1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sähkömarkkinat

Sähkön ja kaasun hintojen pelätään karkaavan käsistä, tilannetta kuvataan poikkeukselliseksi – mistä raju hinnannousu johtuu?

Sähkön ja kaasun hinnat ovat nousseet ennätyskalliiksi eri puolilla Eurooppaa, ja aihe on noussut EU-ministereiden listalle. Energiayhtiö Fortumin Vesa Ahoniemi kuvaa tilannetta hyvin poikkeukselliseksi.

Yleensä kesäaikaan sähkön hinta on kääntynyt laskuun, mutta tänä kesänä oli toisin. Pohjoismaiden Nord Pool -sähköpörssissä keskimääräinen kuukausihinta jotakuinkin tuplaantunut viime kesästä. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Sähköstä ja kaasusta on tullut ennätyskallista eri puolilla Eurooppaa.

Espanjassa ja Portugalissa sähkön pörssihinta on suunnilleen kolminkertaistunut (siirryt toiseen palveluun) puolen vuoden takaisesta. Britanniassa useampi kaasun jakeluyhtiö on mennyt nuri (siirryt toiseen palveluun)n maakaasun nopean kallistumisen seurauksena.

Myös Suomessa sähkön pörssihinta on noussut.

Aihe on noussut esille Euroopan unionin pöydissä. EU-maiden energiaministerit keskustelivat sähkön ja kaasun rajusta noususta tällä viikolla epävirallisessa kokouksessaan. Asiasta puhutaan todennäköisesti myös jäsenmaiden johtajien lokakuussa pidettävässä huippukokouksessa.

Pelkona on, että talven tullessa ihmisillä ei ole varaa maksaa lämmityslaskujaan. Siksi useissa maissa ollaan jo turvautumassa tukipaketteihin. Esimerkiksi Italiassa pääministeri Mario Draghin hallitus aikoo panna toimeen kolmen miljardin tukipaketin, joilla jarrutetaan sähkön ja kaasun hintojen rajua nousua. Suurimmat tukitoimet kohdistuvat köyhimpien ja haavoittuvimpien kotitalouksien auttamiseen.

Kuinka poikkeuksellinen tilanne Euroopan sähkömarkkinoilla on?

Energiayhtiö Fortumin strategiapäällikkö Vesa Ahoniemi kuvaa kaasun ja sähkön nopeaa kallistumista hyvin poikkeukselliseksi. Erityisesti maakaasun hinnat ovat kohonneet ennennäkemättömällä tavalla. Näin korkeita hintoja ei todennäköisesti olla nähty koskaan aikaisemmin, hän arvioi.

Energiateollisuus ry:n EU-edunvalvontapäällikkö Antti Kohopää sanoi Ylen Jaa, Ei, Tyhjiä, Poissa -ohjelmassa, että sähkön hinnat ovat olleet verrattain alhaisia jo pidemmän aikaa. Nykyhintoja hän kuvaa niin ikään poikkeuksellisen korkeiksi.

Korkeat hinnat eivät todennäköisesti ole kuitenkaan tulleet jäädäkseen.

– Me puhumme aika nopeasti tulleesta ilmiöstä, ja näillä näkymin myös nopeasti ohimenevästä ilmiöstä, Kohopää sanoi ohjelmassa.

Samaa sanoo Fortumin Ahoniemi. Sähköä myydään markkinoilla myös pidemmän aikavälin sopimuksilla, ja ensi keväälle ulottuvat hinnat näyttävät selvästi nykyhintoja alhaisemmilta.

Mistä hinnannousu johtuu?

Ensinnäkin energiantuotantoon liittyvät kustannukset ovat nousseet, kun päästöoikeuden hinta on kohonnut tänä vuonna nopeasti ennätystasolle.

Energia-alan yritykset kuuluvat EU:n päästökaupan piiriin. Ne siis maksavat hiilidioksidin päästämisestä ostamalla päästöoikeuksia. Päästöoikeuden hinnan nousua taas selittää pitkälti EU:n kiristyneet päästövähennystavoitteet.

Maakaasumarkkinoilla on lisäksi tapahtunut monta samanaikaista, osin sattumanvaraista tapahtumaa, jotka ovat nostaneet maakaasun hintaa, sanoo Ahoniemi.

