Urbaani pumptrack valtaa Suomea jo maaseutukunnissakin – nopeasti kasvavaa trendilajia verrataan skeittaukseen

Suomen pumptrack-ratojen määrä on moninkertaistunut muutamassa vuodessa. Omaehtoisessa lajissa ei toistaiseksi kilpailla kansallisesti lainkaan. Pohjois-Karjala sai tänä vuonna kaksi ensimmäistä rataansa – kummankin niistä maaseutukuntaan.

Polvijärvellä avattiin äskettäin Pohjois-Karjalan historian toinen pumptrack-rata. Paikallisen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Inka Mustonen sanoo suosion olleen kovaa alusta alkaen. Kuva: Petri Karvinen / Yle

Aaltoilevaa asvalttia, jossa on töyssyjä ja mutkia.

Sitä on pumptrack pähkinänkuoressa. Viime vuosina laji on levinnyt Suomessa salakavalan nopeasti – ainakin, jos mittariksi ottaa harrastuspaikkojen määrän.

Koko maassa pumptrack-ratoja arvioidaan olevan tänä päivänä puolisen sataa – ja uusia rakennushankkeita on vireillä koko ajan. Laji on saanut jalansijaa pääasiassa kunnallisen liikuntapaikkarakentamisen kautta.

– Pohjimmiltaan nämä ovat samanlaisia lähiliikuntapaikkoja kuin vaikka koripallokentätkin. Bonuksena on tietysti polkupyöräilyn näkökulmasta se, että radoilla ajelu kehittää pyöränkäsittelytaitoa ja siten liikenneturvallisuutta, Suomen pyöräily ry:n seuravastaava Katariina Laakkonen kertoo.

Termi "pumptrack" viittaa radalla liikkuessa käytettävään pumppaavaan liikkeeseen, joka kiihdyttää vauhtia. Yhtymäkohtia etenkin BMX-pyöräilyyn on helppo nähdä.

Pumptrack-radoilla voi ajella myös potku- ja skeittilaudoilla tai vaikka rullaluistimilla, mutta mielikuvissa laji liitetään ennen kaikkea pyöräilyyn.

– Seuratoimintaa tai pumptrack-kilpailuita ei Suomessa tiettävästi ole. Kyse on vähän samasta asiasta kuin skeittauksessa aikoinaan: tärkeintä on matala aloittamisen kynnys ja omaehtoisuus, Laakkonen sanoo.

Muutamassa vuodessa maaseutukuntiin

Ylen Puoli seitsemän -ohjelma esitteli pumptrackia katsojilleen ihka uutena lajina vuonna 2018 (video alla). Tuolloin ratoja oli koko maassa vain kourallinen ja esimerkiksi itäisestä Suomesta ne puuttuivat käytännössä kokonaan.

Tilanne on muuttunut nopeasti. Tänä vuonna pelkästään Pohjois-Karjalaan on avattu kaksi uutta pumptrack-rataa: ensimmäinen Tohmajärvelle ja toinen Polvijärvelle. Radoista uudempi syntyi pitkälti paikallisten nuorten toiveiden myötä.

– Tämä on siisti uusi juttu, joka sopii monenikäisille. Jo ennen avajaisia täällä oli kävijöitä jonoksi asti, Polvijärven nuorisovaltuuston puheenjohtaja Inka Mustonen kertoo.

Perjantaina avatun pumptrack-radan hinta Polvijärven kunnalle oli noin 50 000 euroa. Summasta viidennes saatiin lahjoituksena yritykseltä ja loppu Joensuun seudun Leader-yhdistykseltä.

– Huoltoa tällainen rata ei vaadi juuri ollenkaan. Kunhan käy välillä harjalla lakaisemassa, kunnan vapaa-aikakoordinaattori Sirpa Halonen sanoo.

Pumptrack-rata vaatii ylläpitoa suunnilleen samoin kuin kevyen liikenteen väylä. Kuva: Petri Karvinen / Yle

Tärkein vaatimus on kypärä

Maallikon silmään pumptrack näyttää vauhdikkaalta, jopa hurjalta. Lajin parissa viihtyy kuitenkin Polvijärvellä jopa esikoululaisia, eikä mitään ikärajoja radan käytölle ole nähty tarpeelliseksi asettaa.

Sirpa Halonen uskoo loukkaantumisilta vältyttävän, kunhan vain selvästi näkösällä olevia ohjeita noudatetaan.

– Ilman kypärää radalle ei saa tulla, ja muitakin suojuksia suositellaan. Muutama haaveri on sattunut siksi, etteivät suojaukset ole olleet asianmukaisia, Halonen sanoo.

Polvijärven vapaa-aikatarjontaan pumptrack tuo Halosen ja Mustosen mielestä mukavan, urbaanin lisän. Suomen pyöräily ry:n Katariina Laakkonen kertoo hyvien ratojen vetävän kiinnostuneita kauempaakin.

– Ainakin kaupungeissa, joissa on BMX-rata, juniorit innostuvat aina, kun tieto uudesta pumptrackista tulee, Laakkonen sanoo.

Lue myös: