Maahanmuuttajat on saatu onnistuneesti ammatilliseen koulutukseen – Savon ammattiopistossa heitä oli viisi vuotta sitten muutamia, nyt 800

Maahanmuuttajien polkua ammatilliseen koulutukseen on kehitetty ympäri Suomen. Käytännössä on panostettu muun muassa selkeämpään viestintään. Taustalla on työvoimapula.

Rautalammilla perheineen asuva Al Husain Ali Mohammad opiskelee logistiikka-alaa Savon ammattiopistossa. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Suomen ammattiopistoissa opiskelee tällä hetkellä tuhansia maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita enemmän kuin viisi vuotta sitten. Taustalla on työvoiman tarve, joka on saanut eri viranomaiset tekemään uudenlaista yhteistyötä maahanmuuttajien koulutuksen eteen.

Käytännössä yhteistyö on esimerkiksi sitä, että maahanmuuttajalle annetaan tietoa erilaisista kouluttautumisvaihtoehdoista heti kotouttamis- ja suomen kielen -kursseilla. Oppilaitos saa tavallaan kopin uudesta opiskelijasta jo varhaisessa vaiheessa.

Esimerkiksi Savon ammattiopistossa oli viisi vuotta sitten vain muutamia yksittäisiä opiskelijoita siellä täällä.

– Homma ei ollut mitenkään koordinoitua. Jokainen opettaja yritti omalla persoonallaan tukea ja viedä eteenpäin maahanmuuttajaa, koulutuspäällikkö Timo Törmänen kertoo,

Nyt Savon ammattiopistossa on kaikkiaan noin 800 maahanmuuttajaopiskelijaa. Suurin osa heistä on yli 20-vuotiaita aikuisopiskelijoita.

Syyrialaismies opiskelee logistiikka-alaa Kuopiossa

Opiskelu on myös maahanmuuttajille työssäoppimista.

Logistiikka-alan opiskelija Al Husain Ali Mohammad ohjaa varmasti rekan rampilta Kuopion moottoritielle. Alin ensimmäinen harjoittelupäivä Kuljetusliike Antti Airaksisellasujui talon normaaleissa töissä.

– Ensimmäisenä läksin jakeluhommiin kaverin kanssa ja iltapäivällä ajoin jo yksin kuorman Mikkeliin, hän kertoo.

17-vuotiaana vuonna 2012 Syyriasta Libanoniin lähtenyt nuori mies on nykyisin viiden lapsen isä. Libanonista perhe muutti kiintiöpakolaisina Rautalammille vuonna 2016.

Samoihin aikoihin paikkakunnalle saapuneet pakolaiset ovat suurimmaksi osaksi jo muuttaneet muualle, mutta Alin perhe pitää pienen kylän rauhasta. He kokeilivat asua ammattikoulutuksen alkaessa myös Kuopiossa, mutta muuttivat takaisin 80 kilometrin päähän Rautalammille muutaman kuukauden kuluttua.

"Hyvin menee", Ali kertoo Antti Airaksiselle. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Kielikoulu löytyi paikallisesta pitseriasta

Saapuessaan Suomeen Ali alkoi välittömästi opiskella kieltä. Hän kysyi paikalliselta turkkilaiselta pitserian pitäjältä, voisiko hän tulla seuraamaan tämän työskentelyä oppiakseen suomen kielen sanoja.

– Pikkuhiljaa erotin, että asiakkaiden tilauksissa toistui sana juusto ja minä kysyin, mitä on juusto. Näin aloin oppia sanoja, hän kertoo.

Harjoittelussa Ali pärjää suomen kielellä, mutta joskus esimerkiksi rahtikirjassa on sana jota ei hän ei ymmärrä.

– Silloin kysyn, mitä se tarkoittaa, tai soitan tänne jollekulle, hän kertoo.

Opetuksen sujuvuutta ja selkeyttä on lisätty

Savon ammattiopistossa moni asia on muuttunut. Henkilökuntaa ja harjoittelupaikkoja tarjoavia yrityksiä on koulutettu kohtaamaan paremmin maahanmuuttajataustainen opiskelija.

– Mietimme myös, kuinka äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea puhuvat löytäisivät eri koulutusmahdollisuudet sujuvammin. Myös koulutukseen hakeutumisesta on tehty helpompaa, projektipäällikkö Pauliina Korhonen kertoo.

Korhonen puhuu ylipäätään maahanmuuttajien kouluttamiseen liittyvästä kieli- ja kulttuuritietoisuudesta. Tarkoitus on helpottaa maahanmuuttajien kanssa työskentelevien arkea, ja auttaa eri kulttuurien ymmärtämisessä. Käytännössä työssä tarvitaan selkeämpää viestintää ja selkeämpiä opetusmateriaaleja.

Kuva Savon ammattiopiston oppaasta, joka on tehty maahanmuuttajien kanssa työtä tekeville. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Suomen kielen oppiminen on kaiken keskiössä

Ihan ensimmäisenä maahanmuuttajan on läpäistävä kielitesti ennen kuin hän voi aloittaa alan opetuksessa. Kielen opetusta jatketaan ammattiopetuksen rinnalla ja sanavarasto kasvaa myös harjoittelussa.

Harjoittelupaikka on opiskelijalle tärkeä. Kuljetusyritystä Kuopiossa pyörittävä Antti Airaksinen on ottanut harjoitteluun ja palkannut suoraan kymmeniä ulkomaalaisia työntekijöitä vuosien varrella.

– Kielitaidottomiakin on tullut töihin ja siellä on he ovat oppineet suomea muiden mukana, Airaksinen kertoo.

Alalla ei pärjää ilman suomen kielen taitoa.

– Meillä mennään firmoihin avaimilla ja ohjeet seinällä on suomeksi. Ne on pakko ymmärtää, jos meinaa pärjätä, hän kertoo.

Lue lisää: