Hyppää sisältöön

Koronatukia on jaettu jo miljardeja suomalaisfirmoille – tarkastusviraston tyly arvio: Tukea meni yrityksille, jotka eivät olisi tukea tarvinneet

Kustannustuen neljännen ja toistaiseksi viimeisen kierroksen haku päättyi syyskuun lopussa. Kaikkiaan suoria koronatukia on maksettu yrityksille viime ja tänä vuonna noin 2,4 miljardilla eurolla. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan koronatukien kohdentamisessa ei onnistuttu erityisen hyvin. VTV katsoo, että nyt olisi aika katsoa myös muitakin yritystukia kriittisesti.

Suomalainen vaateketju Voglia on yksi niistä, joka sai kustannustukea juuri päättyneellä viimeisellä kierroksella. Rahat ovat kuluneet kivijalkamyymälöiden kiinteiden kulujen maksamiseen. Business Finlandilta viime vuonna saadulla tuella kehitettiin puolestaan verkkokauppaa. Nyt Voglia katsoo jo tulevaan ja on kehittännyt liiketoimintaansa edelleen. Toimitusjohtaja Katriina Virtasen mukaan vaattelle luvataan muun muassa vuoden takuu. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan koronatuet eivät kohdentuneet yritysten talousvaikeuksien kannalta erityisen hyvin.

– Varsinkin kriisin alkuvaiheessa käytettävissä olleet kehittämistuet eivät kohdistuneet onnistuneesti niille yrityksille, jotka olisivat sitä tarvinneet ja jotka olivat koronasta eniten kärsineet, sanoo johtava tilintarkastaja Pasi Tervasmäki Valtiontalouden tarkastusvirastosta.

Business Finlandin ja ELY-keskusten nyt jo lopetettuja häiriötukia jaettiin kymmenille tuhansille yrityksille yhteensä 1,3 miljardia euroa.

VTV:n johtavan tilintarkastajan Pasi Tervasmäen mukaan yritystuet kokonaisuudessaan pitäisi käydä kriittisesti läpi. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Tervasmäki tietää mitä puhuu, sillä hän on ollut päävastuussa yritystukitarkastuksessa, joka julkistetaan kokonaisuudessaan vasta lokakuun lopulla.

Käytännössä Business Finland ja ELY-keskukset myönsivät siis runsaasti kehittämistukia sellaisille yrityksille, jotka eivät olleet kärsineet kriisistä taloudellisesti eivätkä olisi tukea edes tarvinneet.

– Kyllä kärjistäen voi näin sanoa. Keskeisin seikka eli tuen tarpeellisuuden arviointi, jota meidän valtion avustuslaki edellyttää, oli tarkastuksemme perusteella puutteellista. Tukea siis meni sellaisille yrityksille, jotka eivät olisi tukea tarvinneet.

Ongelmia aiheutti se, että virkamiehet joutuivat yhtäkkiä seulomaan hakemuksia konsulteilta, huutokauppiailta, maastoautovalmistajalta (siirryt toiseen palveluun) (Kauppalehti) ja lukuisilta muilta jotka eivät olleet koskaan moisia tukia hakeneet ja virkamiehet koskaan kyseistä toimialaa saati yrittäjää kohdanneet.

Virheitä aiheutti myös se, että käyttöön otettiin yhtä aikaa useita tukimuotoja. Tämä johti siihen, että joillekin hakijoille myönnettiin päällekkäisiä tukia.

Arviointivirheet ja päällekkäisyydet ovat sittemmin johtaneet tarkastuksiin ja takaisinperintään jopa ulosottoa myöten.

Kustannustuki seuraavan kriisin työkalupakkiin

Parhaiten koronatukien kohdentamisesta selvisi VTV:n arvion mukaan kesällä 2020 käyttöönotettu kustannustuki.

Kustannustuen toistaiseksi viimeinen eli neljäs kierros päättyi syyskuun lopussa. Kustannustukia jaettiin yli 35 000 yritykselle kaikilla kierroksilla yhteensä runsaat 700 miljoonaa euroa.

Neloskierroksella jo näkyi, että suorien tukien tarve oli vähentynyt.

– Yllätti lähinnä se, että hakemuksia tuli selvästi vähemmän kuin aikaisemmilla kierroksilla. Toivottavasti syy on se, että yrityksillä ei mene enää niin huonosti, sanoo palvelujohtaja Mari Selviranta Valtiokonttorista.

Tuki myös vaikuttaa kohdistuneen pääosin heille joille se on tarkoitettu.

– Eniten kustannustukea on myönnetty matkailu- ja ravintola-alalle ja sen suhteen voi sanoa että kohdentavuus on ollut erittäin hyvä, Selviranta sanoo.

Helpon rahan perään kurkottelijoitakin hakijoiden joukossa on voinut olla, mutta Selviranta on vakuuttunut, että sellaiset ovat karsiutuneet jo hakuvaiheessa.

Valtiokonttorin palvelujohtaja Mari Selviranta katsoo, että parhaiten tuki kohdistui juuri kriisialoille kustannustuen ensimmäisellä kierroksella, jolloin oli käytössä tiukat toimialarajaukset. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Suoria koronatukia yrityksille on maksettu tähän mennessä noin 2,4 miljardilla eurolla.

Grafiikasta puuttuu vielä koronan liittyviä osin yhä käytössä olevia toimia kuten Finnveran takaukset, joita on käytössä 2 miljardilla eurolla ja Teollisuussijoituksen pääomasijoitukset, joita on tehty 92 miljoonalla.

Mutta nämäkään keinot eivät VTV:n mukaan toteutuneet kaikilta osin odotetusti, ja niiden merkitys jäi kohtuullisen vähäiseksi.

