1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan unioni

Eurooppa-kirje: Viimeinen "Das Triell" ennen vaaleja osoitti, ettei Saksa puhu vaaleissa EU:n johtamisesta vaan ennen kaikkea omista asioistaan

Saat olennaiset jutut Euroopan unionista perjantaisin suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen.

BERLIINI Moi taas eli Moin Moin, kuten Hampurissa sanotaan. Hampuri on myös Saksan vaalien ennakkosuosikin Olaf Scholzin poliittinen kasvattajaseura.

Scholz ja muut Saksan kansleriehdokkaat kohtasivat viimeisessä “Das Triellissä” eli kolmen pääpuolueen vaaliväittelyssä sunnuntai-iltana (siirryt toiseen palveluun).

EU-politiikan seuraajien popcornit olivat niin sanotusti valmiina. Nyt saksalaisten olisi pakko puhua ulkopolitiikkaa!

Ranska oli kutsunut lähettiläänsä kotiin Yhdysvalloista sukellusvenekiistan seurauksena. Teko oli liittolaismaiden kesken täysin poikkeuksellinen.

Ranskan mielestä Yhdysvallat oli heittänyt maiden suhteet bussin alle sopimalla selän takana Aukus-puolustusliittoumasta Australian ja Britannian kanssa. Samalla kaatui Ranskan rahakas sukellusvenesopimus Australiaan, mikä selittää ison osan ärsytystä.

MUTTA MITÄ VIELÄ. Popcornit jäivät syömättä.

Viimeisessä vaaliväittelyssä ei puhuttu sanaakaan ulkopolitiikasta.

Käsittelemättä jäivät pääehdokkaiden näkemykset sukellusvenekiistasta, Euroopan unionin tulevaisuudesta ja ulkopolitiikasta ylipäätään.

Eurooppa seuraa kynsiään pureskellen, kuka nousee Angela Merkelin tilalle Saksan johtoon sunnuntain liittopäivävaaleissa. Merkelin kaudella Saksa on noussut EU:n vaikutusvaltaisimmaksi maaksi. Seuraavalla liittokanslerilla on väliä Suomellekin.

Mutta Saksaa kiinnostavat näissä vaaleissa ennen kaikkea Saksan sisäiset asiat.

Miten teollisuusmaa potkaistaan tulevaisuuteen ja ilmaston kannalta kestäväksi, ja miten pidetään samalla kiinni työpaikoista ja sosiaalisesta tasa-arvosta. Miten digitaalisuus saadaan vihdoin tasolle, jolla junassa voisi harkita Netflixin katsomista.

Tai edes sähköpostin lähettämistä ilman verkkoyhteyden kaatumista.

ULKOPOLITIIKAN jääminen sivurooliin on toisaalta merkki siitä, ettei Saksan vaaleista ole tulossa suuria mullistuksia EU-politiikkaan.

Kaikilla pääehdokkailla on sama myönteinen perusvire EU:ta kohtaan. Voitti vaalit sitten sosiaalidemokraattien Scholz tai nykyisen valtapuolueen eli kristillisdemokraattisen CDU:n Armin Laschet, Saksa pysyy sitoutuneena EU-yhteistyöhön.

Vihreiden ehdokkaan Annalena Baerbockin nousuun kansleriksi uskoo harva, jos kukaan – mutta toisaalta vihreiden asema seuraavan hallituksen kakkospuolueena on näiden vaalien varmin veikkaus.

EU-eroa ajaa vain oikeistopopulistinen ja osin äärioikeistolainen AfD (Vaihtoehto Saksalle), mutta mikään muu puolue ei tee sen kanssa yhteistyötä. AfD pysyy oppositiossa.

Ulkopolitiikan puuttuminen keskustelusta ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö sekin olisi tavalla tai toisella mukana. Keskustelu Saksan suunnasta on samanaikaisesti sijaiskeskustelua (siirryt toiseen palveluun) Euroopasta.

Jos Saksan suhde velanottoon muuttuu kotimaassa, se tarkoittaa muutoksia Saksan näkemyksiin velanotosta ja finanssipolitiikasta myös Euroopassa.