Maakaasumarkkinat ja sähkömarkkinat ovat sidoksissa toisiinsa. Sähkön tuotannon ja kulutuksen pitää olla koko ajan tasapainossa eli sähköä on tuotettava juuri sen verran kuin sitä kulutetaan.

Tuotannossa on siis oltava paljon joustoa ja sitä saadaan ennen muuta tuottamalla sähkö juuri maakaasulla, sanoo Ahoniemi. Koska sähkön hinnan on oltava riittävän korkea kattamaan maakaasuvoimalan tuotantokustannukset, heijstuu hinnanmuutokset maakaasussa myös sähkömarkkinoille.

Suomi kuuluu Pohjoismaiseen sähkömarkkinaan, joka on yhä tiiviimmin osa koko Euroopan sähkömarkkinoita. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Maakaasu on Keski-Euroopassa suosituin yksittäinen lämmitysmuoto. Koska viime talvi oli poikkeuksellisen kylmä, pääsivät maakaasuvarastot tyrehtymään. Pitkien huoltoseisokkien takia varastojen täyttäminen on kesällä ollut tavallista hitaampaa.

– Suuret kaasun tuottajamaat kuten Norja ja Britannia eivät pystyneet viime vuonna tekemään vuosittaisia huoltojaan koronaviruksen takia, joten niitä tehtiin tänä kesänä kaksin verroin. Siksi seisokit olivat normaalia pidempiä eikä maakaasun tarjontaa ollut niin paljon, sanoo Ahoniemi.

Yksi hintojen nousua selittävä tekijä on maailmantalouden kasvu.

Teollisuustuotanto on käynnistynyt vauhdilla ja sähkön kysyntä on siksi noussut. Nopea talouden elpyminen on lisännyt etenkin nesteytetyn maakaasun eli LNG:n kysyntää. LNG:tä käytetään suoraan esimerkiksi laivojen polttoaineena.

Sen markkinat ovat maailmanlaajuiset, sillä nesteytettyä maakaasua on helppo rahdata pitkiäkin matkoja. Siksi esimerkiksi yksittäisten Aasian maiden toimilla on suuri vaikutus LNG:n hintaan.

Esimerkiksi Etelä-Koreassa rajoitettiin kesällä hiilivoimaloiden käyttöä, Ahoniemi kertoo. Tämä tarkoitti sitä, että eteläkorealaiset sähköntuottajat ostivat LNG:tä paljon aiempaa enemmän, koska sillä korvattiin hiilivoimaloiden menetettyä tuotantoa.

Onko Venäjä vaikuttanut kaasun ja sähkön kallistumiseen Euroopassa?

Venäjä on Euroopan suurin yksittäinen maakaasun toimittaja. Noin 40 prosenttia EU:n alueelle tulevasta maakaasusta, ja noin kaksi kolmasosaa Suomeen tulevasta maakaasusta on peräisin Venäjältä.

Yhtenä syynä kallistuneelle maakaasulle on pidetty Venäjän kaasuyhtiö Gazpromin toimia. Se ei ole kasvattanut vientiään Eurooppaan kallistuneista hinnoista huolimatta.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA on (siirryt toiseen palveluun)osoittanut syyttävää sormea Venäjän suuntaan. Järjestön mukaan Venäjä voisi tehdä enemmän sen eteen, että kaasua on paremmin saatavilla Euroopassa.

Gazprom on kiistänyt väitteet siitä, että se tahallisesti rajoittaisi kaasutoimituksia Eurooppaan ja olisi syy hintojen nousuun. Gazpromin mukaan yhtiö on valmis nostamaan tuotantoaan tarpeen vaatiessa. Kuva Viipurista. Kuva: Yle / Liisa Lehmus

Venäjän energiapolitiikkaan perehtynyt Helsingin yliopiston professori Veli-Pekka Tynkkynen arvioi Helsingin Sanomille (siirryt toiseen palveluun), että Venäjä haluaa lähettää Euroopalle viestin rajoittamalla toimituksia.

– Moskova viestii, että energian hinta nousee, jos heidän ääntään ei kuunnella. Avatkaa Nord Stream 2 -putki täysillä ja antakaa energian virrata sen kautta Eurooppaan, professori Tynkkynen sanoi lehdelle.

Putki on valmis, mutta sen käyttöön ottamiselle ei olla vielä annettu lupaa.

