1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. verotus

Arvonnousuvero herättää raivoa ja toivoa: Vasemmistolle se on viesti oikeudenmukaisuudesta, oikeistolle korkean verotuksen Suomesta

Arvonnousuveron arvioitu tuotto olisi aluksi noin 25 miljoonaa euroa vuodessa. Summa on pieni, mutta samaa kaliiberia, jonka vasemmistoliiton ja vihreiden vaatima tieteen rahoitusleikkauksen peruminen maksaisi.

Sveitsi on ollut yksi niistä maista, joihin Suomesta muutetaan verotuksen vuoksi. Arvonnousuvero puuttuisi tilanteisiin, joissa esimerkiksi Sveitsiin muuttamalla vältettäisiin myyntivoitoista maksettavat verot. Kuvituskuva. Kuva: Francois Glories / AOP

Arvonnousuvero, exit-vero, maastapoistumisvero. Rakkaalla, ja tässä tapauksessa myös vähemmän rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Hallitus päätti syksyn budjettiriihessä, että vuodesta 2023 lähtien osakkeiden myyntivoitoista maksavat veroa myös ne, jotka ovat muuttaneet pois Suomesta, mikäli voitto on kertynyt Suomessa asumisen aikana.

Normaalisti Suomessa myyntivoitoista maksetaan veroa joko 30 prosenttia tai 34 prosenttia, voiton määrästä riippuen.

Arvonnousuveron ajatuksena on, että pääomaveroa ei voisi välttää muuttamalla matalamman verotuksen maahan tai vain siirtämällä kirjansa ulkomaille.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) painottaa, ettei ketään veroteta kahteen kertaan.

– Tässä päätöksessä on kysymys Suomen verotusoikeuden laajentamisesta ja Suomen verotulojen lisäämisestä, Saarikko sanoo.

– Ei kuitenkaan niin, että kenenkään ihmisen kohdalle osuisi tuplaverotus kahdesta maasta – ja kyllä niin, että uudistus valmistellaan tavalla, joka ei vaaranna kilpailukykyä, Saarikko sanoo.

Saarikko: Ruotsissa vastaava järjestelmä

Verosta nousi riihen jälkeen sosiaalisessa mediassa (siirryt toiseen palveluun) iso räyhä, vaikka uudistus todennäköisesti panisi verolle vain muutama tuhat ihmistä.

Veron tuotto on arvioitu valtiovarainministeriössä ensimmäisenä vuonna noin 25 miljoonaksi ja tulevina vuosina vielä epämääräisemmin 0–50 miljoonaksi euroksi.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo totesi poistavansa veron, jos puolue on seuraavassa hallituksessa.

Orpon mukaan vero on Suomelle suorastaan ”vahingollinen”.

– Ensinnäkään en usko, että hallitus saa sitä edes aikaan, mutta jos se sen saa, niin ei ole valtavan suuri homma tämän veron poistaminen, Orpo lupaa.

Valtiovarainministeri Saarikon mukaan arvonnousuvero on linjassa verrokkimaiden kanssa.

– Verotus usein herättää intohimoja. Itse asetan tämän kuitenkin mittakaavaan. Esimerkiksi Ruotsissa on käytössä aika vastaavanlainen järjestelmä, ja jo nyt Suomella on verotusoikeus kolmen vuoden ajaksi, Saarikko sanoo.

– Se (arvonnousuvero) koskee ennen kaikkea osakkeista saatavaa tuloa sellaisilta Suomen kansalaisilta, jotka ovat muuttaneet maasta pois, mutta arvonnousu on tapahtunut Suomessa asumisen aikana.

Olemukseltaan muutos olisi samantyyppinen kuin Portugalin verosopimuksesta luopuminen. Vuonna 2019 vuorineuvokset ”palautettiin” Suomen verotuksen piiriin.

Valtiovarainministeriön finanssineuvos arvioi viime syksynä, että kyse oli ensisijaisesti verotuksen yhdenvertaistamisesta – ei valtion kassan kartuttamisesta.

Orpo: Laastari, jolla paikataan väärää kohtaa

Veropolitiikkaan kilpistyy paljon ideologisia kysymyksiä: Kuka maksaa viulut? Kumpi on pahempi vapaamatkustaja – rikas verosuunnittelija vai ehkä se, joka veroista hyötyy vaikka sosiaaliturvan muodossa?

Vasemmistovetoiselle hallitukselle varakkaiden maastamuuttajien verovälttelyn estäminen on helppo ajatus ja äänestäjille viesti oikeudenmukaisuudesta. Keskusta ei hypi veron takia riemusta, mutta puolue katsoi sen riihessä niin sanotusti vähemmän huonoksi veronkiristykseksi osinkojen lähdeveroon verrattuna.

Mutta kukapa tahalliselle veronvälttelylle hurraisi, ei kai kukaan?

– No ei niin, vastaa arvonnousuveroa vastustava kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

Miksi vero sitten ärsyttää niin paljon?

Orpon mukaan arvonnousuveron ongelma on ytimekkäästi se, ettei vero tehoa siihen, mihin sen pitäisi – eli veronkiertoon.

