viimeaikainen susikannan vahvistuminen ei välttämättä näy poronhoitoalueen susikannassa

– Mielestäni ei voi ennakoida suden aiheuttamille koiravahingoille merkittävää kasvua Lapissa, ainakaan poronhoitoalueella, Lyly sanoo.

Kuuntele Yle Areenassa:

Aleksi Lumpeen podcast Susia ja ihmisiä käsittelee muun muassa sitä, miksi juuri susi herättää suomalaisissa niin vahvoja tunteita ja miksi susikeskustelu lähtee laukalle aina, kun aihe nousee uutisotsikoihin.