JOTEN POPCORNIT uudelleen esiin. Sunnuntain vaalien jälkeen alkavat vaikeaksi ennustetut hallitusneuvottelut. Sijaiskeskustelulogiikalla ne ovat samalla neuvottelut Euroopan suunnasta.

Vaalikuumeisin terveisin,

Suvi

Seuraavaksi kollegani Janne Toivosen poimintoja eurooppalaisista puheenaiheista viikon varrelta ja katsaus ensi viikkoon:

#SOME: BoJo väläytti kielitaitoaan, muttei suinkaan lepytelläkseen ranskalaisia

Sisältöä ei voida näyttää

Ylen palveluissa voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkista evästeasetuksesi, jos haluat säätää sisältöjen näkymistä Ylen palveluissa.

Katso sisältö Twitterissä

Britannian pääministeri Boris Johnson lausui poikkeuksellisesti muutamia sanoja ranskaa, kun hän kehotti Ranskaa tulemaan järkiinsä (prenez un grip) ja jäähtymään (donnez-moi un break). Ranska tuskin sympatiseerasi tällä kertaa "BoJo:n" kieliuhrauksia.

Ranskan, Australian, Britannian ja Yhdysvaltojen välinen Aukus-mittelö on kuplinut tasan viikon päivät. Ranska kokee tulleensa raskaasti petetyksi, ja EU pohtii asettuako täysin rinnoin Ranskan tueksi vai ei. Presidentit Joe Biden ja Emmanuel Macron keskustelivat tapahtuneesta puhelimitse keskiviikkona, ja Biden vaikuttaa pahoitelleen (siirryt toiseen palveluun) osaa tapahtuneesta.

Meneekö puolentoista viikon päähän Pittsburghiin suunniteltu EU:n ja Yhdysvaltain kauppa- ja teknologiatapaaminen jäihin vai ei? Tästä odotettiin päätöstä eilen (siirryt toiseen palveluun). Mitä tapahtuu EU:n ja Australian kauppaneuvotteluille? Tuskin mitään hyvää. (siirryt toiseen palveluun)

FAKTA: EU:sta Australiaan kulkee paljon enemmän tavaraa kuin toiseen suuntaan

EU:n ja Australian välisestä vapaakauppasopimuksesta on neuvoteltu yli kolme vuotta. Sen painoarvo ei ole EU:lle käänteentekevä, mutta silti merkittävä. Aukus-kiista laittaa kapuloita rattaisiin – esimerkiksi Ranskan Eurooppa-ministeri Clément Beaune sanoo (siirryt toiseen palveluun), etteivät neuvottelut suinkaan jatku tuosta vain.

EU:n vienti Australiaan on ollut 2010-luvulla lievästi nousujohteista, tuonti polkenut paikallaan. EU:sta Australiaan kulkee lähinnä koneita, kemiantuotteita, autoja ja elintarvikkeita. Toiseen suuntaan tulee kaivannaisia, raaka-aineita ja maataloustuotteita.

TÄRPIT: Von der Leyen Helsinkiin, kamppailu taloussäännöistä, riittääkö rokotteita jo kaikille

Ursula von der Leyen on tulossa lokakuun alussa Helsinkiin EU:n elpymispaketin tiimoilta. Kuva: Yves Herman / EPA

Suomi saa ensimmäisen maksuerän EU:n satojen miljardien eurojen elpymispaketista todennäköisesti lokakuussa.

EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kaavaillaan tulevan tämän tiimoilta Helsinkiin vierailulle 4. lokakuuta, Ylelle kerrotaan.

TALOUDEN SÄÄNNÖT

Keskustelu EU:n taloussäännöistä on virinnyt uudelleen. Mitä EU:n pitäisi tehdä alijäämä- ja velkasäännöilleen, joista on pandemiassa joustettu?

Aiheesta puhumista kaihdetaan Suomessa populistien ja perussuomalaisten pelossa, väittää europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen meppisarjamme uudessa jutussa. Pietikäisen mielestä on tärkeää erotella toisistaan hyvä ja huono velka.