– Totta kai pitää pyrkiä tiiviiseen ja laajaan veropohjaan. Tässä haetaan laastaria, kun ongelma on muualla. Toimimme täysin kansainvälisessä ympäristössä. Minusta tuntuu, että jos joku haluaa verosuunnittelua tehdä, hän luultavasti löytää siihen tapoja, Orpo sanoo.

– Ongelma Suomessa on kireä verotus, joka ajaa verosuunnitteluun. Pitäisi puuttua varsinaiseen ongelmaan eli verotuksen kansainväliseen kilpailukykyyn. Sen sijaan hallitus koittaa paikata tätä laastarilla.

Orpon mukaan arvonnousuvero antaa ulkomaisille osaajille ja sijoittajille viestin, että Suomi on korkean verotuksen maa. Jo nyt verokeskustelusta on Orpon mukaan koitunut mainehaittaa.

Suomalaisten muualle muuttajien kannalta vero ei Orpon mukaan ole iso asia. Isompi kysymys on Suomen houkuttelevuus.

– Meidän ongelma ei ole se, että täältä lähtee pääomia vaan se, että meillä ei ole pääomia. Tämä esitys ei auttaisi asiaa.

Tallinan teknillisessä yliopistossa vierailevana tutkijana työskentelevä Matti Ylönen on väitellyt yritysten kansainvälisestä verotuksesta. Hänen mukaansa arvonnousuveroa arvioitaessa on huomioitava sekä veron yksinkertaisuus että tasapuolisuus. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Saarikko puolustaa: Verojen oltava reiluja

Veron yksityiskohdat täsmentyvät valmistelussa. Auki on, kuinka korkeista tuloista veroa kerättäisiin ja kauanko ”karenssi” kestäisi. Käytännössä kyse on siitä, että nyt voimassa olevaa kolmen vuoden verotussääntöä pidennetään.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko puolustaa arvonnousuveroa.

– Verotuksen pitää olla oikeudenmukaista ja reilua, hän sanoo.

– Minusta aggressiivisen verosuunnittelun estävät toimet ovat perusteltuja. Olisiko tämä (arvonnousuvero) laskettavissa sellaiseksi, en osaa aivan tarkkaan sitä rajata. Joka tapauksessa tämän verotulot, 25 miljoonaa, ovat vahvistamassa Suomen veropohjaa oikealla tavalla.

Hyvän verotuksen ominaisuuksia on muun muassa tasapuolisuus mutta myös selkeys. Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan vero monimutkaistaisi Suomen verojärjestelmää.

Ylen haastattelemat asiantuntijat arvioivat, ettei veron pieni tuotto riitä yksin syyksi tyrmätä veroa. Sen sijaan tulisi katsoa verotuksen, kuten erilaisten verokannusteiden johdonmukaisuutta.

Jos kolmen vuoden asuminen ulkomailla tarjoaa laillisen mahdollisuuden välttää veroja, se näyttäytyy kannusteena lykätä tuottojen realisointia. Toisaalta voi laskea, muuttaako hallituksen ajama veromuutos tilannetta oleellisesti, jos Suomen verotusoikeutta jatketaan vaikkapa viiteen, tai kymmeneen vuoteen.

Arvonnousuveroa arvioidessa pitää huomioida kokonaisuus, sanoo myös yritysten kansainvälisestä verotuksestä väitellyt Matti Ylönen. Hän työskentelee vierailevana tutkijana Tallinnan teknillisessä yliopistossa.

– Nykyjärjestelmä mahdollistaa sen, että siinä missä normaalisti Suomessa asuvat ihmiset joutuvat myyntivoitoista maksamaan veroa, ulkomaille muutettaessa vero ei välttämättä realisoidu. Siinä mielessä arvonnousuveron käyttöönotto tasapuolistaisi tilanteen, Ylönen pohtii.

– Samaan aikaan on sanottu, että tämä lisää verojärjestelmän monimutkaisuutta. Sekin on totta. Molemmat ovat tärkeitä piirteitä verotuksessa: yksinkertaisuus ja tasapuolisuus.

Ylönen on tutkinut veroparatiisien ja veronkierron lisäksi niin vasemmistolaista kuin oikeistolaista talouspolitiikkaa.

Vaikka verokertymää on kuvailtu pieneksi, Ylösen mukaan politiikassa muutamilla kymmenillä miljoonilla on merkitystä.

Hänen mukaansa tässä tapauksessa 25 miljoonan euron vero voidaan suhteuttaa esimerkiksi siihen, että vasemmistoliitto ja vihreät ovat vaatineet tieteen rahoitukseen kohdistuvien leikkausten perumista.

– Se ei ole suuri summa valtion budjetissa, jossa pelataan pikemminkin sadoilla miljoonilla. Toisaalta jos mietitään budjettineuvotteluja, kuten tieteen rahoitusta, ne viimeiset erät, joista neuvotellaan, ovat usein juuri muutaman kymmenen miljoonan euron kokoisia, Ylönen sanoo.

– Niistä käydään aika kuumaakin poliittista debattia.

korjaus: 27.9. klo 23.39 korjattu Ylösen tutkimushistoriaa