1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Saksa

Monessa saksalaiskylässä ei toimi edes Youtube – yhä useampi berliiniläinen haluaa maalle, mutta vain jos Saksa saa nettiyhteydet kuntoon

Mobiiliverkon ja julkisen liikenteen remontit ovat nousseet keskeisiksi vaaliteemoiksi Saksassa. Joka kahdeksas kaupunkilainen harkitsee muuttoa maalle seuraavan vuoden sisällä uusien etätyömahdollisuuksien takia.

Näumannin perhe muutti Berliinistä brandenburgilaiseen pikkukylään vuosi sitten. Vuoden aikana perhe on hankkinut viisi kanaa, pupun, kissan ja koiran. Kuva: Stefanie Loos / Yle

HALENBECK-ROHLSDORF Näumannin perhe muutti koronavuonna Berliinistä 170 hengen kylään.

Vanhemmilla oli takana 16 vuotta Berliinissä, mutta kun kaupungin elämä suljettiin, he ryhtyivät kaipaamaan pakoa suurkaupungista.

– Pieneksi käynyt asunto ja meluisa kaupunginosa, joissa elimme, eivät vain enää sopineet meille, äiti Valerie Frein kertoo.

Berliini oli myös käynyt keskiluokkaiselle perheelle myös kalliiksi.

– Meillä ei yksinkertaisesti ollut varaa vuokrata neljän huoneen asuntoa sellaisesta osasta kaupunkia, josta olisimme pitäneet, isä Jens Näumann sanoo.

Perhe mietti ensin muuttamista kauemmas Berliinin ympäristöön, mutta sieltä olisi ollut pitkä matka lasten silloiseen kouluun ja vanhempien työpaikoille.

Lopulta voitti ajatus muutosta keskelle syrjäseutua. Nyt Näumannit asuvat Prignitzin kunnassa Halenbeck-Rohlsdorfin pikkukylässä, josta on matkaa Berliiniin 140 kilometriä.

Tärkeä syy muuttoon oli kylän läpi kulkeva valokuitunetti.

Keskimäärin joka toinen Saksan maaseudun asukas surffaa yhteyksillä, joiden nopeus on korkeintaan 50 megabittiä sekunnissa. Kuva: Stefanie Loos / Yle

Jos nettiyhteydet paranevat, muutto syrjäseuduille voi kiihtyä

Näumannit eivät ole ainoita, jotka ovat jättäneet hiljattain kaupunkiasumisen taakseen. Jo ennen koronapandemiaa Saksan seitsemän suurimman kaupungin asukasluku oli laskemaan päin.

Syynä on ollut ennen kaikkea asumisen ahtaus ja hinnan nousu.

Kuten monessa muussakin maassa, korona mullisti Saksassa työelämän täysin. Työpaikat, jotka olivat pitäneet kiinni konttorityöskentelystä, lähettivät yhtäkkiä työntekijät kotiin etätöihin.

Jens Näumann on tehnyt järjestölleen etätöitä koko korona-ajan, eikä aio palata enää ollenkaan työhuoneelle. Kuva: Stefanie Loos / Yle

Edes yhteiskunnan rajoitusten purkaminen ei ole tuonut tietotyöläisiä kokoaikaisesti takaisin työhuoneilleen. Asiantuntijat arvioivat, että etätyöt ovat tulleet Saksaan jäädäkseen (siirryt toiseen palveluun).

Etenkin syrjäseuduilla asuvat tekevät innokkaasti etätöitä niissä ammateissa, joissa se on mahdollista. Paikkakunnat, jotka ovat viime vuosina kutistuneet, ovat muuttuneet yhtäkkiä mielekkäiksi asuinpaikoiksi niiden tarjoaman tilan ja vapauksien takia.

Jopa kahden tunnin ajomatkan päässä suurkaupungeista sijaitsevat kunnat ovat huomanneet muutoksen asuntomarkkinoilla.

Esimerkiksi Berliiniä ympäröivässä Brandenburgin osavaltiossa kiinteistöjen hinnat nousivat viime vuonna 25 prosenttia.

Näumannit kunnostavat 150 vuotta vanhaa tilaansa pikkuhiljaa. Jens Näumann, tyttäret Claire ja Nora Näumann ja äiti Valerie Frein viettävät melkein kaiken vapaa-aikansa kotona. Kuva: Stefanie Loos / Yle

Ifo-tutkimusinstituutin tekemässä kyselyssä joka kahdeksas kaupunkilainen sanoi haluavansa muuttaa seuraavan vuoden sisällä (siirryt toiseen palveluun) pois kaupungista.

Tärkein kriteeri asuinpaikan valinnalle on Saksassa selvä: nopea nettiyhteys kotiin.

Hyvä julkinen liikenne tarkoittaa pienempiä päästöjä

Saksan sunnuntaisten liittopäivävaalien alla on puhuttu jälleen maan muusta Euroopasta jäljessä olevasta digitalisaatiosta.

Saksa on kehittyneiden maiden järjestön OECD:n 37 maan listauksessa toiseksi viimeisellä sijalla, kun tarkastellaan maaseudun nettiyhteyksien saatavuutta.

Näumannien mukaan digitalisaatio koskettaa kaupunkien ulkopuolella eläviä saksalaisia erityisen paljon.

– Lastemme koulukaverit joutuivat jättämään etäopetuksen korona-aikaan kokonaan väliin, vaikka he asuvat meistä vain 10 kilometrin päässä olevassa kylässä. He eivät voi katsoa edes Youtube-videota heikkojen yhteyksien takia, Valerie Frein kuvailee.

Jens Näumann joutuu kuskaamaan lapsiaan päivittäin 20 minuutin ajomatkan koululle. Seudulla ei ole koulutaksia, ja bussit kulkevat liian harvoin. Kuva: Stefanie Loos / Yle

Näumannit harmittelevat, että syrjäseutujen ongelmista puhutaan vaalikampanjoissa liian vähän, vaikka kolme neljästä saksalaisesta asuu kaupunkien ulkopuolella.

Perhe toivoo, että Saksan tuleva hallitus parantaisi paitsi maan mobiiliverkkoa myös julkisia liikenneyhteyksiä.

– Paikkakunnan arvo mitataan sillä, kuinka nopeasti sieltä pääsee pois ja sinne kulkee takaisin, Jens Näumann sanoo.

Hän toivoisi heidän kylästään paikallisjunayhteyksiä 170 km päässä sijaitsevaan Hampuriin ja 140 kilometrin sijaitsevaan Berliiniin – myös myöhään illalla ja aikaisin aamulla.

– Junayhteyksien kaltaisia kysymyksiä ei suunnitella kuntatasolla. Niitä varten tarvitaan valtakunnallista syrjäseutupolitiikkaa, Näumann sanoo.

Kuva: Harri Vähäkangas / Yle

Etätöiden tekeminen vähentää päästöjä, kun liikkumista kaupunkiin ja takaisin on vähemmän, hän muistuttaa.

Maaseudun asuttaminen on Näumannin mukaan tärkeää myös kaupunkilaisten näkökulmasta.

– Kun osa ihmisistä muuttaa syrjäseuduille, kaupunkien ahtaus ja palveluiden saatavuus helpottuvat. Sitä varten maaseudun puitteiden pitää kuitenkin olla kunnossa, hän sanoo.

Valerie Frein käy edelleen kahtena päivänä viikossa töissä Berliinissä. Matkoihin kuluu yhteensä neljä tuntia. Kuva: Stefanie Loos / Yle

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 25. syyskuuta kello 23 saakka.

Lue lisää:

Berliinin lähiseudulla asuva 17-vuotias Lucie Halling soittaa yhä lankapuhelimella – Saksassa poliittinen kuilu repeää nyt kaupunkien ja reunaseutujen välille

Miljoona laatikkopyörää ja nopeusrajoitukset moottoriteille – Saksan vihreät haluavat automaasta pyörämaan, ja kriitikot pilkkaavat Melukylä-utopiaa

Autoteollisuusjätti Saksassa kampanjoidaan nyt ilmaston puolesta – lisäksi liittopäivävaaleissa nousevat esille rokottamattomat