1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronapassi

THL:n lausunto koronapassista paljasti ison näkemyseron hallituksen kanssa – nyt STM:n Kirsi Varhila kertoo, miksi THL:n näkökanta ohitettiin

THL suosittaa koronapassin ikärajaksi 16 vuotta hallituksen esittämän 12 ikävuoden sijaan. Lapsiasiavaltuutettu ei näe estettä yli 12-vuotiaiden koronapassille.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila olettaa, ettei lapsille ja nuorille tule enää uusia koronarajoitteita. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Jos eri näkemysten yhteensovittaminen oli hankalaa koronarajoituksia säädettäessä, ei tilanne vaikuta paljon helpommalta, kun rajoituksista yritetään päästä eroon. Näin voisi kuvata koronapassin valmistelua hallituksessa ja eduskunnassa.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila perustelee Ylen haastattelussa, miksi hallitus päätyi koronapassissa ja maahantulorajoituksissa tiukempaan linjaan kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittaa.

Yle uutisoi eilen torstaina, että THL suosittaa esimerkiksi koronapassin käyttöikärajaksi kuuttatoista vuotta hallituksen esittämän kahdentoista vuoden sijaan.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamassaan lausunnossa THL edusti muutenkin hallituksen lakiesitystä väljempää linjaa.

THL on itsenäinen tutkimuslaitos, joka seuraa väestön hyvinvointia ja terveyttä. Kirsi Varhila muistuttaa, että myös hallitus arvioi koko kansakunnan kannalta ratkaisuja.

– On asioita, joissa THL ei ole aina se yksi ja ainoa asiantuntijalaitos, Varhila sanoo.

Kirsi Varhila ennakoi, ettei lapsille tule enää uusia koronarajoituksia

Kirsi Varhilan mukaan esimerkiksi koronapassin valmistelussa lapsiasiavaltuutettu piti lapsen edun mukaisena, että myös yli 12-vuotiaat voivat tarvittaessa käyttää koronapassia.

– Rokotuksia annetaan 12-vuotiaista ylöspäin. Silloin on aika loogista, että nämä rajat ovat yhteneväiset.

– Lapsia ja nuoria koskevia rajoitteita ei laiteta päälle kuin aivan viimeisessä hädässä. Ei ole kovastikaan odotettavissa, että heidän toimintaansa rajattaisiin. Toivon todellakin, että tämä ikärajakeskustelu on tältä osin turha, Varhila sanoo.

Koronapassin ja maahantulorajoitusten lakiesitys on parhaillaan eduskunnan valiokuntien puntaroitavana. Eduskunnan ratkaisuja odotetaan lokakuun puoliväliin mennessä.

Varhila listaa, että lakiesityksessä koronapassista ja maahantulosta on kuultu myös esimerkiksi lapsiasiavaltuutettua ja seurattu lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean, Euroopan lääkeviraston EMAn sekä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen ECDC:n linjauksia.

STM: Vaatimus hoitohenkilöstön koronarokotuksesta ei ole mahdollinen

Koronapassin ikärajan lisäksi THL:n eduskunnalle antama lausunto ja hallituksen lakiesitys poikkesivat toisistaan esimerkisi siinä, pitäisikö joissakin hoitotehtävissä olevalta hoitohenkilökunnalta vaatia koronarokotuksen ottamista tai koronatodistusta.

THL harkitsisi vakavasti rokotevaatimusta, sosiaali- ja terveysministeriö ei vielä tässä vaiheessa.

Koronarokotus on vapaaehtoinen kaikille työntekijöille. Hoitotyöntekijöiden velvoittaminen rokotukseen pitäisi puntaroida myös perusoikeuskysymyksenä.

Koronarokotteen myyntilupa on vielä ehdollinen, ei vakinainen. Koronarokote ei myöskään kuulu Suomen vakinaiseen rokoteohjelmaa.

– Kun nämä portaat on toivottavasti jossain kohtaa ratkottu, silloin on aika keskustelulle, pitäisikö hoitohenkilökunnalta edellyttää, että on velvollisuus ottaa tämä rokote. Muuten siihen ei vielä perusteet riitä, kansliapäällikkö Kirsi Varhila arvioi.

THL rinnastaisi Sputnikin maahantulossa hyväksyttyihin rokotteisiin

THL rinnastaisi venäläisen Sputnik-rokotteen ulkomailta saapuvien matkustajien rajakohtelussa muihin rokotteisiin.

Hallitus puolestaan odottaa Euroopan lääkeviraston EMAn ensin hyväksyvän Sputnik-rokotteen.

THL:n kanta on, että nykyisten maahantulosääntöjen jatkaminen vuoden loppuun on epidemiologiselta ja lääketieteelliseltä välttämättömyydeltään selvästi kyseenalaista.

Nyt Suomeen saapuvilta henkilöiltä vaaditaan todistus täydestä rokotesarjasta, kuuden kuukauden sisällä sairastetusta koronasta tai negatiivinen koronatestitulos. Muuten koronatesti on pakollinen. Osa tulijoista joutuu yhteen, osa kahteen testiin Suomessa.

THL ei pidä toista testiä välttämättömänä.

Kirsi Varhilan mukaan sosiaali- ja terveysministeriö ei saanut lakiesityksen maahantulosäädöksiin THL:lta uutta lausuntoa vaan nojautuu aiempaan lausuntoon.

Varhilan mukaan ensimmäinen maahantulijolle tehty koronatesti ei aina paljasta tartuntaa.

– Kausityöntekijöiden testit ja Satakunnan viimeisin purskahdus Harjavallan akkutehtaalla osoittaa sen, että ykköstesti ei välttämättä tartuntariskiä poista, Varhila huomauttaa.

STM:n ja THL:n näkemykset eronneet aiemminkin

Koronapassi ja Suomen maahantulosäännökset ei ole ainoa tapaus, jossa sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen näkemykset poikkeavat toisistaan.

Kun hallitus syyskuun alussa uusi koronan torjuntasuunnitelmaansa, suunnitelman valmisteluvaiheessa käsitykset rajoitusten purkamisesta erosivat. THL edusti silloinkin sallivampaa näkemystä.

THL korosti siirtymistä toimintasuunnitelman vapaampaan vaiheeseen jo ennen kuin yli 12-vuotiaiden rokotuskattavuus saavuttaa 80 prosentin rajan.

Juttuun lisätty faktalaatikko koronapassista perjantaina 24.9. 2021 kello 18.28.

Voit keskustella koronaviruksen leviämisen vastaisista toimista lauantaihin 25.9. 2021 kello 23 asti. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Katso lisää:

THL säästäisi lapset koronapassilta ja vapauttaisi matkustusta nopeammin – lausunto paljastaa rajun näkemyseron hallituksen kanssa

Hallituksen uusi koronastrategia tähtää Suomen avautumiseen pian – valtakunnalliset toimet loppuvat, alueiden rooli kasvaa

Harjavallan akkumateriaalitehtaalla uusia koronatartuntoja – työmaalla alkavat pop up -rokotukset