1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan unioni

Annetaanko EU:lle yhteisen velan jälkeen oikeus verottaa? Lue tästä jutusta, mitä järkeä yhteisissä eurooppalaisissa tuloissa olisi

Saksan vaalivoittaja, demareiden Olaf Scholz on tukenut uusien tulonlähteiden luomista EU:lle. Komissio kehittelee niitä paraikaa. "Yhteisen velan maksuun pitää löytää poikkeukselliset ratkaisut", vero-osaston pääjohtaja Gerassimos Thomas perustelee Ylen haastattelussa.

EU:n valtioiden ja hallitusten johtajat ovat antaneet komissiolle tehtäväksi selvittää, millaisia uusia tuloja EU:lle voitaisiin kehittää. Kreikkalainen Gerassimos Thomas johtaa veroesityksiä laativaa komission pääosastoa. Kuva: Mikko Koski / Yle

Eurooppalaisessa keskustelussa sinkoilee nyt ideoita siitä, miten EU-yhteistyötä pitäisi jatkossa rahoittaa.

Komissio ottaa tulevina vuosina yhteensä 750 miljardia euroa lainaa talouden pelastuspakettia eli niin kutsuttua elpymisrahastoa varten.

Tätä velkaa halutaan nyt maksaa pois muuten kuin keräämällä osuuksia suoraan valtioiden budjeteista.

Käytännössä se tarkoittaa, että EU siirtyisi vähitellen jäsenmaksuihin perustuvista budjeteista järjestelmään, jossa se keräisi itse omia tuloja veroina tai veroluonteisina maksuina.

Paineet muutokseen ovat kasvaneet viime aikoina. Saksan sunnuntaisten vaalien voittaja, demareiden Olaf Scholz on puhunut (siirryt toiseen palveluun) uudenlaisten rahoitustapojen puolesta. Scholz haluaa EU:n menojen rahoittamiseen "eurooppalaisia tuloja".

Tänä vuonna esittelyssä 3 uutuutta

Jäsenmaat ovat yksimielisesti antaneet komissiolle tehtäväksi selvittää eri vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuutta. Vielä loppuvuonna komissio aikoo esitellä niistä kolme.

Lisäksi se laatii vuoden 2024 loppuun mennessä suunnitelmat yritysverotuksen uudistamisesta ja finanssitransaktioverosta.

Tänä vuonna julkaistavat uudet tulonlähteet:

Energia, Euroopan sisäiset lennot ja prosessiteollisuus kuuluvat unionin laajuiseen päästökauppaan. Nyt päästökauppaa laajennetaan myös merenkulkuun ja autoliikenteeesen. Tuottoja ohjattaisiin EU:n kassaan. Kuva: Patric Eden / AOP

Mistä uusissa tulonlähteissä on kyse?

Aivan kuten itse pelastuspaketti, myös suunnitellut uudet rahoituskeinot ovat väliaikaisia, EU-komission vero- ja tulliosaston pääjohtaja Gerassimos Thomas korostaa. Hän vieraili Suomessa viime viikolla.

– EU:n elpymisrahasto on poikkeuksellinen järjestely, ja velan pois maksamiseenkin tarvitaan poikkeuksellinen ratkaisu, Thomas sanoo.

Maailman "megatrendit" eli isot kehityskulut koronapandemiasta ilmastonmuutokseen ja digitalisaatioon tekevät Thomasin mielestä yhteisestä veropolitiikasta välttämätöntä. Sekä OECD että EU suunnittelevat myös yritysverojen yhtenäistämistä.

– Uusi vihreä verotus taas on tarpeen, koska sillä ohjataan vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Verokoordinaatiota tarvitaan, sillä ympäristöpolitiikat Euroopassa ovat sidoksissa toisiinsa, Thomas selittää.

Hänen mukaansa EU ei missään tapauksessa suunnittele yhdenmukaistettua verotusta kaikkialla.

– Katsomme, että jotkut asiat on järkevää hoitaa Euroopan tasolla, ja joillakin aloilla pitää koordinoida jäsenvaltioiden toimia verotuksessa.

