1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tulvat

Jussi Uutela kiersi talonsa ympäri 60 metriä muovia toissa keväänä – raportti kasvavasta tulvariskistä ei yllättänyt rovaniemeläisiä ja porilaisia

Rovaniemellä ja Porissa tulvariski on Suomen suurin tuoreen raportin mukaan. Rovaniemen toissa kevään tulva paljasti varautumisessa puutteita ja sen, etteivät ihmiset aina edes tiedä, onko oma koti vaarassa.

Tulvauhka-alueen asukas Rovaniemellä: Lasku tulvasuojauksesta ei kuulu yksityisen maksettavaksi
Tulvauhka-alueen asukas Rovaniemellä: Lasku tulvasuojauksesta ei kuulu yksityisen maksettavaksi

Suomen ilmastopaneelin tuoreen raportin mukaan maan suurin tulvariski on Rovaniemellä ja Porissa. Arvio ei tule yllätyksenä rovaniemeläiselle viranhaltijalle, jonka tehtävänä on osallistua tulvien varautumisen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

– Raportti vain vahvisti käsitystä siitä, että ääri-ilmiöt yleistyvät ja voimistuvat, niin kuin nyt on nähty esimerkiksi rankkasateiden kanssa, Rovaniemen kunnossapitoinsinööri Marko Rautio sanoo.

Muistutus tulvariskistä saatiin toissa keväänä, kun runsaslumisen talven jälkeen tulvavedet saartoivat taloja, katkoivat teitä ja peittivät alleen peltoja ja pyöräteitä. Tulva uhkasi erityisesti Saarenkylää, joka on keskustan kupeessa oleva saari Ounas- ja Kemijokien sekä Saarenputaan välissä. Osa vanhemmista taloista on rakennettu hyvin matalalle.

Osa asukkaista varautui tulviin huolella. Jussi Uutela on yksi niistä asukkaista, jotka vuorasivat talonsa muoviin vesimassojen pelossa.

– Haimme 10 konttia maata. Kiersimme 60 metriä muovia sokkelin ympäri ja laitoimme hiekkaa päälle. Kun tulee hysteria niin joku aloittaa ja jonkun on jatkettava, hän sanoo.

Tulvavesi pysähtyi onneksi ennen kuin isompia vahinkoja syntyi kaupungissa. Niin kävi myös Uutelan tontilla.

– Vesi kävi lähellä, mutta enemmän olisi saanut tulla ennen kuin se olisi pirttiin asti tullut.

Kaikki eivät tiedä, kuinka suuri riski on

Rovaniemellä vuoden 2020 tulva osoitti ihmisten riskitietoisuudessa ja varautumisessa myös puutteita.

– On paljon ihmisiä, joilla ei ole käsitystä, missä korossa oma sokkeli on ja milloin talo hörppää vettä. Jos heillä joku korko olikin ylhäällä, he eivät tienneet, millä korkeusjärjestelmällä korko on, kunnossapitoinsinööri Marko Rautio sanoo.

Oman talon korkeuden tietäminen ja sen suhteutuminen viralliseen tulvaennusteeseen on tärkeää, jotta tietää minkälainen uhka ennustettu tulva on omalle kodille.

Näillä hiekkasäkeillä suojeltiin Rovaniemen Saarenkylän vanhaa rakennuskantaa keväällä 2020. Uusissa kaavoissa huomioidaan kerran 100 vuodessa oleva tulvakorkeus niin, että kaikki kastuvat rakenteet tulee rakentaa 0,50 metriä tulvakorkeuden yläpuolelle. Kuva: Maija-Liisa Juntti / Yle

Tulvia varten on varauduttu harjoituksissa, mutta tositilanne paljasti Rovaniemellä myös puutteita tulvasuojelukalustossa ja viranomaisten välisessä yhteistyössä. Esimerkiksi kiinteissä sulkulaitteissa esiintyi puutteita.

Raution mukaan ainakin kaupungin puolelta ollaan paljon valmiimpia seuraavaan tulvaan.

– On paljon konkreettisempaa tietoa ja kokemusta tulvan hoidosta. Edellisestä tulvasta oli niin kauan ja porukka oli vaihtunut, että oli paljon opittavaa. Tietotaito on nyt paremmalla tasolla, Rautio sanoo.

Jo ennen raportin julkaisua kaupungissa oli käynnistetty pysyvien tulvasuojelumekanismien suunnittelu Saarenkylän alueelle. Asukkaiden kanssa yhteistyössä tehtävä suunnitelma valmistuu ensi vuoden alussa. Silti toteutukseen on vielä matkaa.

Lapissa myös osa Kittilän kuntekeskuksesta kuuluu merkittävään tulvariskialueeseen. Tulvapengertä rakennettiin keväällä 2020. Kuva: Risto Koskinen / Yle

Lapin ely-keskuksen vesitalousasiantuntijan Niina Karjalaisen mukaan Lapin tulvariskialueilla on varauduttu hyvin siihen, että sateet tulevaisuudessa lisääntyvät. Lapin alueella jokaiselle merkittävälle tulvariskialueelle on jo laadittu turvariskien hallintasuunnitelma. Ainoastaan sadanta- ja hulevesipuolelle voi tulla haasteita, jos sateet lisääntyvät.

Risto Koskinen kävi kysymässä asiasta arkkitehti Rauno Ruonansuun toimistolla.

Asuntomarkkinoilla sääriskiä ei ole tunnistettu riittävästi

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen nuoremman ekonomistin Juho Keskisen mukaan sään ääri-ilmiöiden riskiä ei ole huomioitu riittävästi asuntomarkkinoilla. Suomen ympäristökeskuksen (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) mukaan Suomessa pahimmassa tapauksessa joka sadas asunto kohtaa tulvariskin seuraavan sadan vuoden aikana.

– Tämä on asia, jota ei ole tarpeeksi huomioitu tai tarkasteltu kovin analyyttisesti asuntomarkkinoiden näkökulmasta. Tulvariskit ja muutenkin sään ääri-ilmiöt on semmosia, jotka voivat tulla arvaamattomalla tavalla vaikuttamaan asuntojen arvonkehitykseen, Keskinen sanoi Aamu-tv:ssä tänään.

Hänen mukaansa ääri-ilmiöiden uhka ei näy vielä täysimääräisesti asuntojen hinnoissa.

Tulva-alueella asuvaa tulvapuheet eivät stressaa.

– En muista, montako taloa olisi kastunut Rovaniemellä minun aikani. Ei niitä montaa ole. Aina mennään hysteria edellä, Uutela toteaa.

Porissa, jossa tulvariski on suurin, asukkaat tiedostavat riskin, mutta se ei ole päivittäisen pohdinnan aihe. Kuuntele kaupunkilaisten mietteet minuutissa alta:

Toimittaja Lauri Koivisto jututti porilaisia tulvariskiin varautumisesta.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 24.9. kello 23 saakka.