Fortumin Ahoniemi arvio, että kapasiteetin rajoittamisen taustalla on todennäköisemmin käytännöllisiä syitä. Gazprom on siirtämässä kaasutuotantoaan pohjoisemmaksi. Tämän vuoksi Venäjän puolella oleviin putkiin on saattanut syntyä pullonkauloja, jotka rajoittavat vientimahdollisuuksia Eurooppaan, Ahoniemi sanoo.

– Samalla kaasun kysyntä on myös Venäjällä kasvanut kylmien ilmojen takia.

Miten Euroopan sähkömarkkinat vaikuttavat Suomeen?

Suomi kuuluu Pohjoismaiseen sähkömarkkinaan, joka on yhä tiiviimmin osa koko Euroopan sähkömarkkinoita.

Siirtoyhteydet Pohjoismaista muualle Eurooppaan ovat vahvistuneet viime vuosina. Pääsyy Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden hinnan nousuun löytyy siksi koko Euroopan markkinoilta.

Toisaalta Suomen pörssisähkön hinnan kallistumista selittää osaltaan myös Pohjoismaiden, etenkin Norjan, vesitilanne. Norjan vesivarastot ovat vajavaisia kuivan kesän takia.

Pohjoismainen sähköjärjestelmä on hyvin vahvasti vesivoimajärjestelmä, totesi Fingridin markkinakehityspäällikkö Juha Hiekkala Ylelle viime viikolla.

– Kun on paljon vettä, hinnat ovat alhaalla ja kuivalla kaudella ne puolestaan tuppaavat nousemaan, Hiekkala sanoi.

Myös tuuliolosuhteilla on merkitystä ainakin lyhyellä tähtäimellä. Tuulivoiman osuus Pohjoismaiden sähköntuotannossa on kasvanut, mikä on lisännyt hintojen vaihtelua: vähätuuliset päivät näkyvät nopeasti tuotannossa ja sitä myöten hinnoissa.

Energiantuotanto nojaa jatkossa entistä vahvemmin tuulivoimaan. Kuva Reposaaren tuulipuistosta. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Johtavatko ilmastotoimet yhä kallistuvaan sähköön?

Espanja on varoittanut Euroopan komissiota siitä, että nyt koettu energiakriisi saattaa heikentää kansalaisten tukea EU:n ilmastotavoitteille.

Energiateollisuuden Kohopää arvioi perjantaisessa radio-ohjelmassa, että ilmastotoimien vaikutukset nykyiseen hintapiikkiin ovat "yllättävän" vähäisiä.

– Muut syyt nostavat tällä hetkellä sähkön ja kaasun hintaa enemmän kuin ilmastopolitiikka.

Kohopää sanoi, että pitkällä aikavälillä ilmastotoimien ja päästöttömiin tuotantomuotoihin kohdistuvien investointien pitäisi itseasiassa pienentää energiakuluja.

Kun ilmastotoimia on Euroopassa enemmän, päästöoikeuden hinta todennäköisesti kallistuu yhä, mikä heijastuu myös sähkön hintaan. Mutta korkeaa päästöoikeuden hintaa tarvitaan ilmastotavoitteiden toteuttamisessa.

Kun hiilidioksidin päästäminen ilmakehään tulee yhä kalliimmaksi, on enemmän halukkuutta tehdä tarvittavia investoida päästöttömiin tuotantomuotoihin.

– Korkea päästöoikeus on edellytys sille, että saadaan investointeja päästöttämään sähköntuotantoon. Sitähän tässä tällä hetkellä tapahtuukin eli uusiutuvaa sähköntuotantoa rakentuu markkinaehtoisesti koko ajan enemmän, sanoo Fortumin Ahoniemi.

Lue lisää:

Syökö kallis sähkö innon tehdä ilmastotoimia?

Sähkön hinnan nousu yllätti monet – kuluttajalla on kuitenkin monta keinoa oman sähkölaskun pienentämiseksi

Pörssisähkön hinta noussut reilusti vuodentakaisesta – Pohjoismaiden sähköpörssissä tuntihinta kävi tällä viikolla korkeimmalla sitten helmikuun

Ilmastopaneelin Peter Lund A-Talkissa: "Suomalaisten sähkölaskuun saattaa tulla lisää jopa 25 prosenttia”