Tulevaisuudessa EU voisi siis tehdä investointeja muilla kuin jäsenmaksuilla rahoitetuilla varoilla.

Asiantuntija: "Tosi iso muutos"

Elinkeinoelämän kannalta ongelmia tulee, jos EU:n uudet tulonlähteet nostavat yritysten kustannuksia tai heikentävät Euroopan ja Suomen kilpailukykyä, EK:n johtava asiantuntija Janica Ylikarjula sanoo. Kuva: Jouni Immonen / Yle

EK:n Janica Ylikarjulan mielestä keskustelu EU:n uudentyyppisestä rahoittamisesta on tärkeää, koska paineita EU-budjetin kasvattamiseen on "jatkuvasti". Esimerkiksi ilmastonmuutokseen, tutkimukseen, puolustukseen, turvallisuuteen tai maahanmuuttoon tarvitaan yhteisiä varoja.

Poliittisen yhteisymmärryksen löytäminen jäsenmaiden kesken ei kuitenkaan ole helppoa. Moni hallitus suhtautuu uudistukseen lähtökohtaisesti myönteisesti, mutta konkreettisten ehdotusten hyväksyminen onkin sitten vaikeampaa.

– Nämä uudet tulonlähteet ovat yksi vaihtoehto. Toinen vaihtoehto on se, että jäsenmaiden EU-maksuja kasvatetaan. Tiedämme, ettei sekään ole helppo päätös, Ylikarjula sanoo.

Siksi hän ei usko, että verotyyppisten maksujen kerääminen jäisi tilapäiseksi kuten Gerassimos Thomas sanoo.

– Kun on kovat paineet kasvattaa EU:n budjettia, ja jos tämmöinen hankala prosessi saadaan päätökseen ja yhteisymmärrys löytyy, niin on hyvin vaikea ajatella, että siitä peruutettaisiin, Ylikarjula sanoo.

Jos EU:lle päätettäisiin antaa verotusoikeus, se olisi hänen mielestään periaatteellisesti "tosi iso muutos".

– Siksi näihin päätöksiin tarvitaan jäsenmaiden yksimielisyys ja kansallinen hyväksyntä, koska nämä ovat niin jäsenmaiden poliittisen päätöksenteon ytimessä.

Sovun löytämistä uusista tulonlähteistä mutkistaa se, että EU-maiden verokannat poikkeavat suuresti toisistaan. Kukin maa laskee tarkasti, miten esitetyt uudistukset vaikuttavat niiden kokonaisveroasteeseen.

Tutkija: "Voisi olla järkeä Suomen kannalta"

Suomen osuus EU-velan lyhennyksistä on 30 vuoden aikana 6,6 miljardia eli noin 1 200 euroa per kansalainen. Se tekee 40 euroa per suomalainen vuodessa. Sen päälle tulevat korot.

Jäsenmaksu EU:lle siis nousisi runsaat 200 miljoonaa euroa vuodessa vuosikymmenen lopulla, lue täältä lisää.

Uudenlaisella varainkeruulla olisi tarkoitus pienentää tätä summaa.

Vuoden alusta voimassa on jo ollut uusi muovimaksu, jonka tuotoiksi on laskettu seitsemän miljardia euroa vuodessa. Sen on laskettu riittävän kattamaan EU-lainan koronmaksut alkuvuosina.

Muovimaksussa jäsenmaat maksavat kierrättämättömästä muovijätteestä EU-kassaan. Sitä mukaa kuin jätettä tulee vähemmän, veron tuotto vähenee.

Suomen kielteinen kanta "veroluonteisten maksujen synnyttämiseen" liittyy akatemiatutkija Timo Miettisen mielestä suomalaiseen talouskonservatiiviseen ajatteluun. "Tällaiset verotusoikeudet on nähty ovena syvempään tulonsiirtounioniin", Miettinen sanoo. Kuva: Pekka Tynell / Yle

EK:n Ylikarjulan tavoin Eurooppa-tutkimuksen keskuksen akatemiatutkija Timo Miettinen pitää esillä olleista uusista tulonlähteistä kaikkein "varteenotettavimpana" päästökaupan tulojen ohjaamista EU:n budjettiin.

Päästöoikeuksien hinnat nousevat nyt erittäin voimakkaasti, ja päästökaupasta saatavat tulot todennäköisesti kasvavat lähivuosina.

– Jos se tuloutettaisiin kansallisten budjettien sijaan ainakin osaksi EU:n budjettiin, niin se voisi olla aito merkittävä tulonlähde EU:lle.

Miettisen mielestä uudistuksesta voisi olla hyötyä Suomellekin. Suomi on EU:n nettomaksaja, ja kun EU:n budjetti kasvaa, Suomen jäsenmaksutkin suurenevat.

Päästökaupassa laskun hiilidioksidipäästöistä maksavat yritykset.

– Päästökaupan tyyppiset järjestelyt ovat ikään kuin neutraaleja, koska ne eivät kohdistu mihinkään yksittäiseen maahan suoraan vaan jakautuvat tasaisemmin eri puolille, Miettinen selittää.

Nykyistä järjestelmää pidetään epäreiluna

Hiilipäästöt eivät aiheuta vahinkoa vain siellä, missä niitä esiintyy. Kun jonkin valtion päästöt lisääntyvät, se vaikuttaa kielteisesti myös muihin maihin.

– Kun riski jakautuisi suurimmille saastuttajille, niin se voisi olla hyvinkin Suomen intressien mukaista, Miettinen sanoo.

Nettomaksajamaat ovat pitäneet nykyisenlaista varojenkeruuta jäsenmaiden budjeteista epäoikeudenmukaisena.

– Monet tällaiset uudet verot tai veroluonteiset maksut voisivat olla parempi ja kestävämpi keino EU:n rahoitusjärjestelmän rakentamiseen, Miettinen sanoo.

EU:n tulonlähteet nyt:

  • EU-maiden jäsenmaksut: yli 70 prosenttia
  • Arvonlisäveroon perustuvat kansalliset maksut: noin 10 prosenttia
  • "Perinteiset" omat varat, kuten tullit ja maatalousmaksut: noin 10 prosenttia
  • Muut maksut: alle 10 prosenttia

Suomen kannanmuodostuksen johtotähti pitäisi Miettisen mielestä olla se, miten EU-budjetilla saadaan lisäarvoa koko EU:lle ja unionin tuottavuuskehitykselle.

– Ohjataanko varoja perinteisesti maatalouteen ja aluekehitykseen vai yhteiseurooppalaisiin kohteisiin kuten tutkimukseen tai puolustukseen?

Hänen mielestään myös kansalaiset ymmärtäisivät EU:n rahoittamista paremmin, jos siirryttäisiin nykyisestä tulonsiirtounionista EU-tasoisiin yhteisiin investointeihin.

– Kun rahaa ei kerätä turhaan, vaan osoitetaan, että se käytetään järkevästi hyviin kohteisiin, uudistamista on helpompi perustella. Miten maksuja kerätään, kun käyttökohteet on mietitty paremmin, niin se on sitten enemmän tekninen järjestely, Miettinen sanoo.

Aiheesta lisää:

Lue täältä, miten EU:n velanotto toimii.

Komission ehdottamat EU:n uudet tulonlähteet saavat varovaista kannatusta suomalaismepeiltä – “Niitä vaaditaan, ettei jäsenmaksuja tarvitse nostaa”

EU ohjaa laskua hiilipäästöistä kansalaisille, onko se poliittinen itsemurha? Näin kotitalouksia tuettaisiin uudella 144 miljardin euron jättirahastolla

Maksaako EU-jäsenyys Suomelle jo liikaa? Kysyimme 12 järjestöltä – jäsenyys saa vahvan kannatuksen niin luonnonsuojelijoilta, bisnesväeltä kuin maanviljelijöiltäkin

EU:n "nuukista" maista suomalaiset suhtautuvat kielteisimmin yhteiseen elvytyspakettiin – eniten huolettaa, miten rahoja käytetään