1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Vaasan yliopisto

Vaasan yliopisto tarvitsee rutkasti lisää ulkomaalaisia opiskelijoita, jotta toiminta pysyy ennallaan: "Hyvin mittava kasvu tapahtumassa"

Ikäluokat pienenevät ja väestö ikääntyy. Vaasan yliopiston tutkinto-opiskelijoista 35 prosenttia on oltava ulkomaalaisia tämän vuosikymmenen lopussa, mikäli yliopiston toiminta halutaan pysyvän nykytasolla.

Kuva: Hans-Mikael Holmgren / Yle

Vaasan yliopistoon halutaan tuntuvasti lisää ulkomaalaisia opiskelijoita ja henkilökuntaa. Yliopisto haluaa strategiansa mukaisesti olla kansainvälisesti tunnustettu tiedeyliopisto.

Ikäluokkien pienentyessä opiskelijoita ja tutkijoita on välttämätöntä houkutella rajojen ulkopuolelta, mikäli Vaasan yliopiston toiminnan taso ja paikka Suomen yliopistojen joukossa halutaan säilyvän, arvioi rehtori Jari Kuusisto.

Kuusisto sanoo, että yliopistossa koulutusta on alettu kehittämään niin, että se on ystävällisempää ja vetovoimaisempaa kansainvälisille opiskelijoille.

– Ajatus on, että kymmenen vuoden päästä ainakin 35 prosenttia opiskeljoista tulisi muualta kuin Suomesta. Hyvin mittava kasvu on sillä puolella tapahtumassa.

Rehtori Jari Kuusisto näkee kansainvälistymisen Vaasan yliopiston elinehtona. Kuva: Tuomo Rintamaa / Yle

Kuusiston mukaan tämä tarkoittaa myös sitä, että koko yliopiston hallinto ja tekeminen muuttuu niin, että kansainvälisten opiskelijoiden on Vaasassa hyvä olla.

Vararehtori vastaamaan kansainvälisistä suhteista

Vaasan yliopiston kansainvälisistä suhteista vastaavana vararehtorina ja InnoLabin johtajana aloitti heinäkuussa professori Martin Meyer.

Opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa yliopistojen rahoituksesta 15 prosenttia kansainvälistymiseen vuosina 2020–2024. Vaasan yliopiston osuus rahoituksesta on vuodessa noin 2,5 miljoona euroa.

Yliopistossa ajatellaan näin merkittävän panostuksen kansainvälistymiseen edellyttävän koko yliopistoyhteisön yhteistyötä ja osaavaa johtamista.

Vararehtori Martin Meyer haluaa lisätä Vaasassa toimivien kansainvälisten yritysten, kaupungin ja yliopiston saumatonta yhteistyötä. Kuva: Tuomo Rintamaa / Yle

Mayerin mukaan Vaasan kaupunki ja yliopisto tekevät jo nyt saumatonta yhteistyötä.

– Suomi on yksi maailman onnellisimmista maista ja Vaasa ehkä sen onnellisin kaupunki. Voimme vielä kehittää kaupunkia niin, että opiskelijat ja työntekijät tuntisivat olevansa tervetulleita. Elämänlaatu on Vaasassa korkea, Mayer kuvailee.

Opiskelijat halutaan jäämään Suomeen töihin

Opiskelijat halutaan myös jäämään Suomeen opintojen jälkeen. Yliopisto on panostanut tähän työhön.

– Toivon mukaan kansainväliset ihmiset työllistyisivät mahdollisimman hyvin suomalaisiin yrityksiin. Tätä varten organisaatioon on palkattu kansainvälisiä ihmisiä, jotka pystyvät tätä asiaa tekemään, Kuusisto sanoo.

Vaihto-opiskelijat viipyvät suomessa kerrallaan puolisen vuotta. Koronapandemian takia heitä ei ole yliopistossa ollut lainkaan. Ensi keväänä vaihto-opiskelijat palaavat.

– Tutkinto-opiskelijoita meillä on ollut noin viisi prosenttia vuodesta ja koulutusalasta riippuen. Ulkomaalaistaustaisia henkilöstöä meillä on jo hyvin, Kuusisto kehaisee.

Tutkimuksen vararehtori Minna Martikainen puhuu väkevästi yliopiston ja yritysten välisestä yhteistyöstä.

– Opiskelijat pitää saada integroitumaan yrityselämään jo koulutusvaiheessa eri välineillä. Vaasan yliopiston vastuulla on alueella isosti kansainvälisyyden ja työelämäintegraation edistäminen.

Vararehtori Minna Martikainen haluaa korkealaatuisen tutkimuksen näkyvän myös opetuksessa. Kuva: Tuomo Rintamaa / Yle

Välineitä tähän ovat esimerkiksi harjoitustyöt kursseilla, erilaiset seminaarit ja yrityselämän messut, joissa yritykset ja opiskelijat kohtaavat.

– Lisäksi tärkeitä ovat lopputyöt ja erityisesti työharjoittelut yrityksissä, Martikainen sanoo.

Martikaisen mukaan tieteen riippumattomuus ja opetuksen perustuminen tieteeseen kuuluu korkeakoulujen ja yliopistojen rooliin. Tätä hän pitää myös tulevaisuuden työelämän rekrytointikanavana.

– Hyvä laatukriteeri on se, että tutkimuksen pitää integroitua opetukseen. Näin opiskelijat vievät meiltä saamansa tiedon mennessään yrityksiin, Martikainen lisää.

Lue seuraavaksi:

Rezanoor Chowdhury ja Joyanta Saha jäivät opiskeluseudulleen, ja heidän kaltaisiaan tarvitaan lisää pohjalaismaakunnissa – "Siinä on haastetta"