1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. politiikka

Suomen kiinnittäminen EU:n talousnuukien joukkoon jakaa hallitusta – Li Andersson moittii Annika Saarikon puheita täysin epärealistisiksi

Anderssonin mukaan Saarikon vaatimusten toteuttaminen voisi sysätä Euroopan pitkään lamaan.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko vastasi kysymykseen eduskunnan kyselytunnilla torstaina. Taustalla opetusministeri Li Andersson. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

EU-maat ovat velkaantuneet rajusti koronaepidemian takia, eikä niiden ole tarvinnut noudattaa kriisin aikana unionin velka- ja alijäämäsääntöjä. Säännöt ovat hyllyllä vielä ensi vuoden, mutta edessä on iso kiista siitä, millaisiin sääntöihin sen jälkeen on tarkoitus palata.

Suomen hallituksessa kysymys on vaikea. Tuoreessa muistissa on eduskunnan viime kevään toistuva ohjelmanumero, riitely EU:n elvytyspaketista.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) on kiinnittänyt Suomea osaksi (siirryt toiseen palveluun)niin sanottua nuukien EU-maiden joukkoa, joka vaatii velkakuria. Saarikko on sanonut, että Suomi tulee ajamaan EU:ssa paluuta velka- ja alijäämäsääntöihin.

Hallituksen toisessa ääripäässä on vasemmistoliitto, jonka puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson pitää keskustajohtajan vaatimusta koronakriisiä edeltäviin velkasääntöihin palaamisesta ”täysin epärealistisena”.

Saarikko on ajanut palaamista EU-sääntöihin, joissa jäsenmaiden velkaantumisen rajana on 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Raja on määritetty EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa, jonka tarkoituksena on korjata jäsenvaltioiden liiallisia budjettialijäämiä ja liiallista julkista velkarasitetta.

Andersson huomauttaa, että EU-maiden keskimääräinen velka nousee koronan seurauksena yli 90 prosentin.

– Jos ajatellaan, että läpi Euroopan pitäisi nyt palata 60 prosentin velkarajaan, se vaarantaisi totaalisesti Euroopan elpymisen koronan jälkeen ja puhuttaisiin niin mittavista julkisten menojen leikkauksista koko Euroopassa, että se hyvin todennäköisesti sysäisi Euroopan pitkäkestoiseen lamaan, Andersson sanoo.

Myös sisäministeri, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo painottaa, että moni EU-maa, joukossa Suomi, on mennyt yli velkarajoista.

– En tiedä miksi vaatia tällaisessa maailmantilanteeseen sääntöjä, joihin hyvin harva voisi päästä, Ohisalo sanoo.

– Kannattaa palauttaa mieleen mitä tapahtui eurokriisissä. Moni taloustieteilijä on ottanut siitä opiksi. Pahimmillaan katkaistaan hyvä, orastava kasvu sillä, että tehdään liian tiukkaa sääntelyä.

Saarikko myöntää, että vaatimustaso on tällä hetkellä monelle EU-maalle liian korkea, varsinkin korona-ajan jälkeen.

– On tärkeää huomioida, että nyt olemassa olevat säännöt, jotka korona-aikana ovat olleet hyllyllä, perustuvat syvästi EU:n perussopimuksiin. Niiden muuttaminen vaatisi jäsemaiden yksimieliset näkemykset, Saarikko painottaa.

Monella EU-maalla ei välttämättä ole halua 60 prosentin rajan muuttamiseen siksikään, että se voisi johtaa uuteen määrittelyjen suohon ja muutosten vaatimiseen sopimuksen muihinkin osiin.

Maria Ohisalo haluaa varmistaa, että velkarajat eivät heikennä investointeja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Andersson ja Ohisalo eivät määrittele Suomea nuukaksi maaksi

Li Andersson ei ota suoraan kantaa siihen, toimiko Saarikko oikein, kun Suomi osallistui kahdeksan EU-maan kirjeeseen (siirryt toiseen palveluun), jossa vaaditaan velkakuria.

– Hän on valtiovarainministerinä tehnyt oman ratkaisun ja lähtenyt kirjeeseen mukaan, Andersson muotoilee.

Hallituslähteen mukaan olennaisinta kirjeessä on, kenen kanssa se on tehty. Saarikon allekirjoittaman kirjeen on katsottu asemoineen Suomen osaksi EU:n niin sanottuja nuukia maita.

Andersson ja Ohisalo kiistävät, että leima olisi nyt lyöty.

– Hallituksen viralliset kannat muodostetaan myöhemmin. Tällaiset vaikuttamiskirjeet eivät ole itsessään vielä hallituksen virallisia kantoja, Ohisalo vastaa.

Ohisalo huomauttaa, ettei kirjeen muotoilu lähde siitä, että täysin vanhassa täytyy pysyä.

– Sinänsä en pidä kirjeen muotoilua loputtoman pahana.

Saarikon mukaan kirjeen linjaukset olivat niin yleisluontoisia, että hän katsoi osallistumisen Suomen osalta mahdolliseksi pelkästään eduskunnan ja hallituksen aiempien kantojen pohjalta.

– Kirje viestittää ennen kaikkea siitä, että kun me EU:ssa monin muinkin tavoin haluamme katsoa yhteisiä pelisääntöjä vaikkapa ilmastonmuutoksen suhteen, on hyvä, että näin tapahtuu myös talouden osalta, Saarikko kuittaa.

Li Anderssonin vasemmistoliitto on kritisoinut pitkään, että nykyiset velkasäännöt rajaavat liikaa kansallista talouspoliittista liikkumavaraa, eli esimerkiksi elvyttämistä. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Andersson: Suomi on vaikutusvaltaisempi, jos vanhaan ei takerruta

Anderssonin mukaan nyt pitää käydä laaja-alainen keskustelu EU:n tulevaisuudesta, sääntöjen uudistamisesta ja Suomen asemasta.

– Suomi on vaikutusvaltaisempi ja vahvempi toimija, jos meillä on realistisia esityksiä sääntöjärjestelmän uudistamiseen, sen sijaan että takerrumme vanhoihin sääntöihin, jotka eivät ole enää ajankohtaisia Euroopan nykytilanteessa.

Päähallituspuolue SDP:n riveistä on arvosteltu Saarikon kiinnittymistä EU:n nuukien maiden joukkoon, mutta Ylen tietojen mukaan SDP:n linja ei ole niin kaukana keskustasta kuin julkisuudessa on näyttänyt.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) ei ottanut velkakysymykseen suoraan kantaa keskiviikkona Ylen haastattelussa ja pääministeri Sanna Marinilta (sd.) ei saatu kommentteja tähän juttuun.

Li Andersson ja Maria Ohisalo odottavat, että keskustelu velkasääntöjen uudistamisesta lähtee Suomessa ja Euroopassa todella käyntiin Saksan viikonloppuna pidettävien vaalien jälkeen.

Anderssonin mukaan velka- ja alijäämäsäännöt pitää uudistaa niin, että ”niillä on kytköstä reaalimaailmaan, jossa maat ovat”.

– On täysin epärealistista ajatella, että tilanteessa, jossa keskimääräinen velkaantumisaste on yli 90 prosenttia, pystyttäisiin lähitulevaisuudessa tai ollenkaan palaamaan 60 prosentin tasoon.

Todennäköisimpänä pidetään, että sääntöjen soveltamiseen tulee lisää joustoja. Liialliseksi velanotoksi ei katsottaisi tuottavia julkisia investointeja, jotka eivät mene vain syömävelaksi. Kriteerin ulkopuolelle voisi jäädä esimerkiksi julkinen rahankäyttö ilmastonmuutoksen torjuntaan.

– Tästä on ollut jonkin verran keskustelua. Mielestäni olisi hyvä, että vihreä, uusi orasta kasvu ei tule pysähtymään. Tämä pitää ottaa myös Suomessa huomioon, Ohisalo sanoo.

Ohisalo haluaa varmistaa, että velkarajat eivät heikentäisi "vihreää siirtymää", eli investointeja puhtaampaan energiaan, liikkumiseen ja asumiseen.

Myös Andersson painottaa, että ilmastonmuutos tuo EU-maille suuren tarpeen toteuttaa julkisia investointeja, joiden takia liikkumavaraa pitää olla.

Andersson korostaa, että säännöt eivät saa estää järkevän suhdannepolitiikan, eli julkisten investointien tekoa tilanteessa, jossa pitää elvyttää.

– Olemme olleet puolueena hyvin kriittisiä nykyisiä sääntöjä kohtaan, koska ne rajaavat liikaa maiden talouspoliittista liikkumavaraa ja Suomen mahdollisuuksia toteuttaa talouspolitikkaa kansallisista intresseistä käsin.

Elvytyspolitiikan puolestapuhujille Suomen nopea nousu koronakriisistä on osoitus elvytyksen voimasta.

Jäsenvaltion ei tarvitse vanhojen sääntöjenkään mukaan laskea velan määrää heti alle 60 prosentin, vaan velkaa pitää pienentää tietyssä ajassa. Jo ennen korona-aikaa monet EU-maat ovat rikkoneet sääntöjä, ja osalla velkaraja on paukkunut pitkään.

Lue lisää:

Suomessa pelätään puhua EU:n yhteisistä taloussäännöistä populistien ja perussuomalaisten pelossa, meppi Sirpa Pietikäinen sanoo