1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos lisää Suomen sademääriä, ja näin se tuntuu eri maakunnissa – katso kotialuettasi lähivuosikymmeninä kohtaavat tulvariskit

Ilmastopaneelin tuore raportti kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen ilmastonmuutoksen vaikutuksia maakunnittain. Raportti muistuttaa, että useimmissa maakunnissa tarvitaan nyt aktiivista tarttumista sopeutumisen suunnitteluun.

Kevättulva Tornionjoella toukokuussa 2021. Kuvituskuva. Kuva: Laura Valta / Yle

Suomen ilmasto muuttuu lähivuosikymmeninä peruuttamattomasti. Muutos pitää ottaa huomioon alueellisissa sopeutumissuunnitelmissa, muistutetaan Suomen ilmastopaneelin torstaina julkaistussa raportissa.

Suomessa ilmastonmuutos tuo mukanaan erityisesti rankkasateita ja tulvia.

Tulevaisuuden matalapaineet pitävät sisällään enemmän vettä. Sateiden ilmastonmuutoskerroin on vuorokausisateille 1,25–1,3 ja tuntisateille 1,35–1,5.

Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi hulevesitulvien määrä kasvaa tulevaisuudessa kaikissa Suomen maakunnissa. Erityisesti riskiä on suuremmissa kaupungeissa, joissa viemäriverkostot eivät kykene vetämään rankkasateiden vesimääriä entiseen tapaan.

Toisaalta Suomen talviolosuhteet muuttuvat, joten lumen ja jään sulamisesta aiheutuvat tulvat muuttavat myös luonnettaan, paikoin jopa vähenevät.

Porissa on Suomen suurin tulvariski. Toisena tulee Rovaniemi. Myös Suomen etelärannikko ja Kymenlaaksossa Kymijoen varsi sekä Haminan ja Kotkan rannikkoalue joutuvat painimaan sekä rankkasateiden että meritulvien kanssa.

Kokosimme tähän pääkohtia maakuntien tulvariskeistä.

Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Ahvenanmaa

Ahvenanmaan alueella tulvariskit ovat melko pieniä. Alueen vesistöt ovat pieniä eivätkä aiheuta merkittäviä riskejä. Rannat ovat pääosin jyrkkiä, ja se vähentää merivesitulvien riskiä alueella.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset alueen tulvariskeihin tuskin ovat kovin suuria vuoteen 2050 mennessä, mutta rankkasateiden yleistyminen lisää jonkin verran hulevesitulvien riskiä.

Etelä-Karjala

Etelä-Karjalan maakunnan alueella ei ole nimetty merkittäviä tulvariskialueita. Muita tulvariskialueita alueella on Lappeenranta ja Taipalsaari. Niissä on joitakin riskikohteita: asutusta ja välttämättömyyspalveluja. Saimaan rannalla Lappeenrannassa sijaitsee UPM Kaukas ja Imatralla Stora-Enso Imatra. Saimaan rannalla on lisäksi runsaasti loma-asutusta.

Ilmastonmuutoksen on arvioitu lisäävän Saimaan tulvariskejä vuoteen 2050 mennessä sateen kasvun myötä ja suurimpien tulvien ajoituksen muuttuessa entistä enemmän talvelle.

Vesistötulvien lisäksi myös hulevesitulvien riski kasvaa alueella rankkasateiden yleistymisen myötä.

Etelä-Pohjanmaa

Alueella on kolme merkittävää tulvariskialuetta: Ilmajoki-Seinäjoki ja Ylistaro-Koivulahti Kyrönjoella (jatkuu myös Pohjanmaan maakunnan puolelle) ja Lapua Lapuanjoella.

Erittäin harvinainen tulva vaikeuttaisi näillä alueilla tuhansien ihmisten elämää. Kaikilla alueilla on myös vaikeasti evakuoitavia kohteita, esimerkiksi kouluja ja päiväkoti. Tulva aiheuttaisi merkittävien tieliikenneyhteyksien katkeamisen.

Merkittävien tulvariskialueiden lisäksi Etelä-Pohjanmaalla on muita tulvariskialueita: Jalasjärven taajama ja Kauhajoki Kyrönjoella ja Jurvan taajama Närpiönjoella.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta vesistötulvien tulvariskien arvioidaan pysyvän lähellä nykyistä vuoteen 2050 mennessä, mutta vaikutuksiin liittyy paljon epävarmuutta ja ne voivat vaihdella tulvariskialueittain.

Alueen suuremmissa vesistöissä tulvariskit voi myös vähentyä kevättulvien pienentyessä, kun taas etenkin pienemmissä vesistöissä kuten Närpiönjoella tulvat kasvavat joillain ilmastoskenaarioilla. Lumen väheneminen pienentää kevättulvia, mutta toisaalta syys- ja talvitulvat lisääntyvät.

Jääpatojen riski mahdollisesti pienenee tulevaisuudessa, kun jään määrä vähenee. Jääpatojen muodostumista ja tilanteen muuttumista ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kuitenkin tunnetaan vielä huonosti, joten arvio on hyvin epävarma.

Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Etelä-Savo

Etelä-Savo on Suomen vesistöisin maakunta, jossa ei ole ei ole merkittäviä tulvariskialueita. Ilmastonmuutos todennäköisesti kasvattaa alueella Saimaan ja siihen yhteydessä olevien järvien tulvia vuoteen 2050 mennessä ja muuttaa niiden ajoitusta enemmän talvelle nykyisestä kesäajasta.

Hulevesitulvien riski tulee rankkasateiden kasvun johdosta kasvamaan tulevaisuudessa.

Kainuu

Kainuussa ei ole merkittäviä tulvariskialueita. Muu tulvariskialue Kainuussa on Kuhmon keskustaajama. Ilmastonmuutoksen seurauksena tulvat saattavat Kuhmon alueella pienentyä lumen määrän vähetessä vuoteen 2050 mennessä.

Rankkasateiden lisääntyminen voi tulevaisuudessa lisätä hulevesitulvien riskiä, joka tosin ei alueella ole kovin suuri.

Kanta-Häme

Kanta-Hämeessä on yksi merkittävä tulvariskialue: Riihimäki.

Riihimäellä arvioidaan olevan erittäin harvinaisen tulvan vaikutusalueella 1 550 asukasta ja neljä vaikeasti evakuoitavaa kohdetta. Lisäksi tulva voisi aiheuttaa muun muassa talousveden pilaantumisen, sähkön ja lämmönjakelun keskeytymisen sekä puhelin- ja tietoliikenneyhteyksien katkeamisen.

Ilmastonmuutoksen vaikutus Riihimäen tulviin vuoteen 2050 mennessä on melko epävarma ja vaihtelee riippuen käytetystä ilmastoskenaariosta. Todennäköisesti vesistötulvien riski pysyy entisellään tai hieman lisääntyy rankkasateiden kasvun myötä.

Hulevesitulvat alueella todennäköisesti yleistyvät rankkasateiden yleistyessä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.

Keski-Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaan maakunnassa ei ole merkittäviä tulvariskialueita, mutta muu tulvariskialue on Perhon taajama Perhonjoella.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Keski-Pohjanmaan tulvariskien arvioidaan pysyvän lähes ennallaan vuoteen 2050 mennessä. Lumen väheneminen pienentää kevättulvia, mutta toisaalta syys- ja talvitulvat lisääntyvät.

Hulevesitulvien riski alueella kasvaa rankkasateiden yleistyessä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.

Keski-Suomi

Keski-Suomen maakunnassa ei ole merkittäviä tulvariskialueita. Alueella olevia muita tulvariskialueita ovat Jyväskylä Kymijoen vesistöalueella ja Keuruun keskustaajama Kokemäenjoen vesistöalueella.

Suuren vesistön keskusjärven Päijänteen tulvariski todennäköisesti kasvaa sateiden kasvun myötä ja tulvien siirtyessä talviaikaan.

Kokemäenjoen latvoilla Keurusselän järven rannalla Keuruussa ilmastonmuutos todennäköisesti pienentää tulvariskiä lumen vähetessä ja kevättulvien pienetessä.

Hulevesitulvien riski kasvaa rankkasateiden kasvaessa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.

Kymenlaakso

Kymenlaakson maakunnassa on kaksi merkittävää tulvariskialuetta: vesistötulville Kymijoen alaosa Kymijoen varrella ja merivesitulville Haminan ja Kotkan rannikkoalue. Erittäin harvinaisen tulvan peittämällä alueella asuu satoja ihmisiä.

Ilmastonmuutos lisää Kymijoen tulvariskiä vuoteen 2050 mennessä, erityisesti kasvavat syksyn ja talven tulvat. Myös hyydetulvariski Kymijoen pääuomassa voi kasvaa lähivuosikymmeninä.

Korkean merivedenkorkeuden riski kasvaa todennäköisesti hieman vuoteen 2050 mennessä ja selvemmin vuosisadan loppuun mennessä.

Hulevesitulvien riski alueella kasvaa rankkasateiden yleistyessä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.

Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Lappi

Lapin maakunnan alueella on kuusi merkittävää tulvariskialuetta. Se on enemmän kuin missään muussa maakunnassa.

Kuudesta merkittävästä tulvariskialueesta viisi on vesistötulvariskialuetta: Rovaniemen kaupunki, Kittilän kirkonkylä, Kemijärven kaupunki (Kemijoen vesistöalueella), Ivalon taajama (Ivalojoki) ja Tornion kaupunki (Tornionjoki). Yksi on rannikkotulvakohde eli Kemin rannikkoalue.

Rovaniemi on Porin ohella Suomen merkittävin tulvariskialue, jossa vahinkoja syntyy asuinrakennuksille, erityiskohteille ja tiestölle. Erittäin harvinaisen tulvan peittämällä alueella olisi noin 6 000 asukasta ja useita vaikeasti evakuoitavia kohteita sekä kolme museota. Kohteiden kastuminen aiheuttaisi mitattavat vahingot.

Ivalossa, Kemijärvellä, Kittilässä ja Torniossa erittäin harvinaisen tulvan peittämällä alueella on kussakin tuhansia asukkaita ja alueilla sijaitsee useita vaikeasti evakuoituvia kohteita, kuten palvelutaloja, päiväkoteja ja terveyskeskuksia.

Kemijärvellä ja Ivalossa alueen tulvariskiä nostaa tulvapenkereiden mahdollinen murtuminen, jolloin tulva nousee alueelle yllättäen ja nopeasti. Torniossa pahin tulvariski aiheutuu jääpatotulvasta Tornionjoessa.

Kemissä meritulvan vahingot ovat huomattavia erittäin harvinaisilla tulvilla. Erittäin harvinaisen tulvan peittämällä alueella on lähes 1000 asukasta.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulvien suuruuteen Lapin vesistöissä vuoteen 2050 mennessä ovat epävarmoja. Toisaalta lämpeneminen vähentää keskimäärin talven aikana kertyvää lumimäärää, mikä voi pienentää tulvia, mutta sateiden lisääntyminen talvella ja keväällä voi myös kasvattaa tulvia etenkin lähivuosikymmeninä.

Keskimäärin tulvat pysyvät ennallaan tai pienenevät, mutta ääriskenaarioilla ja rankkojen sateiden kasvaessa tulvien kasvukin voi olla mahdollista lähivuosikymmeninä. Kevättulvat säilyvät suurimpina vesistötulvina.

Hulevesitulvien riski kasvaa rankkasateiden lisääntyessä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.

Pirkanmaa

Pirkanmaalla ei ole merkittäviä tulvariskialueita.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Vammalan tulvariski todennäköisesti pysyy ennallaan tai kasvaa vuoteen 2050 mennessä. Tulvien ajoitus siirtyy entistä enemmän keväästä syksyyn ja talveen. Hyydetulvat voivat lisätä Kokemäenjoen yläosan ja Vammalan tulvahaittoja ja hyydetulvien riskin on arvioitu kasvavan lähitulevaisuudessa.

Pohjanmaa

Pohjanmaalla sijaitsee kaksi merkittävää tulvariskialuetta, Laihia-Tuovila-Runsor Laihianjoella ja Lapväärtti Lapväärtinjoella. Lisäksi Etelä-Pohjanmaalla pääosin sijaitseva merkittävä tulvariskialue Ylistaro-Koivulahti jatkuu myös Pohjanmaan puolelle Kyrönjoen suistoon. Alueella asuu satoja ihmisiä.

Lisäksi Pohjanmaalla on useita muita tulvariskialueita.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta vesistöjen tulvariskien arvioidaan pysyvän ennallaan tai muuttuvan vaihtelevasti eri vesistöalueilla vuoteen 2050 mennessä, ja vaikutuksiin liittyy paljon epävarmuutta. Lumen väheneminen pienentää kevättulvia, mutta toisaalta kesän rankkasateista aiheutuvat tulvat todennäköisesti kasvavat, samoin syys- ja talvitulvat.

Hulevesitulvien riski kasvaa rankkasateiden kasvaessa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.

Merivesitulvien riskin arvioidaan pysyvän ennallaan tai pienenevän vuoteen 2050 asti, ja vuoteen 2100 mennessä taas pysyvän ennallaan tai kasvavan merivedenkorkeuden nousun vaikutuksesta.

Pohjois-Karjala

Alueella ei ole merkittäviä tulvariskialueita. Muita tulvariskialueita on viisi, kaikki Vuoksen vesistöalueella. Nämätulvariskialueet ovat Joensuun taajama ympäristöineen, Liperin taajama, Enon taajama, Lieksan taajama ja Nurmeksen taajama.

Pielisen ja Pielisjoen tulvat pysynevät keskimäärin lähellä nykytasoaan vuoteen 2050 mennessä. Kevättulvat pienenevät lumen vähetessä, mutta syksyn ja talven tulvat toisaalta kasvavat. Vuosisadan lopulla tulvariski voi kasvaa, mutta lähivuosikymmeninä näin ei todennäköisesti vielä käy.

Hulevesitulvien riski kasvaa rankkasateiden kasvaessa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.

Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsee kolme merkittävää tulvariskialuetta: Pudasjärvi Iijoella, Pyhäjoen alaosa (Pyhäjoen taajama-Oulainen) Pyhäjoella ja Alavieska-Ylivieska Kalajoella.

Alueella on lisäksi paljon muita tulvariskialueita lähinnä alueen isojen jokien ympäristössä. Useissa kohteissa suurin riski muodostuu jääpadoista, Oulussa hyydetulvat ovat merkittävä riskitekijä.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta vesistöjen tulvariskien arvioidaan pysyvän ennallaan tai muuttuvan vaihtelevasti eri vesistöalueillavuoteen 2050 mennessä. Lumen väheneminen todennäköisesti pienentää kevättulvia, mutta etenkin Iijoella ja Kiiminkijoella voi vielä esiintyä hyvin runsaslumisiakin talvia.

Hulevesitulvien riski kasvaa rankkasateiden kasvaessa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.

Merivesitulvien riskin arvioidaan pienenevän vuoteen 2050 asti, ja vuoteen 2100 mennessä taas olevan nykytasolla tai kasvavan.

Pohjois-Savo

Pohjois-Savossa ei sijaitse merkittäviä tulvariskialue. Muita tulvariskialueita on neljä: Iisalmen, Kuopion, Kiuruveden ja Varkauden keskustat ympäristöineen.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta vesistötulvat todennäköisesti pienenevät tai pysyvät nykyisellään. Tähän asti suurimpia tulvia olleet kevättulvat pienenevät lumen määrän vähetessä, toisaalta syys- ja talvitulvien arvioidaan kasvavan.

Hulevesitulvien riski kasvaa rankkasateiden yleistymisen myötä.

Rankkasateen jälkeen Kuopion satamakadulla kesäkuussa 2021. Kuvituskuva Kuva: Juhani Forsman / Yle

Päijät-Häme

Päijät-Hämeen maakunnassa ei ole merkittäviä tulvariskialueita eikä myöskään muita tulvariskialueita.

Päijänteen tulvien on arvioitu kasvavan tai pysyvän nykyisellään vuoteen 2050 mennessä, pienempien järvien ja jokien tulvissa ei välttämättä ole merkittävää muutosta ja myös tulvien pieneneminen on mahdollista.

Hulevesitulvien riski kasvaa rankkasateiden yleistymisen myötä.

Satakunta

Satakunnan alueella sijaitsee kaksi merkittävää tulvariskialuetta: Pori ja Huittinen Kokemäenjoella.

Muita tulvariskialueita alueella ovat Merikarvia ja Pomarkku Karvianjoella sekä Kokemäen alue Kokemäenjoen varrella.

Porissa tulvariski muodostuu vesistötulvan ja merivesitulvan yhdistelmänä ja todennäköisin suuria vahinkoja aiheuttava tulvatyyppi ovat jääpato- tai hyydetulvat, joiden tarkkaa todennäköisyyttä on kuitenkin hankalaarvioida. Pori on Suomen merkittävin tulvariskialue yhdessä Rovaniemen kanssa.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tulvariski Kokemäenjoessa todennäköisesti kasvaa tai pysyy ennallaan vuoteen 2050 mennessä ja siirtyy entistä enemmän syksyyn ja talveen. Porin tulvariskiin vaikuttavat Kokemäenjoen lisäksi myös merivesi ja jääpato- ja hyyderiski.

Hyydetulvien riski Kokemäenjoessa kasvaa vuoteen 2050 mennessä, kun jääkantta on entistä harvemmin ja suuria virtaamia talvella entistä useammin.

Porissa oli suuri hulevesitulva vuonna 2007, jolloin kaupungin alueelle osunut harvinaisen suuri rankkasade aiheutti suuria, noin 20 miljoonan euron vahinkoja. Hulevesitulvien riskin arvioidaan kasvavan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta, kun rankkasateiden ennakoidaan kasvavan.

Uusimaa

Uudenmaan alueella sijaitsee kaksi merkittävää tulvariskialuetta: Helsingin ja Espoon rannikkoalue ja Loviisan rannikkoalue.

Nämä ovat korkeasta merivedenkorkeudesta aiheutuvia rannikkotulva-alueita, jossa korkea merivedenkorkeus voi aiheuttaa merkittäviä vahinkoja rakennuksille ja infrastruktuurille. Helsingin ja Espoon alueella vahinkojen odotusarvo on noin neljä miljoonaa euroa vuosittain.

Ilmastonmuutoksen on arvioitu kasvattavan korkeiden merivedenkorkeuksien todennäköisyyttä Suomenlahdella jonkin verran vuosisadan puoleen väliin mennessä ja selvemmin vuosisadan loppupuolella, tosin arvioihin liittyy merkittävää epävarmuutta.

Vesistötulvissa ilmastonmuutoksen vaikutus on epävarma ja vaihtelee vesistöittäin, mutta todennäköisesti muutokset tulvien suuruudessa eivät ole kovin suuria. Toisaalta lumen sulamisesta aiheutuvat tulvat pienenevät, mutta talvitulvat ja rankkojen sateiden aiheuttamat tulvat erityisesti rannikon pienilillä tiiviisti rakennetuilla valuma-alueilla kasvavat.

Hulevesitulvien riski tulee rankkasateiden kasvun johdosta kasvamaan tulevaisuudessa ja tähän riskiin tulisi varautua entistä paremmin.

Vesi täytti alikulkusillan Raaseporissa helmikuussa 2020. Kuvituskuva Kuva: Christoffer Westerlund / Yle

Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomessa sijaitsee yksi merkittävä tulvariskialue, Turun rannikkoalue, joka on riski merivesitulvan vuoksi.

Lisäksi alueella on muita tulvariskialueita Salo Uskelanjoella, Eura Eurajoella sekä Perniö Kiskojoensivuhaaran Perniönjoen varrella.

Ilmastonmuutoksen ei ole arvioitu muuttavan korkeiden merivedenkorkeuksien todennäköisyyttä Saaristomerellä vielä merkittävästi vuoteen 2050 mennessa, mutta kasvattavan niitä vuosisadan loppupuolella.

Vesistötulvissa ilmastonmuutoksen ei ennakoida aiheuttavan alueella suurta muutosta vuoteen 2050 mennessä. Vaikutus voi kuitenkin vaihdella vesistöalueittain.

Hulevesitulvien riski kasvaa tulevaisuudessa ja tähän riskiin tulisi varautua entistä paremmin.

Lue myös:

Ilmastopaneeli kehottaa Suomea varautumaan sademäärän merkittävään kasvuun ja vakavien tuhotulvien riskiin – "On keskitytty liikaa siihen, lämpeneekö"

Ilmastonmuutos on vienyt suomalaisilta koteja, raanveden ja jopa hengen – tässä 8 tarinaa tapahtuneista mullistuksista

Toimittajalta: Tein tutkimusmatkan ilmastonmuutoksen Suomeen, enkä vaipunut epätoivoon

Tällainen on ”pesusienikaupunki” – ilmastonmuutoksen aiheuttamiin rankkasateisiin varaudutaan rakentamalla putkien sijaan tulvapuistoja

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat täällä ja on aika kääriä hihat – terveysriskeinä ovat uudet infektiosairaudet ja sisäilman pilaantuminen