1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveydenhoito

Hoitoon pääsy vie koronakriisin takia yhä liian kauan – ministeri Krista Kiuru haluaa yksityiset yritykset mukaan hoitovelan purkuun

Korona on aiheuttanut niin pitkät hoitojonot, ettei niiden purkaminen onnistu perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan pelkän julkisen terveydenhoidon voimin.

Korona on venyttänyt hoitojonot pidemmiksi kuin hoitotakuu sallii. Apuun tarvitaan yksityisiä, sanoo perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Kuva on Säätytalolta huhtikuulta. Kuva: Silja Viitala / Yle

Helsingissä Hakaniemen torilla kaikki tuntuvat tietävän, että lääkäriin on nyt hankala päästä.

– Nytkin olen soitellut sinne, mutta ei-oota tarjotaan, Riitta Hämäläinen kertoo kokemuksistaan .

– Hammaslääkäriin erityisesti, mutta kunnalliseen ylipäätänsä on vaikea päästä mihinkään, arvioi puolestaan Kati Salminen .

Tilastot vahvistavat Salmisen ja Hämäläisen kokemukset. Hammaslääkäriliiton mukaan suun terveydenhoitoon (siirryt toiseen palveluun) on syntynyt vuodessa reilusti yli miljoonan käynnin vaje.

Nykyisen hoitotakuun (siirryt toiseen palveluun) mukaan jonossa saisi olla pisimmillään kuusi kuukautta. Se on koronan aikaan ylittynyt tuhansien potilaiden kohdalla.

Hankalin tilanne on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eli HUS:n alueella.

Tyypillisiä pitkien jonojen aiheita ovat lonkka- ja kaihileikkaukset. Toukokuun lopussa HUS:n lonkka- ja polvileikkauspotilaista yli 70 prosenttia oli jonottanut leikkausta yli lakisääteisen hoitotakuun rajan eli kuusi kuukautta.

Kiuru: Yksityisiä tarvitaan, jotta toimintakyky säilyy

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru myöntää, että nykyisestä hoitovelasta ja jonoista ei selvitä ilman että yksityiset terveyspalvelujen tarjoajat otetaan urakkaan mukaan.

– Talkoissa tarvitaan kaikkia, jotta meillä ylipäätään sosiaali- ja terveydenhoidon toimintakyky voidaan taata. Se edellyttää, että tätä hoitovelkaa joudutaan purkamaan tämän perustyön ohella, Kiuru sanoo.

Alkuviikosta pääkaupunkiseudun kunnat ilmoittivat, että ensi kuun alusta koronarajoitukset puretaan ja elämä palaa kohti entistä normaalia. Se ei tarkoita, että hoitojonot lähtisivät lyhenemään.

– En uskaltaisi luvata, että nämä kaksi asiaa on kytköksissä toisiinsa. Meidän aivan ylivoimaisesti vaikein haaste on henkilöstön riittävyys, sanoo vs johtajaylilääkäri Jari Petäjä HUS:sta.

Hyvinvointialan edunvalvoja eli Hali ry on seurannut koronan aiheuttaman hoitovelan syntyä meillä ja muualla Euroopassa. Asiantuntija Joel Kuuvan mukaan viimeistään korona on paljastanut, kuinka pieni siivu yksityisillä on suomalaisesta terveydenhoidosta.

– Se on ollut tosi valitettavaa ja surullista nähdä, että julkinen puoli ei ole hyödyntänyt yksityisiä, vaikka apua on tarjottu, Kuuva harmittelee.

Kiuru: Ensin kuntien koronakorvaukset

Ministerin linjaus siitä, että yksityiset terveysalan yritykset otetaan mukaan hoitojonoja purkamaan ei kuitenkaan ratkaise kaikkia ongelmia. Se ei myöskään lyhennä jonoja kaikkialla.

Esimerkiksi HUS käyttää jo nyt paljon ostoseteleitä kaihileikkauksiin. Muualla maassa puolestaan odotetaan, että hallituksen myöntämät 450 miljoonaa euroa (siirryt toiseen palveluun) tulisivat pian tileille hoitovelkaa pienentämään.

Ministeri ymmärtää sairaanhoitopiirien toiveen. Asiaa valmistellaan ministeriössä. Kiuru lupaa päätöksen "mahdollisimman pian".

– Kyllä näitä rahoja tarvitaan tuolla kentällä, mutta kaikki ei ole siitä kiinni vaan tahtotilasta, että tähän kuormitukseen saadaan apua ja ruvetaan systemaattisesti purkamaan sitä syntynyttä hoitovelkaa, Kiuru ohjeistaa.

Hän ei kuitenkaan lupaa salamaratkaisua, sillä työn alla ovat nyt kuntien koronakorvaukset. Hallitus on luvannut, että valtio korvaa kunnille koronasta aiheutuneet kulut.

Lue lisää:

Hoitotakuu toteutuu epätasaisesti: monissa sairaanhoitopiireissä oli vuodenvaihteessa runsaasti hoitovelkaa, toisissa jopa potilaspulaa

Hoitotakuun rajat paukkuvat paikoin Keski-Suomessa – jo neljä koronapotilasta teholla voi johtaa taas kiireettömän hoidon lykkäyksiin, sanoo johtajaylilääkäri

Korona nosti Essoten hoitovelkaa – isoin velka johtuu asiakkaiden peruuttamista ajoista