Riittääkö töitä paikallisille? Kun malmia löytyy lisää, tarvitaanko uusia lupia? Litiumkaivos herätti kiperiä kysymyksiä Keliberin järjestämässä yleisötilaisuudessa

Yleisötilaisuus järjestettiin Kaustisella. Kysymyksiä Keliberin johdolle pääsi esittämään paitsi paikan päällä myös tekstiviesteillä ja chatissa.

Keliber oli kutsunut keskipohjalaisia Kaustisen kansantaiteenkeskukseen kuulemaan litiumhankkeen etenemisestä. Kuva: Katri Kukkonen / Keliber

Kaivosyhtiö Keliber esitteli torstaina yleisölle litiumhankkeensa etenemistä. Yleisötilaisuuteen Kaustisella osallistui kymmeniä ihmisiä. Tilaisuuteen pääsi mukaan myös Youtube-lähetyksen kautta.

Yleisö halusi tietää muun muassa kaivostoiminnan luvituksesta ja vesistökuormituksesta. Myös paikalliset työllisyysvaikutukset kiinnostivat.

Työtä luvataan paikallisille

Huolena oli, että rakennusaikana työ valuu ulkomaisille keikkatyöntekijöille.

Keliberin toimitusjohtaja Hannu Hautala kertoi, että rakennusvaiheessa kaivoshanke tulee tarjoamaan työtä noin 500 ihmiselle.

– Kyllä isolla rakennusyömaalla on yleensä ulkomaistakin työvoimaa, mutta esimerkiksi maanrakentamisen ja betonirakentamisen osaajia löytyy aivan varmasti tältä alueelta, totesi Hautala.

Tuotantoaikana kaivos työllistää 150 - 200 ihmistä. Keliber aikoo kouluttaa työvoimaa yhteistyössä alueen ammattioppilaitosten kanssa.

Hautalan mukaan kaivostoiminta voi työllistää myös paikallisia turveurakoitsijoita.

Teiden teko alkaa pian

Keliberin tarkoituksena on aloittaa malmin louhinta vuonna 2024. Kaivosalue sijaitsee Kokkolan kaupungin ja Kaustisen kunnan rajamailla.

Litiumhanke on edennyt viimeisen puolen vuoden aikana pitkin askelin.

Onko tilanne nyt sellainen, että rakentaminen voidaan aloittaa koska tahansa, kysyttiin yleisötilaisuudessa.

Toimitusjohtaja Hannu Hautalan mukaan esteitä rakentamiselle ei enää ole. Rahoitus on lupaavalla mallilla ja Syväjärven kaivosalueen ympäristö- ja vesitalousluvat saivat kesällä lainvoiman.

Keliber aloittaa valmistelevat työt kaivosalueella syksyn kuluessa. Työt käynnistyvät teiden rakentamisella, muita valmistelevia töitä ovat muun muassa maapeitteen poistaminen sekä laskeutusaltaiden ja pintavalutuskosteikon teko.

Tarvitaanko uusia lupia?

Kokkolan ja Kaustisen rajalla sijaitsevia litiumesiintymiä pidetään Euroopan rikkaimpiin kuuluvina.

Tilaisuuteen osallistunut kaustislainen Kai-Eerik Känsälä halusikin tietää, minkälaiset rajat nykyiset luvat asettavat toiminnalle. Kun uusia malmiesiintymiä on löydetty, voidaanko niitä louhia ja toimintaa kasvattaa ilman uusia ympäristölupia.

Hannu Hautalan mukaan malmia voidaan rikastaa tietty määrä vuodessa.

– Jos määrää kasvatetaan, on laitosta laajennettava tai rakennettava toinen laitos, ja siihen tarvitaan luonnollisesti uudet luvat.

Perhonjokea tarkkaillaan

Syväjärven kaivosalueen ympäristöluvasta tehdyissä valituksissa vaadittiin muun muassa suurempia laskeutusaltaita ja pintavalutuskenttiä vesien käsittelyyn sekä tiukempia päästörajoja.

Taustalla on pelko vesistöjen rehevöitymisestä Perhonjoen varrella.

Vaikka valitukset pääosin hylättiin, Vaasan hallinto-oikeus velvoitti kuitenkin Keliberin edelleen tehostamaan vesien tarkkailua ja seuraamaan kaivosvesien epäpuhtauksia jatkuvatoimisesti.

Kaivoksen vaikutuksista vesistöihin varsinkin Perhonjoen alajuoksulla kysyttiin myös yleisötilaisuudessa.

Keliberin ympäristöpäällikkö Kari Wiikinkoski vakuutti, että töitä vesistökuormituksen minimoimiseksi tehdään koko ajan. Hän totesi, että tehtyjen mallinnusten perusteella vaikutus alajuoksulle pitäisi olla vähäinen.

– On hyvä muistaa, että Perhonjoessa on velvoitetarkkailu menossa koko ajan koko joen mitalla. Siihen Keliberkin osallistuu, kun toiminta alkaa, totesi Wiikinkoski.

Kaivosvero ei uhkaa

Toimitusjohtaja Hautalalta kysyttiin myös, onko valmisteilla olevalla kaivosverolla vaikutusta Keliberin hankkeeseen.

– Kaivosvero tulee ja elintilamme siitä pikkuisen kapenee, mutta kysymys ei kuitenkaan ole meidän kohdallamme suurista summista.

Lakia valmistellaan valtiovarainministeriössä ja Hautalan mukaan koko kaivosteollisuudelta oltaisiin keräämässä yhteensä 25 miljoonaa euroa. Siitä osa menisi kunnille ja osa valtiolle.

– Me iloitsisimme tietenkin siitä, että mahdollisimman iso osa verosta tulisi tänne paikallisyhteisöille.

Lisää aiheesta: