1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kaivokset

EU:n ainoa apatiittikaivos Pohjois-Savossa tähyää vuosikymmenten päähän – toiminnan jatkuminen turvaisi kotimaisen fosfaattituotannon

Norjalainen lannoitevalmistaja Yara tähyää toiminnan jatkamiseen Siilinjärven kaivoksella. Yhtiö on käynnistänyt ympäristövaikutusten arvioinnin, jolla selvitetään maataloudessa käytettävän fosfaattiraaka-aineen louhimista tulevina vuosikymmeninä.

Tältä näyttää EU:n ainoa fosfaattikaivos Pohjois-Savossa Siilinjärvellä. Sen päälouhos on kolme kilometriä pitkä.
Tältä näyttää EU:n ainoa fosfaattikaivos Pohjois-Savossa Siilinjärvellä. Sen päälouhos on kolme kilometriä pitkä.

Norjalaisella lannoitevalmistaja Yaralla on Pohjois-Savossa Siilinjärvellä EU-alueen ainoa fosfaattikaivos. Sen päälouhos on kilometrin leveä, kolme kilometriä pitkä ja syvimmillään se yltää 250 metriä maanpinnan alapuolelle.

Kaivoksesta louhitaan apatiittia, jota käytetään maatalouden lannoitteiden raaka-aineina. Malmikiveä nostetaan päivässä 35 000 tonnia, josta tehdään vuositasolla miljoona tonnia rikastetta.

Yaran tehdas tuottaa rikasteesta lannoitteita 500 000 tonnia ja fosforihappoa 300 000 tonnia vuodessa.

– Kaivos on louhintamäärässä Suomen mittakaavassa suuri ja maailman laajuisesti se on keskikastia, kertoo kaivoksenjohtaja Antti Savolainen.

Nyt Yaralla suunnataan katsetta jo pitkälle tulevaisuuteen vuoden 2035 jälkeiseen aikaan. Yhtiö on käynnistänyt ympäristövaikutusten arvioinnin kaivostoiminnan jatkamiseksi. Suomen näkökulmasta kyseessä on samalla kotimaisen maatalouden lannoitetuotannon ja rehufosfaatin turvaaminen.

– Myös paikallinen työllisyysvaikutus on merkittävä, sanoo Yaran Siilinjärven kaivoksenjohtaja Antti Savolainen.

Kaivoksesta louhitaan apatiittia sisältävää malmikiveä 35 000 tonnia päivässä. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Suunnitelma nyt vuoteen 2035 asti

Kaivostoimintaa Siilinjärvellä on ollut jo 1970-luvulta saakka. Yaralla on tällä hetkellä kaivostoimintasuunnitelma vuoteen 2035 saakka. Tähän suunnitelmaan liittyvä ympäristölupaprosessi on vielä kesken, sillä siitä on valitettu hallinto-oikeuteen.

Yaran päätös pari vuotta kestävän YVA:n aloittamisesta tulevaisuutta ajatellen on merkittävä, sillä ilman sitä olisi siirrytty hiljalleen kaivoksen alasajoon.

– Olisimme lähteneet valmistautumaan siihen, että kaivostoiminta olisi loppunut vuonna 2035, mutta nyt tilanne on toinen, Savolainen kertoo.

Siilinjärven kaivos on EU-alueen ainoa fosfaattikaivos. Päälouhoksella on pituutta kolme kilometriä. Kuva: Sami Takkinen / Yle

YVA:n perusteella tehtävät päätökset kaivostoiminnan jatkosta tulevat ensi vuosikymmenen alussa. Tulevaisuus näyttää myös miten apatiitin maailmanmarkkinahinta kehittyy. Savolainen kertoo, että louhittava malmi ei ole kovin rikasta, mutta esiintymä on varsin laaja.

– Tiedämme, että esiintymä jatkuu sekä pohjoiseen että etelään, kertoo Savolainen.

Kaivoksen tulevaisuuden suunta selviää YVA-prosessin aikana.

Kansalaisten tunteet tulevaisuudesta kaksijakoiset

Yara on pyrkinyt tiiviiseen vuoropuheluun alueen asukkaiden ja päättäjien kanssa. Kaivoksenjohtaja Antti Savolainen näkee keskustelun Siilinjärven kaivostoiminnan ympärillä pysyneen maltillisena.

– Me olemme lähellä ihmisen perustarpeita eli ruokahuoltoa. Ihmiset osaltaan ymmärtävät, että näitä tarvitaan.

Ohikulkijalle Yaran kaivoksen ja sitä kautta lannoitetuotannon näkyvin osa ovat valtavat kipsinläjitysalueet. Kipsiä syntyy lannoitevalmistuksen sivutuotteena, ja Yara on hakenut ympäristölupaa myös kipsin läjityksen laajentamiseen.

Vajaan kilometrin päässä kipsinläjitysalueesta Siilinjärven keskustan tuntumassa asuva Kaija Räsänen on seurannut kipsikasan kohoamista jo lähes 25 vuotta. Pelkona on, että toiminta laajenisi hänen asuinalueelleen.

– Täällä on kuitenkin niin paljon asutusta. Ihmiset ovat täällä viihtyneet ja tänne kotinsa laittaneet, Räsänen sanoo.

– Tai sitten joudutaan lähtemään täältä. Sekään ei olisi mukava ajatus, Räsänen jatkaa.

Kaija Räsänen on seurannut läheisen kipsikasan nousua jo kohta neljännesvuosisadan ajan. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Kivenheiton päässä Räsäsestä asuva Raija Suominen ei näe toiminnassa uhkia, vaikka kipsikasat pihapuiden takaa pilkottavatkin.

– Laajentavat, jos pystyvät. Työpaikathan siinä säilyvät, Suominen sanoo.

Myöskään kipsikasan noususta Suominen ei ota murhetta.

– Ei siinä varmaan katto ota kiinni. Taivas on siinä rajana, naurahtaa Suominen.

Jatko merkitsisi myös kasvavia sivukivikasoja

Siilinjärvellä Yaran toimintaan on vuosikymmenten saatossa totuttu. Nykyiset ja mahdolliset tulevat laajennussuunnitelmat herättävätkin alueen asukkaissa kaksijakoisia tunnelmia. Vaakakupissa ovat ympäristövaikutukset sekä kotimaisen fosfaatin tuotanto ja työpaikat.

– Siinä on katsottava kumpiakin puolia. Kummatkin ovat tärkeitä, sanoo Seppo Hiltunen.

Hiltunen asuu kymmenen kilometrin päässä kaivosalueesta eikä itse ottaisi sivukivikasoja pihansa tuntumaan. Kuitenkin ajatukset esimerkiksi työpaikoista ja kotimaisuudesta saattaisivat muuttaa mielen.

– Siinä vaiheessa se on tarpeellinen kasa. Minä muuttaisin sitten pois, Hiltunen sanoo.

Yara Siilinjärven kaivoksenjohtaja Antti Savolainen haluaa pitää yllä tiivistä keskustelua ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Mikäli kaivostoiminta jatkuu vielä vuosikymmenten ajan, tehtaan kipsinläjitysalueita sekä kaivoksen sivukivikasoja tarvitaan lisää.

– On selvää, että ympäristössä olevat sivukivikasat riittävät vuoteen 2035 saakka. Samassa yhteydessä kun mietitään louhoksen laajentamista, niin mietitään minne sivukivikasoja saadaan laajennettua tai korotettua, kertoo kaivoksenjohtaja Antti Savolainen.