1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ennallistaminen

Ihmisen pilaaman suon pelastamiseen kokeillaan harvinaista keinoa – lähialueilta kannetaan alueelle ämpäreittäin rahkasammalta

Miehikkälän Savansuolla on aloitettu vanhan suon palauttaminen entiselleen. Ojitukset ovat pilanneet suon vuosikymmeniä sitten.

Savansuo Miehikkälässä on kuivunut vuosikymmenten takaisen ojituksen seurauksena. Arkistokuva. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Miehikkälän Savansuolla Kaakkois-Suomessa kokeillaan parhaillaan erikoista menetelmää suon ennallistamisessa.

Suomen luonnonsuojeluliitto, Metsähallitus ja kosmetiikkayritys Lumene perustavat suolle koealueita, joihin istutetaan käsin rahkasammalta. Sammalta siirretään ämpäreissä läheisiltä alueilta, joissa sitä on vielä jäljellä.

Istutukset ovat alkaneet tällä viikolla ja jatkuvat ensi vuoden puolelle asti. Sammalta siirretään kasvittomille laikuille, joista niiden toivotaan lähtevän leviämään nopeasti.

Rahkasammalen istuttaminen on osa Miehikkälän Savansuon ennallistamista. Savansuo on aikoinaan ojitettu, ja nyt se aiotaan palauttaa luonnontilaan. Sammalta siirretään muutamalle kymmenelle testialueelle.

Aiheesta lisää: Näin ihminen pilasi luonnon 10 000 vuoden työn – korjaaminen alkaa nyt, vaikka ennallaan se on ehkä vasta sadan vuoden kuluttua

Savansuolle siirrettiin tänään ämpäreittäin rahkasammalta. Kuvassa viestintäasiantuntija Hanne Kosonen ja hankekoordinaattori Tuuli Hakulinen Suomen luonnonsuojeluliitosta. Kuva: Dmitry Model

Kasvittomia laikkuja

Miehikkälän Savansuo on yksi Metsähallituksen viidestä suosta, joita aiotaan ennallistaa Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon alueilla.

Savansuolla on laajoja alueita, joilla ei ole kasveja ollenkaan. Esimerkiksi puut eivät ole lähteneet kasvamaan juuri lainkaan vuosikymmenten takaisen ojituksen jälkeen.

– Rahkasammal-lajisto ei ole palautunut vuosikymmenien aikana kasvittomille laikuille. Nyt haluamme katsoa, voiko tällä edesauttaa palautumista, kertoo soiden ennallistamisen asiantuntija Olli Turunen Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Biologi Olli Turunen on mukana ennallistamassa Savansuota Miehikkälässä. Arkistokuva. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Idea on poimittu Länsi-Euroopasta, jossa on tehty paljon rahkasammalen siirtoistutuksia. Siellä rahkasammalta on kipattu kuorma-autoilla suolle murskattuna; Miehikkälässä rahkasammaleet siirretään kokonaisina käsin.

Rahkasammalen tarkoituksena on saada vähennettyä metaanipäästöjä, joita suossa syntyy. Sammaleessa on bakteereja, jotka syövät metaania.

– Kun suo alkaa toimimaan ja sitomaan hiiltä, niin sieltä syntyy metaania. Kun suo toimii hyvin ja päällä on eheä rahkasammalkerros, se syö saman tien metaanin, mitä suossa syntyy, Olli Turunen kertoo.

Linnut ja marjat takaisin

Samalla tarkoituksena on saada kuntoon viereinen Savanjärvi, joka on kärsinyt ojituksista. Ojista kerääntyy sinne turvemassaa, joka pilaa järveä. Jatkossa tällaisia ojavesikanavia ei suolla enää nähdä.

– Kanavat katoavat, ja suolla oleva vesi jää laikkuihin. Ihan kokemuksesta voin sanoa, että tietyt suolinnut tulevat hyvinkin nopeasti.

Savansuolla kaivettiin tänään koloja rahkasammaleelle. Kuva: Dmitry Model

Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntija Olli Turunen uskoo, että tulokset näkyvät jo ensi vuonna. Savansuolta voi pian päästä jopa keräämään lakkoja ja karpaloita.

– Veikkaan, että ensi vuonna lakka kukkii jo runsaana suolla. Karpalot voivat vaatia vähän pidemmän aikaa, mutta lakka palautuu vuodessa-parissa, Olli Turunen kertoo.

Viime kesänä Savansuolla on ajanut kaivinkone täyttämässä suurimman osan ojista umpeen. Tätä jatketaan tulevana talvena, jos jäätilanne sen sallii.

Kosmetiikkayritys hyödyntää suokasveja

Entä miten kosmetiikkayritys Lumene liittyy suon ennallistamiseen? Yhtiö rahoittaa ennallistamista paitsi brändisyistä, myös siksi, että yritys käyttää suolla kasvavia kasveja tuotteissaan.

Lumene käyttää kosmetiikkaan esimerkiksi lakasta, karpalosta ja tupasvillasta kehitettyjä raaka-aineita. Kosmetiikkayritys hyödyntää esimerkiksi elintarvikeyritysten mehumarjoista ylijääneet siemenet siten, että siemenistä puristetaan öljyä tuotteiden raaka-aineeksi.

– Aika tarkalleen 20 vuotta sitten otimme ensimmäisen tällaisen raaka-aineen käyttöön. Lakasta valmistettava siemenöljy oli juuri näitä ihan ensimmäisiä, Lumenen tuotekehitys- ja vastuullisuusjohtaja Tiina Isohanni kertoo.

Siementen uuttamisen jälkeen öljy tuodaan Torniossa sijaitsevasta yrityksestä Espooseen isoissa kanistereissa. Reilun 100 kilogramman lakkaerästä saa siemenöljyä noin yhden kilogramman verran.

Lumenen työntekijöiden on tarkoitus päästä talkoojoukolla istuttamaan rahkasammalta Miehikkälään. Koronatilanne on kuitenkin sotkenut suunnitelmat, ja uusi yritys on ensi keväänä.