– Mikäli tämän kaltainen kriisi joskus uusiutuu niin suosittelemme vahvasti, että kustannustuki olisi työkalupakissa nopeastikin käytettävissä, Tervasmäki sanoo.

Lisäksi yksinyrittäjiä ja freelancereita on tuettu yrittäjän työmarkkinatuella, johon on mennyt tähän mennessä lähes 300 miljoonaa euroa sekä Taiteen edistämiskeskuksen apurahoilla, joita on maksettu 79 miljoonaa.

Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut kulttuuria, elokuva-alaa, järjestöjä ja seuroja tähän mennessä lähes 160 miljoonalla eurolla.

Myös Finnair ja matkustaja-alukset ovat saaneet valtiolta toimintaansa isoja tukia.

Näitä muita tukimuotoja ei ollut VTV:n tarkastuksessa mukana.

Konkurssien vähyys herättää epäilyjä liian hövelistä tukemisesta

VTV ei ole koronatukikritiikissään ainoa. "Väärin sammutettu" toteavat selvityksissään myös ainakin yritystukien tutkimusjaosto (siirryt toiseen palveluun) ja Helsinki GSE (siirryt toiseen palveluun). Selvitykset olivat osa työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämää jälkitarkastusta koronatuista.

Kritiikkikortensa kekoon kantaa myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.

– Tuet ovat onnistuneet siinä, että yritykset ovat pysyneet pinnalla ja konkursseilta on vältytty. Toisaalta tukia on jaettu niin avokätisesti, että konkurssit ovat laskeneet alle normaalin vuosittaisen tason, sanoo Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.

Konkursseja vähensi viime vuonna etenkin konkurssisuoja, mikä vaikeutti velkojien mahdollisuutta vetää yritys konkurssiin. Suoja päättyi tammikuun lopussa.

– Avokätisiä on tosin oltu muuallakin. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan keskimäärin 88 prosenttia yrityksistä olisi selvinnyt ilman näitä tukia. Tämä on globaali tulos, mutta kertoohan se paljon jos melkein yhdeksän kymmennestä yrityksestä olisi selvinnyt ilmankin tukia, Lehmus sanoo.

Myös Lehmus pitää kustannustukea parhaana tapana suorien tukien jakamiseen. Monien yritysten arvostelemaa tukikriteereiden kireyttä tai matalia tukikattoja hän pitää myös perusteltuna.

– Se tietty kireys niissä jakokriteereissä näyttää näin jälkikäteen olleen ihan perusteltua, kun tiedetään että tukea jaettiin niin avokätisesti kaiken kaikkiaan.

Nyt pitäisi kuitenkin palata pikaisesti normaaliin.

– Koronatuet pitäisi lopettaa. On totta, että meillä on aloja kuten tapahtuma-alat, joilla koronarajoitukset vaikuttavat edelleen, niinpä on hyvä, että on vielä joitakin instrumenttejä käytössä, Lehmus sanoo.

Voglian toimitusjohtaja Katriina Virtanen kertoo ovatko asiakkaat jo uskaltautuneet ostamaan uutta.

Yritystuet uudelleen kriittiseen tarkasteluun

Myös VTV hoputtaa hallitusta jo luopumaan yritystukien poikkeusjärjestelyistä.

Näin on käymässä, sillä Suomi ei halua enää jatkaa EU:n tilapäisiä valtiontukisääntöjä vuodenvaihteen jälkeen.

Tilapäisten sääntöjen perusteella esimerkiksi maaseudun yritysten kustannustuen kaltainen tuki (siirryt toiseen palveluun)on yhä haettavissa.

Yrityksille on maksettu edelleen myös muita yritystukia. Itseasiassa suorat yritystuet (siirryt toiseen palveluun)eli poislukien koronatuet, kasvoivat vuonna 2020 edelliseen vuoteen verrattuna 270 miljoonalla.

Jo ennen koronaa käytiin kiivastakin keskustelua miljardi-luokkaan kasvaneiden yritystukien takia.

Jopa yritykset listasivat tukia joista olisivat valmiita luopumaan. Parlamentaarisessa työryhmässä niihin ei kuitenkaan ollut poliittista rohkeutta puuttua.

Valtiontalouden tarkastusviraston mielestä nyt pitäisi yrittää uudestaan.

– Kyllä yritystukien kokonaisuus vaatii tarkempaa kriittistä tarkastelua, sanoo Tervasmäki.

Mutta unohtaa ei pidä julkisia yritystukia jakavaa hallintoakaan.

– Ainakin yhteistyö on keskeisessä roolissa. Tarkastuksessamme tuli ilmi, että yhteistyö eri toimijoiden välillä olisi voinut toimia paremmin. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön rooli pitäisi saada entistä terävämmäksi. Pystyttäisiinkö näitä yritystukia edelleen keskittämään, Tervasmäki sanoo.

Syitä yritystukien uudelleentarkasteluun kyllä olisi.

Korona-aika on muuttanut yrityskenttää, joten panostuksia on tarvetta suunnata eri tavalla. Ilmastonmuutoksen torjuntakin vaikuttaa tukilinjauksiin.

Velkaiselle valtiolle yritystuet tarkoittavat menoja tai saamatta jääneitä verotuloja riippuen siitä onko kyse veroedusta vai tuesta.

Yritystukien höyläämiseen ei tarvitse ryhtyä edes tyhjältä pöydältä.

Hallituksen asettaman Yritystukien vähentämistyöryhmän raportissa (siirryt toiseen palveluun) vuodelta 2019oli jo pitkä lista tukia ja laskelmia satojen miljoonien eurojen säästämiseksi.

Lue lisää: