Sama firma suunnitteli, rakennutti ja valvoi isoa rakennustyömaata, jonka hinta lähes tuplaantui: “Konsultti leikkii muiden rahoilla", sanoo urakoitsija

Mikkelin kaupunki ei palkannut jätevedenpuhdistamon miljoonahankkeeseen omaa projektipäällikköä, vaan jätti työmaan Rambollin konsulttien käsiin. Kustannukset karkasivat ja pääurakoitsija veti kaupungin oikeuteen urakan laittomasta purkamisesta.

Mikkelin uusi kallion sisään louhittu jätevedenpuhdistamo sijaitsee Metsä-Sairilassa. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Kesän kynnyksellä Mikkeliin valmistui uusi jätevedenpuhdistamo. Rakentamisen aikana kustannukset nousivat 45 miljoonasta 76 miljoonaan, mikä on niin päättäjien kuin veronmaksajan näkökulmasta valtava määrä.

Siksi kaupunki teetti sisäisen tarkastuksen projektin johtamisesta. Tarkastusraportin mukaan suunnittelu- ja rakennuttajakonsulteilla oli merkittävä rooli projektin johtamisessa.

Käytännössä Mikkelin jätevedenpuhdistamon rakentaminen oli vesihuoltoalan suurimman toimijan Rambollin käsissä: se oli yksi puhdistamon kolmesta suunnittelijasta, konsultoi lukuisten urakoiden kilpailutuksia sekä toimi työmaalla rakennuttajana ja valvojana.

Vesilaitos ei nimennyt rakennushankkeelle omaa projektipäällikköä, vaan vastuuhenkilönä toimi Vesilaitoksen johtaja muun työnsä ohessa.

Virkamiehistä koostuvaa ohjausryhmääkään ei perustettu.

Jätevesi puhdistetaan Mikkelissä nyt biokalvotekniikalla. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Urakoitsijan näkökulmasta tämä aiheutti ongelmia. Kun suunnitelmat osoittautuivat puutteelliseksi ja niihin jouduttiin tekemään muutoksia, syntyi erimielisyyksiä siitä, kenen kuuluu vastata nousseista kustannuksista.

Vesialan laitteistotoimittaja Econet Groupin hallituksen puheenjohtaja Matti Leppäniemi kritisoi konsulttiyritysten useita rooleja.

– Ne ovat kuin pukki kaalimaan vartijana. Eihän urakoitsijalle jää muuta mahdollisuutta kuin kinata joka asiasta. Suunnittelijakin tekee virheitä ja vääriä valintoja, mutta se on hämärtynyt.

Etenkin isoissa rakennushankkeissa kustannusten nousu ja pakolliset muutokset suunnitelmiin ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus, etenkin jos rakennetaan maan alle.

– Mitä pidempi aika laskelmien tekemisestä on ja mitä vähemmän tietoja maaperästä on saatavilla, sitä todennäköisemmin tulee muutoksia. Aina kun mennään maan alle, niin siellä voi olla riskivarauksia, sanoo Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Kim Kaskiaro.

Mikkelissä kustannusten nousuun ei ollut varauduttu. Tarkastusraportin mukaan rakennustöille annettiin lupa vuonna 2015 ilman, että toteutuksesta oli laadittu riskiarviota hyvien käytäntöjen mukaisesti:

"Merkittävien rakennushankkeiden tyypillisistä riskeistä ei ole laadittu selkeitä kuvauksia ja/tai arvioita, eikä näitä riskejä ole priorisoitu tai laadittu toimenpidesuunnitelmia riskien hallitsemiseksi."

Raportissa kerrotaan riskienhallinnan rajoittuneen rakennuttajakonsulttien laatimiin suppeisiin kuvauksiin jo ilmenneistä tai toteutuneista riskeistä.

Kilpailutuksia raportti kritisoi siitä, että tarjouspyynnöissä asetetut kelpoisuus- ja vähimmäisvaatimukset oli asetettu hyvin vaihtelevasti ja useassa tarjouspyynnössä vaatimukset olivat alhaisia suhteessa urakoiden kokoon.

Pääurakoitsijaksi valittiin halvimman tarjouksen jättänyt Suomen Maastorakentajat, jolla ei ollut kokemusta kallion sisään rakentamisesta. Yritys aloitti rakennustyöt myöhässä, koska sillä kului aikaa rahoituksen järjestämiseen.

Mikkelin puhdistamon työmaalla ongelmia aiheutti muun muassa suunnitteluvirheistä johtuva väärä rakentamisjärjestys. Seiniä piti purkaa, jotta laitteet saatiin tuotua sisään. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Pääurakan kilpailutus antoi hankkeesta sekavan kuvan myös siihen osallistuneille.

Ensimmäisellä kierroksella tarjouksen jättänyt Kreate päätti jättää neuvottelut väliin siinä vaiheessa, kun kaksi kertaa odotettua kalliimmaksi osoittautuneesta suunnitelmasta alettiin karsia osia. Samoin teki Lemminkäinen.

Kreaten toimitusjohtaja Timo Vikströmin mukaan kaupunki ei ollut miettinyt valmiuksiaan loppuun saakka ja suunnitelmat olivat keskeneräiset.

– Urakoitsijalle on hankala paikka lähteä sitoutumaan sopimukseen, jos siinä on mitään epäselvää.

Vikström vihjaa, että myös kilpailutuskonsulttien osaamisessa oli toivomisen varaa.

– Siinä oli useita osapuolia, myös asiantuntijat, joita tilaaja käytti. Kokonaisuus näytti siltä, ettei se ole hallussa, Vikström sanoo.

Mikkelin kaupungin mukaan hanketta edistettiin tavanomaisin resurssein.

– Hankkeen suunnittelun teki työyhteenliittymä, jolla oli kohteeseen tarvittava aikaisempi suunnittelukokemus, asiantuntijuus ja tarvittava henkilöstö. Rakentamisvaiheen aikana ei syntynyt merkittäviä, suunnittelupuutteista johtuvia lisäkustannuksia minkään urakkavaiheen osalta. Hanke valmistui urakkasopimusten mukaisessa aikataulussa, kommentoi tekninen johtaja Jouni Riihelä sähköpostitse.

Mikkelissä puhdistettu jätevesi ohjataan Saimaaseen. Kuva: Esa Huuhko / Yle

"Konsultti leikkii muiden rahoilla"

Suomen Maastorakentajat ehti toimia jätevedenpuhdistamon työmaalla puolentoista vuoden ajan. Maaliskuussa 2020 Vesilaitos ilmoitti purkavansa urakan. Syynä olivat urakoitsijan haasteet rakentamisen rahoittamisessa ja aikataulussa pysymisessä.

Ylen näkemien asiantuntijalausuntojen perusteella urakka oli joiltain osin muutaman viikon myöhässä ja osittain hieman edellä. Rakennustyöt olisi ollut mahdollista saada valmiiksi luovutusajankohtaan mennessä.

– Purkaminen tuntuu kohtuuttomalta, koska kuminauhaa oli tavattoman paljon. Aina pitää antaa urakoitsijalle mahdollisuus ratkaista tilanne ja esittää korjaustoimenpide, sanoo Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Kim Kaskiaro.

Suomen Maastorakentajat haastoi kaupungin oikeuteen urakan laittomasta purusta.

Ylen tietojen mukaan ajatus urakan purusta oli peräisin Rambollin konsulteilta. Rakennuttajan ja urakoitsijan välille oli syntynyt erimielisyyttä suunnitelmien keskeneräisyyden vuoksi.

Kyse oli esimerkiksi maanpäällisen vastaanottorakennuksen suunnitteluvirheistä, joista Vesilaitos reklamoi myöhemmin suunnittelijoille. Virheistä koitui 100 000 euron kustannukset.

Puhdistamon sisätilojen seinäelementtien suunnittelussa oli virheitä, jotka johtivat osittain väärään rakennusjärjestykseen. Asiaa tullaan käsittelemään osana kaupungin ja Suomen Maastorakentajien oikeusjuttua.

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo sijaitsee Metsä-Sairilassa. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Rambollin Vesi-toimialan johtaja Kai Vakkila kommentoi asiaa sähköpostitse.

– Käymme omaan toimeksiantoomme ja sen laatuun liittyvät mahdolliset keskustelut tilaajamme kanssa. Jos toimeksiannoissamme olisi virheitä, emme vieritä niitä muille vaan meillä on velvollisuus ne korjata, Vakkila kirjoittaa.

Jos Mikkelin kaupunki häviää oikeudessa Suomen Maastorakentajille, voivat kustannukset nousta kahdeksaan miljoonaan euroon.

Oli voittaja kumpi tahansa osapuoli, maksajaksi ei joudu konsulttiyritys.

– Urakoitsija laittaa omatkin rahansa peliin, mutta Ramboll on välissä ja leikkii muiden rahoilla. Pyrkii lisäämään omaa kakkuaan, sanoo erään rakennusliikkeen toimitusjohtaja.

Hän kommentoi asiaa nimettömänä, ettei hänen edustamalleen yritykselle koituisi asiasta hankaluuksia.

