1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Poliittinen keskustelu

Kansanedustajat valehtelevat surutta kannatuksen toivossa ja 8 muuta väitettä eduskunnan keskustelukulttuurista – puhemies Anu Vehviläinen vastaa

Kansanedustajat kertovat Ylen kyselyssä eduskunnan ilmapiirin ja keskustelukulttuurin huonontuneen.

Puhemies Anu Vehviläisen mukaan eduskunnan keskustelukulttuuri on huonontunut korona-aikana. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Kriittinen, hyökkäävä ja negatiivinen.

Näin kansanedustajat kuvailevat Ylen kyselyssä eduskunnan ilmapiiriä.

Puhutaan rumasti, mennään henkilökohtaisuuksiin. Ei välitetä faktoista vaan pelataan mielikuvilla, yksi kansanedustaja kirjoittaa.

Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista kokee eduskunnan keskustelukulttuurin menneen huonompaan suuntaan.

Viime torstain kyselytunnilla istuntosalissa kuohutti koronapassi. Helsingin Sanomien mukaan perussuomalaiset esittivät niin passista kuin rokotteista useita harhaanjohtavia ja vääriä väitteitä (siirryt toiseen palveluun).

Kuluneen vuoden aikana edustajaa on syytetty kiihottamisesta kansanryhmää vastaan (siirryt toiseen palveluun) ja toista kollegoidensa uhkailusta. Puhemiesneuvosto on joutunut puimaan myös kansanedustajan kirjoituksia Twitterissä.

Missä on vakaa ja arvokas käytös, jota kansanedustajilta edellytetään? Valehdellaanko istuntosalissa surutta kannatuksen toivossa?

Esitimme eduskunnan puhemies Anu Vehviläiselle (kesk.) yhdeksän väitettä eduskunnan keskustelukulttuurista.

1. Poliittisten näkemysten perusteleminen valheellisella tiedolla on lisääntynyt istuntosalissa.

– Kautta aikojen eduskunnassa on ollut rinnakkaisia totuuksia. Nykyään kansanedustajan pitää olla tarkempi omista faktoistaan, koska sekä kansalaiset että toimittajat seuraavat istuntosalikeskusteluja aiempaa tiiviimmin.

2. Eduskunnan salidebatti ja somekeskustelu muistuttavat yhä enemmän toisiaan.

– Ruma ja loukkaava ilmaisu, mitä somessa paljon käytetään, voi siirtyä laajemminkin ihmisten puheisiin. Jos Twitterin halventava puhetapa ottaa kovasti valtaa istuntosalissa, se on erittäin huono asia.

3. Tahallinen väärinymmärtäminen ja sanojen laittaminen toisen suuhun kuuluu debattiin.

– Se on poliittisen debatin yksi perusvire, mutta onhan se aika ärsyttävää. Istuntosalin tahallisen väärinymmärtämisen kulttuurista tulee puhemiehelle paljon kansalaispalautetta.

4. Suomalainen poliittinen keskustelukulttuuri on kansainvälisesti tarkasteltuna kesyä.

– Pitää paikkaansa, jos verrataan vaikka Britanniaan. Keskustelu voisi meillä olla elävämpääkin. Kaikista huonointa keskustelua on se, että luetaan muiden kirjoittamia puheita paperista. Kansanedustaja voi antaa oman persoonansa näkyä ja käyttää värikästä puhekieltä.

5. Ilmapiiri eduskunnassa on mennyt huonompaan suuntaan ja keskustelukulttuurin on muututtava.

– On mennyt nimenomaan koronan aikana. Meille tuli vuoden 2019 vaaleissa yli 80 uutta kansanedustajaa ja toissa viikollakin taas kolme. Melkein puolet eduskunnasta on uusiutunut ja uusille edustajille suurin osa kaudesta on ollut korona-aikaa. Se ei ole tehnyt hyvää työyhteisölle eikä talon keskustelukulttuurille.

6. Debatissa voittaminen on kaikki kaikessa.

– Eduskunnassa luetaan tarkasti poliittisten kommentaattoreiden arvioita esimerkiksi välikysymyskeskusteluista, ja kyllä niissä pärjääminen saa aika ison sijan kansanedustajien mielessä.

– Vaikka salissa olisi varsin räväkkäkin keskustelu, keskustelijat saattavat mennä myöhemmin samaan pöytään kahville kuppilassa ja pitää "jälkiturpakäräjiä". Tätä kaipaan nyt korona-aikana.

7. Puhemiehenä joudut usein puuttumaan istuntosalissa käytettyyn kieleen.

– Silloin tällöin. Joskus puheenvuoron voi keskeyttää tai huomauttaa asiasta heti puheenvuoron jälkeen. Joskus katsotaan jälkeenpäin pöytäkirjaa ja arvioidaan, onko syytä puuttua. Ja on puututtukin.

8. Puhemiehen pöntöstä näen poliittisen keskustelun aivan eri tavalla kuin kansanedustajana tai ministerinä.

– Se on näköalapaikka, josta voin todella hyvin tarkkailla salin atmosfääriä. Näen edustajien ilmeet ja kuka kuuntelee.

9. Siirtyminen lyhyisiin debattipuheenvuoroihin on johtanut puhetavan kärjistymiseen.

– Minusta se elävöittää eduskunnan keskustelua. Minuutti on toki tiukka, ja puhemiehet eivät tykkää ajan ylittämisestä. Tärkein asia pitäisi sanoa ensin.

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen on tänään tiistaina 28.9.2021 keskustakirjasto Oodissa kertomassa ja vastaamassa yleisön kysymyksiin Eduskunnan puhekulttuurista. Tilaisuus alkaa kello 17 ja sen juontaa Ylen toimittaja Rosa Kettumäki.

Tapahtuma kuuluu Ylen ja Erätaukosäätiön käynnistämään Hyvin sanottu -hankkeeseen.

Keskustelutilaisuus saa jatkoa viikon kuluttua tiistaina 5.10.2021, kun eduskunnan varapuhemiehet Antti Rinne (sd.) ja Juho Eerola (ps.) keskustelevat vuorostaan Eduskunnan puhekulttuurista.

Lue myös:

Koronapassi kuohutti kyselytunnilla: ”Käytännössä rokotepakko”, sanoivat perussuomalaiset – Lintilä moitti puoluetta rokotevastaiseksi

Poliisi ei epäile rikosta keskustan kansanedustaja Juha Pylvään kohua herättäneessä puheessa

Ilkka-Pohjalainen: Kansanedustaja Jukka Mäkysestä on tehty rikosilmoitus Pride-aiheisen mielipidekirjoituksen vuoksi

Kansanedustaja Merja Kyllönen sai puhemiesneuvostolta huomautuksen – sulki Ano Turtiaisen mikrofonin kahdesti kesken puheen

Robert Sundman: Poliitikot käyttävät yhä enemmän aikaa some-videoidensa hiomiseen – ja se muuttaa myös poliittista kulttuuria

Poliisijohtaja sai tappouhkauksia ja joutui maalittamisen kohteeksi, teki 8 rikosilmoitusta – "Jossain menee raja, mitä poliisin pitää sietää"