Kun lapsi kiukkuaa, aikuinen voi mennä liskoaivotilaan – ammattilaiset kehittivät avun lapsiarjen umpikujiin

Perheen vaikeuksiin kannattaa puuttua ennen kuin ne alkavat nakertaa vanhempien voimia. Arjen kesyttäjät kertovat, miten lapsi saadaan rauhoittumaan ja tekemään aamutoimet pienten konstien avulla.

Varhaiserityiskasvatuksen varhaisen tuen valmentaja Anne Hannukkala ja oppilashuollon neuropsykiatrinen valmentaja Suvi Will auttavat vanhempia arjen haasteissa. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Hämeenlinnassa Uppsala-talon kellari on kuin karkkikauppa: hyllyille on kasattu erilaisia laminoituja hahmoja, muotoja ja kuvia, joiden on tarkoitus olla lapsista houkuttelevia. Lapsia ei silti kutsuta tähän huoneeseen.

Huone on Arjen kesyttäjien tila. Sieltä löytyvät materiaalit kehitti kaksi kasvatusalan ammattilaista, varhaiserityiskasvatuksen varhaisen tuen valmentaja Anne Hannukkala ja oppilashuollon neuropsykiatrinen valmentaja Suvi Will.

Kuvien joukosta löytyy apua, kun hammaspesu ei suju, jos kaupassa käynti lapsen kanssa takkuaa tai kouluunlähtö aiheuttaa kiukkua.

Hannukkala ja Will saivat ajatuksen Arjen kesyttäjistä harmitellessaan, että ammattilaisten materiaalit ja vinkit eivät saavuta vanhempia. He olivat varmoja, että vinkeistä hyötyisivät myös perheet, joilla ei ole suuria vaikeuksia arjessaan.

Nyt vinkit löytyvät verkkosivuilta (siirryt toiseen palveluun), ja kuka tahansa hämeenlinnalainen vanhempi voi varata ajan saadakseen apua pulmiinsa.

Arjen ongelmat kartoitetaan ensin tarjottimen avulla.

Ammattilaisten keräämät vinkit on tarkoitettu vanhemmille, joilla on vielä voimia kokeilla uusia keinoja. Parhaimmillaan haasteisiin puututaan kotona jo ennen kuin niistä tulee kuormittavia ongelmia.

– Kun apua haetaan ajoissa, vanhemmilla on voimavaroja puuttua asioihin positiivisella otteella eikä rangaistusmetodilla. Kun jostain asiasta on jo tullut ongelma, aikuisen voi olla vaikea muuttaa käytöstään niin, että huomisesta alkaen kehun lastani enkä moiti, Will selittää.

Kokosimme juttuun viisi lapsiarjen solmukohtaa, joihin Anne Hannukkalalla ja Suvi Willillä on ratkaisut.

1. Kun pitäisi lähteä, ja lapsi tekee kaikkea muuta

Lähtöavustin on ympyrä, johon on koottu toimet, mitä lapsen täytyy tehdä ennen kuin lähtö onnistuu. Tehtyään tehtävän lapsi saa siirtää nuolta eteenpäin ja katsoa aikuisen kanssa kuvasta seuraavan tehtävän.

Avustin konkretisoi lapselle, mitä vaiheita lähtöön kuuluu, ja missä järjestyksessä ne tehdään. Ei ole mitään järkeä ensin pukea ja sitten käydä vessassa.

Will kehottaa pakkaamaan lähtöavustimen mukaan käsilaukkuun, jotta lähtö onnistuu niin mummolassa kuin päiväkodissakin. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Lapsen on helpompi ymmärtää tehtävät avustimessa olevien kuvien avulla. Ohjeisiin voi palata katsomalla kuvaa uudestaan. Se ei ole mahdollista puhutuissa ohjeissa.

Lisäksi avustin selkiyttää vanhemmalle, mitä hän haluaa lapselta. Kuva myös sitoo lapsen ja aikuisen vuorovaikutustilanteeseen.

– Aikuiset puhuvat hirveän paljon. Pienet lapset eivät ymmärrä ohjausta, kun puhetta tulee tulvimalla. Lapselle saatetaan puhua selin, ja ohjeissa ei aina ohjata lainkaan. Esimerkiksi sanotaan vain, että äkkiä iltatoimiin, Will kertoo.

2. Kun lapsi kiukkuaa, vanhemmankin korvista nousee savua

Pettymys tai ärsytys voi saada lapsen räjähtämään, koska hän vasta opettelee säätelemään tunteitaan. Kun vaatteiden pukeminen muuttuu kiukkukohtaukseksi, aikuisenkin voi olla vaikea pysyä tyynenä.

– Jos lapsi on kiukkuinen, todennäköisesti aikuinenkin on. Vanhempi voi mennä liskoaivotilaan, eikä muista, miten tilanteesta pääsee pois. Lohikäärmeen avulla hän muistaa sen, Hannukkala sanoo.

Hengitysharjoitus auttaa myös aikuista rauhoittumaan. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Harjoituksessa vanhempi ottaa esiin laminoidun kuvan tulivuoresta, jonka rinteillä on viisi lohikäärmettä. Ajatuksena on hallita tunnetta kehollisen toiminnan avulla.

Aina kun lapsi hengittää nenän kautta sisään ja puhaltaa suun kautta ilmaa hitaasti ulos, hän saa siirtää yhden lohikäärmeen alas vuorelta. Usein lapsen harmitus katoaa viiden hengityksen aikana ja aikuisenkin pulssi tasaantuu. Silloin pukemisen voi aloittaa alusta rauhoittuneena.

3. Kun aamu menee haahuiluksi ja riitelyksi

Prinsessan aamutoimessa laminoidulle paperille on koottu kuviksi kaikki aamupuuhat. Kun lapsi on tehnyt puuhan, hän saa peittää sen mieleisellään kuvalla.

Sanallisesti annettu lista aamutoimista voi tuntua lapsesta loputtoman pitkältä ja vaikealta hahmottaa. Tehtävien esittäminen kuvin havainnollistaa miten urakka pienenee.

Prinsessan aamutoimet on hyvä keino kannustaa perheen omia prinsessoja. Materiaaleja on erilaisia, jotta niissä olevat kuvat olisivat lapsen mieleen. Prinsessojen sijaan teemana voi olla muun muassa eläimet, avaruus tai keijut. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Lasta voi motivoida myös esimerkiksi keräämällä tarroja: kun aamutoimet sujuvat hyvin, lapsi saa yhden tarran. Lapsen kanssa sovitaan, että hän saa palkinnon, kun hän on kerännyt tietyn määrän tarroja.

Vanhemmasta voi tuntua huonolta tavalta palkita lapsi tavallisista arjen asioista. Tuleeko hänestä hemmoteltu kakara, joka ei tee mitään ilman palkintoa? Palkinto on kuitenkin hyvä keino motivoida lasta harjoittelemaan vaikeaa asiaa.

– Haastavasta tilanteesta halutaan päästä ylitse. Pieni lapsi ei jaksa harjoitella epämiellyttävää asiaa ilman palkintoa, Will vastaa.

Palkinnon ei tarvitse olla suuri. Se voi olla myös tekemistä, esimerkiksi lempikirjan lukeminen tai vaikkapa puistossa käynti.

Tärkeää on sopia lapsen kanssa etukäteen, kuinka kauan tarroja kerätään. Kun tarroja on kerätty esimerkiksi kymmenen, voidaan todeta, että nyt perhe osaa asian.

4. Kun lapsi ei halua syödä uusia makuja

Jos ruuat eivät kelpaa, lapselle voidaan esitellä ruokarekka. Tehtävään kuuluu täyttää rekka maistamalla erilaisia ruoka-aineita. Kun lapsi on maistanut ruokaa, hän saa lastata kyytiin ruokakuvan.

Ruokarekka houkuttelee nirson lapsen kokeilemaan uusia makuja. Jos maistaminen on haastavaa, koko perhe voi yhdistää voimansa saadakseen rekan lastattua täyteen. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Ennen aloittamista lapsen kanssa sovitaan palkinto rekan täyttämisestä. Autoa ei tarvitse lastata kerralla, vaan urakka tehdään loppuun pikku hiljaa, esimerkiksi viikonlopun aikana.

Kokeiltavien ruoka-aineiden joukkoon on tärkeää valita myös lapselle helppoja makuja, jotta hän saa kokea onnistuvansa.

5. Kun kaupassakäynti on painajainen

Kaupassakäyntiin voidaan valmistautua kertomalla tarina. Hannukkala ja Will ovat valmistaneet pienen kirjasen, joka kertoo lapselle, kuinka kaupassa ollaan.

– Siinä on onnellinen loppu, Hannukkala kuvailee.

Kauppareissulla lapsen voi osallistaa kauppa-apurin avulla. Siinä lapselle annetaan kolme ruoka-ainetta, jotka hän saa siirtää kuvassa olevaan ostoskärryyn, kun ne on kerätty kaupan hyllyiltä. Näin lapsi saa tunteen, että hänelläkin on tärkeä tehtävä.

Lapselle voi olla turhauttavaa istua koko kauppareissun kärryissä. Kauppa-apuri saa lapsen tuntemaan itsensä tärkeäksi osaksi käyntiä. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Isommille lapsille voi antaa kuvat ostoksista, jotka hän itse kerää ostoskärryyn.

Kauppa-apurin on tarkoitus ottaa lapsi osaksi ostosreissua.

– Hänellä on tärkeä tehtävä, eikä hän ole ulkopuolinen. Joskus lapsi ulkoistetaan tilanteesta antamalla hänelle kännykkä. Silloin hän ei opi tilanteesta mitään, Hannukka kertoo.