Entä oliko valtiovarainministeri Annika Saarikon talouskurikirje EU:lle hallituksen yhteisen linjan mukainen? Tätä kysytään Jaa, ei, tyhjiä, poissa -podcastin jaksossa, joka on kuultavissa Yle Areenassa.

ROKOTESOLIDAARISUUTTA?

EU ja Yhdysvallat ovat lyöneet pöytään isoja lukuja siitä, paljonko rokoteannoksia ne lahjoittavat kolmansiin maihin. Keskiviikkona ne ilmoittivat keskinäisestä yhteistyöstä (siirryt toiseen palveluun), jonka tavoitteena on saada koko maailman rokotuskattavuus hilattua 70 prosenttiin YK:n ensi vuoden syyskuussa pidettävään yleiskokoukseen mennessä.

Tavoiteltavaa riittää. Tähän mennessä rokotteita on liikkunut kolmansiin maihin vasta nihkeästi. Transatlanttisten liittolaisten omat rokotuskattavuudet alkavat sen sijaan olla niin hyvällä tolalla, että täysin rokotettujen EU-kansalaisten matkustuskielto Yhdysvaltoihin poistuu marraskuussa.

EU:N TULEVAISUUS

EU:n iso mysteeriprojekti eli tulevaisuuskonferenssi alkaa hahmottua. Viime viikonloppuna 200 sattumanvaraisesti valittua eurokansalaista kokousti täysistuntoviikon päätteeksi Strasbourgissa ja pohti työtä, taloutta, kulttuuria, urheilua ja digitalisaatiota – melkoinen lista.

Paneelit työstävät ideoita loppuvuoden ajan. Kävimme haistelemassa tunnelmaa ja sitä, mistä oikein on kyse. Nettijuttu aiheesta tässä, ja tv-uutisten versio tässä. Paneeliin osallistunutta 21-vuotiasta kokkolalaista Neea Kurria jututettiin tarkemmin toisessa jutussa, eli mietteitä lisää täällä.

SUOMEN EU-LINJA

Ajaako Suomi etujaan riittävän tiukasti EU-pöydissä muihin maihin verrattuna? Tästä puhutaan Brysselin koneessa, vieraana Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

TEINIPOIKIEN NÄKÖKULMAA EUROOPAN RAJOILTA

Hollantilainen dokumentti Teinien vaarallinen matka seuraa Lähi-idästä ja Afrikasta Eurooppaan pyrkiviä teinipoikia. Miltä pakolaiselämä näyttää ja tuntuu? Tuore Ulkolinja-dokumentti nähtävissä Yle Areenassa.

TULOSSA: Sunnuntai on pyhitetty Saksan vaaleille

NYT jännitetään Saksan vaaleja. Yle seuraa niitä halki viikonlopun netissä, radiossa, tv:ssä. Uutisseurannan lisäksi vaaleista alkaa sunnuntaina kello 18.55 puolitoistatuntinen erikoislähetys, jota voi seurata TV1:ssä, Areenassa tai verkkosivuilla.

Vielä kolme ennakkojuttuvinkkiä. Yllä olevan kirjeen kirjoittaja, Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen avaa ennakkosuosikiksi nousseen kansleriehdokas Scholzin suosiota. Ulkomaantoimittaja Pauli Lahti vieraili itäisessä Saksassa Dresdenissä, jossa laitaoikeistolainen AfD odottaa voittoa. Ylen avustaja Anna Saraste kertoo, mistä kaikesta vaaleissa oikein taistellaan.

Viel Spass!

PS. Viime kirjeessä kerrottiin Oxfordin yliopiston johtajan sanoneen, että maapallon lämpeneminen johtuisi "sataprosenttisesti fossiilisten polttoaineiden käytöstä". Käännös oli lipsahtanut mutkat oikovaksi: oikeampi käännös on, että lämpeneminen on sataprosenttisen varmasti ihmisen aiheuttamaa ja fossiilisilla on siinä suuri osuus. Kiitos korjauksesta tarkalle lukijallemme.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi. (siirryt toiseen palveluun)