1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmastonmuutos

Asukkaat jäivät mottiin, kun merivesi söi autotien ja vei tavarat pihoilta – ilmastonmuutos voi panna yli 300 ihmisen arjen uusiksi Tiutisessa

Kymenlaakso on yksi niistä Suomen alueista, joilla ilmastonmuutos voi pahentaa tulvia entisestään. Jos vesi nousee liikaa, Tiutiseen ei välttämättä pääse ilman venettä.

Tiutiseen johtava tie jäi tulvaveden alle
Tiutiseen johtava tie jäi tulvaveden alle

Tiutisen saarella Kotkassa on tuulinen päivä. Veneelle ei ole mitään asiaa, arvioi saaren asukas Jari Elo. Kun tuulee, meren arvaamattomuus voi näkyä myös maalla tulvina.

– Etelä- ja lounaistuulella veden pinta voi nousta jopa puolitoista metriä. Kun rannassa menee laiturille, on laitettava saappaat, jos niilläkään enää pääsee, Elo kertoo.

Yli 300 asukkaan Tiutinen on yksi niistä paikoista Suomessa, joissa tulvariski on merkittävä. Saari on yhdistetty viereiseen Hallan saareen pengertämällä. Hallan pohjoispuolelta pääsee maihin siltaa pitkin.

Jos tuulee kovaa, etenkin ohuet ja matalat tieosuudet voivat peittyä meriveden alle.

Kuva: Jasmina Kauta / Yle

Suomen ilmastopaneelin tuoreen raportin mukaan pelkkä tuuli ei ole tulevaisuudessa veden pintaa nostava ongelma, vaan mukaan tulevat myös rankkasateet.

Sademäärien vaikutus tulvariskiin on hyvin erilainen eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Kymenlaaksossa tulvariski on merkittävä jo nyt. Alueella painitaan sekä Kymijoen varren vesistötulvien että Haminan ja Kotkan rannikkoalueen meritulvien kanssa.

Koko saari jäi mottiin

Tulvariskialueella sijaitseva Tiutisen saari on saanut pahasta tulvasta jo maistiaisen.

Tammikuussa 2005 merivesi tulvi Tiutisessa niin, että saareen johtava tie jäi veden alle. vesi nousi asukas Jari Elon mukaan peräti kaksi metriä ja 19 senttimetriä. Tie jäi veden alle satojen metrien matkalta.

– Tuntui vähän hupaisalta, että keskellä talvea vesi nousi niin paljon. Kaikki tavarat lähtivät pihoilta, kun meri vei ne mennessään.

Jos merenpinta nousee paljon, lähellä rantaa olevat rakennukset ovat vaarassa. Laituria rakentaessa nouseva vesi on huomioitu. Kuva: Antro Valo / Yle

Saaren asukkaat jäivät yli vuorokaudeksi mottiiin ilman tieyhteyttä maihin. Jos saarella olisi tarvittu esimerkiksi ensiapua, se olisi pitänyt tuoda lentäen tai vesitse eli paljon hitaammin.

Vesi nousee normaalistikin syksyisin, mutta toista vuoden 2005 kaltaista tulvaa Elo ei edes muista.

Tuoreen ilmastopaneelin raportin mukaan merenpinta nousisi arviolta noin 30 senttimetriä vuosisadan loppuun mennessä. Pahimmassa tilanteessa merenpinta voi nousta itäisellä Suomenlahdella jopa 90 senttiä.

Myös suurten merivesitulvien riski kasvaa hieman vuoteen 2050 ja selvästi vuosisadan loppuun mennessä.

Saaressa asuvien on hyvä varautua

Uuden raportin mukaan myös Tiutisen saaren tulvariski on tulevina vuosikymmeninä suurempi.

Vuoden 2005 tapahtumien jälkeen Tiutiseen vievä uusi kevyen liikenteen väylä rakennettiin muutamia metrejä korkeammalle, jotta se voi toimia varareittinä myös hälytysajoneuvoille ja muulle liikenteelle tulvan sattuessa.

Entä, jos tulva jättää taas saaren oman onnensa nojaan ja vielä pidemmäksi aikaa?

– Mielikuvitusta pitää varmaan käyttää! Kyllähän saaressa asuvilla on varmaan pakastimessa pari kalafilettä ja itse istutettuja perunoita on talven varalle tallessa, että ei kukaan nälkään varmaan kuole, Elo pohtii.

Tiutinen on koti noin 350 kotkalaiselle. Se on tunnettu vanhana kalastajakylänä. Kuva: Antro Valo / Yle

Elo arvelee, että saaren asukkaat ovat ottaneet opikseen ja varautuneet jollakin lailla veden nousemiseen.

Tulvista selviämisen ei Elon mielestä pitäisi olla kuitenkaan yksilön vastuulla. Kaupungin olisi osattava varautua tulviin.

– Nyt kun raportteja on alkanut tulla, asiat olisi otettava päätöksenteossa huomioon vakavasti.

Tulvia tai ei, Elo ei aio jättää saarta.

– Meri antaa voimaa, jaksamista ja kalaa.

Lisää aiheesta

Ilmastopaneeli kehottaa Suomea varautumaan sademäärän merkittävään kasvuun ja vakavien tuhotulvien riskiin – "On keskitytty liikaa siihen, lämpeneekö"

Ilmastonmuutos lisää Suomen sademääriä, ja näin se tuntuu eri maakunnissa – katso kotialuettasi lähivuosikymmeninä kohtaavat tulvariskit