1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kaupunginorkesterit

Pitääkö köyhällä kaupungilla olla oma orkesteri? Tätä pohditaan nyt Mikkelissä

Orkestereiden lakkautus nousee esille herkästi kaupunkien ollessa talousvaikeuksissa. Kaupungit maksavat orkestereiden toiminnasta suurimman osan, eikä lipputuloilla ole suurta merkitystä. Usein lakkautussuunnitelmista kuitenkin lopulta luovutaan.

Mikkelin kaupunginorkesterin intendentti Jaakko Antila konserttitalo Mikaelissa Mikkelissä.
Suurin yksittäinen säästötavoite kohdistuu kaupunginorkesteriin, jonka viranhaltijat lakkauttaisivat kokonaan. Lakkautusuhka vetää kaupunginorkesterin intendentin Jaakko Antilan synkäksi. Video: Esa Huuhko

Ennen koronaa Mikkelin kaupunginorkesterilla meni paremmin kuin pitkiin aikoihin. Vuonna 2019 konsertteihin myytiin lippuja 18 600, mikä on muutama tuhat enemmän kuin aiempina vuosina.

Jos kaikki liput olisivat olleet eri ihmisen ostamia, se tarkottaisi, että joka kolmas mikkeliläinen olisi ollut konsertissa. Niin ei tietenkään ole, vaan samat ihmiset käyvät konserteissa yhä uudelleen.

– Tavallisesti salissa on noin 300 kuulijaa eli se on puolillaan, kaupunginorkesterin intendentti Jaakko Antila sanoo.

Kuulijamäärällä ei ole oikeastaan sikäli väliä, että orkesteri ei rahoita toimintaansa lipputuloilla juuri lainkaan. Suurin osa, yli puolet menoista rahoitetaan Mikkelin kaupungin kassasta ja loput valtion avustuksella.

Nyt kaupungin johtoryhmä on sitä mieltä, etteivät rahat enää riitä orkesterin ylläpitämiseen.

Orkesterin lakkautusta saatetaan esittää kerran vuodessa

Mikkeli on niin veloissaan, että se on lähellä kriisikunnan statusta. Orkestereiden lakkautukset nousevat esiin yleensä juuri silloin, kun niitä ylläpitävät kaupungit alkavat etsiä säästökeinoja. Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n toiminnanjohtaja Helena Värri kertoo, että pahimmillaan joissakin kaupungeissa on esitetty orkesterin lakkautusta kerran vuodessa.

– Sitä esitetään usein, koska se on helppo keino säästää, eikä asiaa tarvitse miettiä laajemmin.

Mikkelin kaupunginorkesteri työllistää 12 muusikkoa. Orkesterin lakkauttamalla kaupunki säästäisi puoli miljoonaa euroa vuodessa. Vuosi toisensa perään kertynyttä alijäämää on kaupungilla peräti 33 miljoonaa euroa. Orkesterin lakkautus olisi osa yritystä saada vuotava vene tukittua eli saada jatkuva alijäämän kertyminen pysähtymään.

– Valitettavasti meillä on totuttu sellaiseen tasoon, johon meillä ei ole enää varaa. Siksi leikkauksia on tehtävä, Mikkelin vs. talousjohtaja Tiia Tamlander sanoo.

Tamlanderin mielestä orkestereiden lakkautuksia mietitään herkästi, koska ne eivät ole lakisääteisiä palveluita. Kun kunnan talous on tiukilla, ensimmäisenä tingitään siitä, mitä ei ole pakko ylläpitää.

Edellisen kerran orkestereita on lakkautettu lama-aikaan

Mikkelin kaupunginorkesterin intendentti Jaakko Antila pitää kaupungin johtoryhmän esitystä epäreiluna.

- Orkesteri ei ole aiheuttanut huonoa taloustilannetta. On surullista, että säästötilanteissa orkesteritoiminta nähdään pelkkänä menoeränä.

Antila huomauttaa, että lukuisissa tutkimuksissa on todettu kulttuuriin sijoitetun euron tulevan eri kanavia pitkin moninkertaisena takaisin.

Mikkelin kaupungin vs. talousjohtaja Tiia Tamlanderin mukaan kaikki kaupungin talousvaikeuksissa riittävän suuret säästöratkaisut ovat kipeitä. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Vaikka kaupunginorkestereiden lakkauttaminen on helposti kuntapolitiikassa esiin nouseva aihe, puheet johtavat harvoin tositoimiin. Viimeksi kaupunginorkestereita on lakkautettu 1990-luvun laman kurimuksessa. Silloin lakkautettiin Pietarsaaren, Kajaanin ja Imatran kaupunginorkesterit.

Vähän myöhemmin Kotkan ja Kouvolan kaupungit päättivät yhdistää orkesterinsa. Myös Mikkelissä on mietitty yhdistymistä esimerkiksi Savonlinnan neljän vakituisen soittajan orkesteriin. Välimatka on kuitenkin liian pitkä.

– Orkesteri ei liiku ihan samalla tavalla kuin rokkibändi, Värri sanoo.

Mikkelin kaupunginorkesterin kohtalosta päättävät luottamushenkilöt marras-joulukuun budjettikäsittelyssä. Intendentti Jaakko Antilan on vaikea uskoa, että kaupunginorkesteri todella päätettäisiin lakkauttaa. Vs. talousjohtaja Tiia Tamlander arvelee, että kysymyksestä tulee periaatteellinen.

– Aina, kun tingitään totutusta palvelutasosta, luopuminen on vaikeaa. Päätökset ovat lopulta aina poliittisia.