Rambollin Kai Vakkilan mielestä väite on erikoinen.

– Toimimme hankkeissa asiantuntijana, tilaajan tavoitteiden ja ohjeiden mukaan ja hankkeen parhaaksi.

Tampereen Sulkavuoren uusi keskuspuhdistamokin louhitaan kallion sisään. Käytäviä porattiin vuosi sitten keväällä. Kuva: Miikka Varila / Yle

Alan keskusliitto ei näe konsulttien kaksoisroolissa ongelmaa

Konsulttiyhtiöiden kaksoisrooli suunnittelijoina ja rakennuttajina herättää keskustelua aika ajoin myös alan keskusjärjestössä.

– Olemme vastustaneet sitä, että olisi automaattinen jääviytyminen, eli ettei voisi tarjota suunnittelua, jos on rakennuttaja, sanoo puheenjohtaja Helena Soimakallio Suunnittelu- ja konsulttiyritysten liitosta (SKOL).

Lain silmissä kaksoisrooli ei ole ongelma. Lisäksi konsernien sisällä on Soimakallion mukaan palomuurimenettelyjä, eli sama yksikkö tai henkilö ei voi toimia projektissa kahdessa eri tehtävässä.

Soimakallio peräänkuuluttaakin sitä, että tilaajalla on osaamista ja aikaa paneutua.

– Pitää pystyä huolehtimaan siitä, että myös tilaajan organisaatio on oikeankokoinen hankkeeseen nähden. Osaava, vaativa asiakas on paras kumppani.

Esimerkiksi parhaillaan rakenteilla olevien Tampereen Sulkavuoren ja Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamojen työmailla rakentamisen etenemistä valvovat tilaajan omat projektipäälliköt.

Myös Blominmäen jätevedenpuhdistamo Espoossa on louhittu kallion sisään. Ramboll on mukana rakentamassa Blominmäen ja Tampereen Sulkavuoren puhdistamoja. Kuva: Antti Lähteenmäki/YLE

"Yhteenliittymissä konsulttiyritykset saavat hyväkatteisen siivun kakusta"

Kalliissa rakennushankkeissa on yhä yleisempää pyytää koontitarjouksia. Se tarkoittaa, että tilaaja tekee vain yhden ison kilpailutuksen sen sijaan, että kilpailuttaisi hankkeen eri vaiheet pienempinä osaurakoina.

Tällöin tarjouspyyntöihin voivat vastata vain alan isoimmat toimijat tai useamman yrityksen muodostamat yhteenliittymät, jotka pystyvät tarjoamaan tilaajalle kaiken tarvittavan yhdeltä luukulta.

Helena Soimakallion mukaan yritykset muodostavat yhteenliittymiä etenkin isoissa, kymmenien miljoonien eurojen arvoisissa hankkeissa.

Mikkelin jätevedenpuhdistamon suunnittelustakin vastasivat yhdessä Ramboll, Finnish Consulting Group (FCG) ja Rockplan. Espoon Blominmäkeä ovat suunnitelleet kaksi ensimmäistä yhdessä Afryn kanssa.

Keväällä Tampereen Sulkavuoren puhdistamolla valettiin poistoilmapiippua. Kuva: Miikka Varila / Yle

Econet Groupin hallituksen puheenjohtajan Matti Leppäniemen mukaan koontitarjoukset antavat isoille konsulttiyrityksille mahdollisuuden liittoutua keskenään.

Jos vesihuoltoalan suunnittelusta valtaosin vastaavat FCG, Ramboll ja Afry liittoutuvat, ei muilla ole mahdollisuutta pärjätä kilpailussa.

Rambollin Vesi-toimialajohtaja Kai Vakkilan mukaan yritykset harjoittavat liiketoimintaansa itsenäisesti ja omista lähtökohdistaan.

– Esimerkiksi isot ja erityisosaamista vaativat hankkeet voivat edellyttää eri toimijoiden voimavarojen yhdistämistä, jos näiden omat kyvyt tai resurssit eivät riitä hankkeen toteuttamiseen, Vakkila kirjoittaa.

Leppäniemi huomauttaa, että liittoutumalla kukin yritys saa urakasta hyväkatteisen siivun, kun kilpailijan tarjousta ei tarvitse pelätä.

– Konsulttiyritysten kannalta se on viisasta ajattelua. Mutta palveleeko se yhteiskuntaa ja hankkeen toteutumista? Jos ajattelee, että kilpailusta seuraa jotain hyvää, niin sitä puolta se ei palvele.

Voit keskustella aiheesta 3.10.2021 klo 23 saakka.