1. yle.fi
  2. Yle Uutiset
  3. hoitajapula

Hoitajien joukkopako ajoi Rovaniemen terveyspalvelut akuuttiin kriisiin – kaupunki esittää lääkkeeksi yli 20 uutta vakituista työpaikkaa

Rovaniemen hoitajapula ja hoitajien kokemat palkkausta ja työn tekemistä koskevat ongelmat ovat kaupungilla tiedossa. Akuuttiin tilanteeseen haetaan ratkaisua palkkaamalla uusia vakituisia sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä.

Rovaniemen terveyskeskuksien on ollut vaikea pitää henkilökuntaa työpaikoissaan. Arkistokuva. Kuva: Karoliina Simoinen / Yle

Rovaniemi kärsii akuutista hoitajapulasta, johon haetaan nyt pikaisesti ratkaisua.

Rovaniemen kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Tuulikki Louet-Lehtoniemen näkemyksen mukaan tärkeimpiä keinoja ovat vakinaisten työpaikkojen lisääminen ja työhyvinvointiin panostaminen esimerkiksi hyvän esimiestyön avulla.

Hoitajapula näkyy Rovaniemellä esimerkiksi niin, että terveydenhuollon sähköinen yhteydenottokanava on suljettu ja puhelinpalvelut ovat ruuhkautuneet. Kaupunki on myös kehottanut asukkaita käyttämään terveyspalveluita vain välttämättömissä tapauksissa.

Lapin Kansa uutisoi (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) maanantaina seitsemän hoitajan irtisanoutuneen ja perjantaina lehti julkaisi laajan artikkelin (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun), jossa hoitajat kertoivat nimettöminä kokemuksia työstään. Hoitajien puheenvuoroissa korostuivat henkilöstön vähyyden aiheuttamat ongelmat, palkkaus ja työntekijöiden kokemukset siitä, ettei heitä kuunnella.

Rovaniemen kaupungin keinot hoitajien työoloja ja palkkausta koskeviin ongelmiin ovat rajalliset.

– Kunta ei voi kilpailla yksityisen puolen kanssa palkkauksella, mutta määräaikaisuuksien vakinaistaminen helpottaisi akuuttia tilannetta, sanoo Tehyn Rovaniemen kaupungin pääluottamusmies Risto Sainio.

Samalla linjalla on sosiaali- ja terveysjohtaja Louet-Lehtoniemi. Hänen mukaansa toinen keskeinen tekijä on työhyvinvointi.

– Ylipäänsä se, että työntekijät saavat kehittää omaa työtään ja osallistua sen suunnitteluun, on minusta ykkösasia, Louet-Lehtoniemi sanoo.

Rovaniemen hyvinvointilautakunnan ensi viikon kokouksen esityslistalla on esillä yli 20 vakituisen sosiaali- ja terveysalan työpaikan avaaminen kaupunkiin. Näistä kahdeksan on terveyskeskusten avovastaanottojen paikkoja.

Lue myös: Hoitoalan maine on kärsinyt, tulijoita on silti – Jaana Mikkola halusi palata sairaanhoitajaksi 25 vuoden tauon jälkeen

Rovaniemi ei ole poikkeus, Kittilä on

Asiat ovat tuttuja ympäri Suomen ja Lapissakin ne koskevat koko aluetta.

– Suurin ongelma koko Lapissa on se, että vaikka kesälomakausi alkaa olla ohi, ongelma ei ole helpottanut, Tehyn alueasiantuntijana Rovaniemellä toimiva Erja Korteniemi-Poikelan sanoo.

Hänen mukaansa Lapissa on yksi ainoa kunta, jossa hoitajien määrä ja saatavuus koetaan riittäväksi: Kittilä.

Muualla maakunnassa tilanne on hankala.

– Olen tänään viimeksi jutellut kotihoidon henkilökunnan kanssa ja he kertoivat, että heidän täytyy priorisoida, mitä töitä tekevät ja mitkä jättävät tekemättä. Tilanne on sama joka paikassa, Korteniemi-Poikela summaa.

Hänen mukaansa kyse on siitä, minkälaista hoitoa Suomessa halutaan. Ensimmäinen lääke olisi laittaa työolot ja palkat kuntoon.

Lue myös: Työvoimapula ajoi kotihoidon kriisin partaalle: Hoitaja painaa tuplavuoroa, eikä silti ehdi aina pestä tai lääkitä asiakasta ajallaan

Ylitöistä maksetaan liian vähän

Kunnista on tullut viestiä, että työntekijät eivät jää ylitöihin edes rahalla. Korteniemi-Poikelan mukaan ongelma on kompensaation riittävyys.

– Nyt siellä on niitä, jotka ajattelevat, että potilaat on hoidettava ja suostuvat jäämään ylimääräisiin vuoroihin. Se on se porukka, joka ensimmäisenä uupuu. Sitten on se porukka, joka ajattelee, että jos tästä maksettaisiin paremmin, he tulisivat. Kolmas porukka ajattelee, että he tekevät työvuorolistan mukaiset työt ja se riittää.

Jos tarjolla olevat ylimääräiset työvuorot olisivat rahallisesti tarpeeksi houkuttelevia, niihin löytyisi Korteniemi-Poikelan mukaan paremmin tekijöitä ja yhä useampi harkitsisi ylimääräisiä vuoroja.

– Silloin ylimääräinen työtaakka jakautuisi tasaisemmin ja työntekijät jaksaisivat paremmin. Eli kyllä se raha vaikuttaa jaksamiseen tätä kautta.

Pitkällä tähtäimellä järjestelmän pitäisi olla sellainen, että alle 30-vuotiaatkin ajattelisivat, että he jaksavat tehdä tätä työtä seuraavat 40 vuotta. Tilanne on kaukana tästä: Tehyn tekemän kyselyn mukaan lähes jokainen alle 30-vuotias hoitaja on harkinnut alan vaihtoa.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 25.9. kello 23 saakka.

Lue myös:

Kyselyn mukaan lähes kaikki alle kolmekymppiset hoitajat harkinneet alanvaihtoa – Tehyn puheenjohtaja: "Potilasturvallisuus on vaarantunut munasolusta mummoon"

Kuka hoitaisi iäkkäät? – Suomeen tarvitaan 2030 mennessä 30 000 uutta hoitajaa