1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. aluevaalit

Pikkukunnat pelkäävät, että isojen kaupunkien poliitikot kahmivat vallan maakunnissa – katso koneesta, millaisia päättäjiä alueellesi voisi tulla

Laskimme, miltä uusien hyvinvointialueiden valtuustot näyttäisivät, jos äänestämme kuten kuntavaaleissa. Äänestäjä joutuu pohtimaan, kumpi painaa aluevaaleissa enemmän: ehdokkaan kotipaikka vai puoluekanta.

Tammikuun vaaleissa suomalaiset valitsevat aluevaltuutetut 21 hyvinvointialueen valtuustoihin. Kuva: Matti Kurkela / Yle

Valtaa on tarjolla, kun suomalaiset äänestävät aluevaaleissa ensi tammikuussa. Äänestäjät valitsevat aluevaltuustot, jotka käyttävät ylintä päätösvaltaa uusilla hyvinvointialueilla.

Ketkä sitten alueilla käyttävät valtaa tällä hetkellä? Teimme ajatusleikin: miten poliittinen valta jakautuisi, jos suomalaiset äänestäisivät aluevaaleissa samalla tavalla kuin kesäkuun kuntavaaleissa? Ylen aluevaltuustokone kertoo, mitkä puolueet, minkä kuntien edustajat ja minkä ikäiset poliitikot päättäisivät sinun lähialueesi asioista:

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Aluevaltuutetut käyttävät merkittävää valtaa, mutta toistaiseksi suomalaiset suhtautuvat vaaleihin laimeasti. Tuoreen kyselyn mukaan vain neljä kymmenestä aikoo äänestää aluevaaleissa varmasti. Toisen tutkimuksen mukaan yli puolet äänioikeutetuista ei edes tiedä, mistä vaaleissa äänestetään.

Näin puolueiden valta jakautuisi

Jos aluevaalien tulos mukailisi äänestämistä viime kuntavaaleissa, kokoomus saisi valtakunnallisesti eniten aluevaltuutettuja. Toiseksi tulisi keskusta ja kolmanneksi SDP. Kuva: Matti Kurkela / Yle

Ylen aluevaltuustokoneen mukaan keskusta nousisi suurimmaksi puolueeksi yhdeksässä aluevaltuustossa. Suomeen tulee kaikkiaan 21 aluevaltuustoa. Keskusta on perinteisesti ollut valta-asemassa Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Jos aluevaaleissa äänestettäisiin samalla tavalla kuin kuntavaaleissa, SDP saisi eniten valtuutettuja kuudella hyvinvointialueella. Ne ovat pääosin Kaakkois-Suomesta Satakuntaan ulottuvalla vyöhykkeellä. Kokoomus puolestaan hallitsisi laskelman mukaan Varsinais-Suomea, Pirkanmaata ja kolmea Uudellemaalle perustettavaa hyvinvointialuetta.

Itä-Uudellamaalla ja Pohjanmaalla RKP saisi enemmän aluevaltuutettuja kuin muut ryhmät yhteensä.

Ylen laskelman mukaan kokoomus saisi koko maassa 281 aluevaltuutettua ja keskusta ja SDP kumpikin noin kymmenen valtuutettua vähemmän. Perussuomalaiset saisi 220 valtuutettua, vihreät 114 ja vasemmistoliitto 92.

Aiemmin Kuntalehti on julkaissut vastaavan laskelman (siirryt toiseen palveluun). Lehti päätyi samankaltaiseen lopputulokseen kuin Ylen mallinnus, jossa ei ole kyse tutkimuksesta: ei ole mitenkään varmaa, että suomalaiset äänestävät aluevaaleissa samalla tavalla kuin kuntavaaleissa.

Puutteista huolimatta paras aineisto

Vaalitutkija Sami Borgin mukaan aluevaalien äänestysprosenttia ei voi vielä arvioida. Hän toivoo, että prosentti nousisi yli 40:n. Kuva: Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Vaalitutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta pitää Ylen laskelmaa suuntaa-antavana, vaikka se ei ennuste olekaan. Sekä Borg että Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom ovat sitä mieltä, että kuntavaalituloksen perusteella tehty laskelma perustuu parhaaseen saatavilla olevaan tietoon.

Silti moni asia ehtii muuttua kesäkuun kuntavaalien ja tammikuun aluevaalien välillä.

– Ratkaisevaa on, millaiseksi ehdokasasettelu muodostuu, miten vaalikampanjointi onnistuu ja kuinka ihmiset innostuvat äänestämään, Borg sanoo.

Pekola-Sjöblom arvioi, että aluevaltuustokoneen laskelma on vahvimmillaan puoluekannatuksen mittaamisessa, vaikka koneessa ei olekaan huomioitu puolueiden kuntavaaleissa solmimia vaaliliittoja.

– Lähtevätkö kansanedustajat ja muut kuntavaalien ääniharavat nyt ehdolle? Tämä voi heilauttaa puolueiden voimasuhteita, hän pohtii.

Ainakin toistaiseksi iso osa kansanedustajista epäröi ehdolle lähtemistä, eivätkä kunnanjohtajatkaan vaikuta innostuvan ehdokkuudesta.

Vetovoimaisten ehdokkaiden vähäisyys voi heijastua myös suomalaisten äänestysintoon.

– En tiedä, olenko turhan optimistinen, mutta toivon, että päästään yli 40 prosentin lukemiin, Borg sanoo.

Moni kunta jäämässä ilman edustajaa

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom uskoo, ettei isojen kaupunkien ylivalta aluevaltuustoissa ole niin suuri kuin kuntavaalien tuloksen perusteella näyttää. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Pienissä kunnissa on kannettu huolta siitä, että alueiden keskuskaupunkien ehdokkaat valtaavat aluevaltuustot ja pikkukunnat jäävät ilman edustajia.

Asiantuntijoiden mukaan huoleen on aihetta. Borg ja Pekola-Sjöblom kuitenkin huomauttavat, että puoluekannatusta yksityiskohtaisemmat johtopäätökset aineistosta ovat erittäin epävarmoja. Tulevien valtuutettujen ikä-, sukupuoli- ja kotipaikkajakaumaa ei voi vielä kunnolla ennustaa.

Kuntavaalien tuloksen perusteella tehdyssä Ylen aluevaltuustokoneessa valtaosa päättäjien paikoista menee keskuskaupunkien ehdokkaille. Pekola-Sjöblom ei usko, että keskuskaupunkien edustuksesta tulisi todellisuudessa yhtä vahva.

– Toisaalta yhdeksällä hyvinvointialueella enemmän kuin puolet asukkaista asuu keskuskaupungissa. Vantaalla asuu peräti 87 prosenttia Vantaa-Keravan hyvinvointialueen asukkaista ja Kokkolassa noin 70 prosenttia Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen asukkaista. Keskuskaupungin ehdokkailla on etulyöntiasema, hän sanoo.

Kokoomuksen ajatuspaja Toivo päätyi omassa aluevaltuustoselvityksessään (siirryt toiseen palveluun) tulokseen, jonka mukaan kahdeksalla hyvinvointialueella keskuskaupunki saisi aluevaltuustoihin yksinkertaisen enemmistön. Selvityksen mukaan ainakin 60 pientä kuntaa jäisi kokonaan ilman omaa edustajaa. Ajatuspajan laskelma perustui vuoden 2017 kuntavaalitulokseen.

– Hyvin todennäköistä on, että osa pienistä kunnista jää ilman valtuutettua. Toisaalta aluevaltuustoissa päätetään koko alueen, ei yksittäisen kunnan asioista, Borg sanoo.

Pekola-Sjöblomin mukaan valtuutettujen kotikunnat kuitenkin käytännössä vaikuttavat siihen, millaisia päätöksiä aluevaltuusto tekee.

– Kotipaikkakunnalla ei pitäisi olla merkitystä, mutta tosiasiassa keskuskaupunkien saamien valtuutettujen määrällä on vaikutusta.

Äänestäjän valinta: ratkaiseeko kotipaikka vai puolue?

Pienten kuntien asukkaiden äänestyskäyttäytymisestä voidaan päätellä jotain vuoden 2008 kuntavaalien perusteella. Tuolloin oli tehty useiden kuntien liitoksia Hämeenlinnan, Kouvolan ja Salon seuduilla.

– Niissä vaaleissa liitoksissa mukana olleet pienet kunnat saivat valtuustoihin ehdokkaitaan asukasmääränsä mukaisesti ja jopa enemmän, Pekola-Sjöblom kertoo.

Pienissä kunnissa aluevaalien äänestäjät voivat joutua pohtimaan, kumpi on tärkeämpi, ehdokkaan puoluekanta vai kotipaikka. Vaalijärjestelmä takaa puolueiden edustavuuden aluevaltuustoissa mutta ei tasaa vallanjakoa suurten ja pienten paikkakuntien välillä.

Pekola-Sjöblomin mukaan puolueiden ehdokasasettelulla on suuri merkitys pienille kunnille. Esimerkiksi viime kuntavaaleissa Pirkanmaan Juupajoella äänesti alle tuhat ihmistä. Pelkästään Tampereen Hervannan kaupunginosassa äänestäjiä oli kymmenkertainen määrä. Mahdollisimman suurista äänisaaliista kamppailevat puolueet joutuvat miettimään, millaisia ehdokkaita niiden kannattaa asettaa.

Viime kädessä alueellisesta edustavuudesta huolehtiminen jää äänestäjien vastuulle.

– Mutta niin se jää kaikissa vaaleissa, Sami Borg kiteyttää.

Huolestuttaako suurten kaupunkien ylivalta? Mikä aluevaaleissa kiinnostaa? Voit keskustella aiheesta 29.9.2021 kello 23:een asti.