1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. politiikka

Kokoomuksen Orpo lyttää valtiovarainministeri Saarikon veronalennuspuheet: "Näen tämän falskina temppuna"

Ykkösaamussa vieraillut kokoomuksen Petteri Orpo ei vakuuttunut valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) ansiotuloverojen keventämistä koskevasta avauksesta. Piristyneestä talouskasvusta Orpo kiittelee edellisen hallituksen toimia.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo arvosteli hallituksen talouspolitiikkaa Yle TV1:n Ykkösaamussa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo arvostelee Ykkösaamussa valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) puheita ansiotuloverotuksen keventämisestä.

Keskuskauppakamarin tilaisuudessa tällä viikolla Saarikko esitti veronkevennyksiä vielä tämän hallituskauden aikana.

Orpo huomauttaa, että eduskunnassa aletaan käsitellä ensi viikolla Saarikon ensimmäistä budjettia, eikä siellä ole sanaakaan ansiotuloverojen keventämisestä.

– Näen tämän tällaisena pienenä falskina temppuna. Hän kävi tilaisuudessa väläyttämässä veronkevennyksiä ansiotuloihin vuodelle 2023 ja totesi lähes seuraavassa lauseessa, että tuskin tämä käy hallituskumppaneille, Orpo sanoo.

Orpo antaa talouskasvusta kiitosta edelliselle hallitukselle

Eduskunnassa budjetin käsittely alkaa tilanteessa, jossa Suomen talousnäkymät ovat yllättäen kirkastuneet. Suomen Pankki on nostanut kasvuennustettaan ja bruttokansantuotteen ennakoidaan nousevan reippaaseen 3,5 prosentin kasvuun tänä vuonna. Ensi vuonnakin bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 2,8 prosenttia.

Orpon mielestä talouskasvua ei voi lukea istuvan hallituksen ansioksi. Orpon mukaan voimakkaassa kasvussa on kyse koronakriisin jälkeisestä voimakkaasta talouden myötätuulesta ja edellisen hallituksen toimista.

– Se on kiistatonta, että edellisen hallituksen ansiosta kustannuskilpailukykyä laitettiin kuntoon. Ne uudistukset ovat siellä pohjalla. Tämän hallituksen olisi pitänyt jatkaa samaa politiikkaa, mutta he valitsivat tämän velkatien, eivät uudistusten tietä, Orpo sanoo.

Orpon peräänkuuluttaa keinoja kilpailukyvyn turvaamiseksi, mutta Sipilän hallituksen aikaista kiky-sopimusta hän kuvailee ”aikansa ratkaisuksi”, jota tuskin tullaan samassa muodossa näkemään.

Säästöjä työttömyysturvasta ja asumistuesta

Orpo arvostelee hallituksen talouspolitiikkaa liiasta velkaantumisesta ja julkisen sektorin paisuttamisesta. Hallituksen budjetti ensi vuodelle on lähes 7 miljardia euroa alijäämäinen.

– Hallitus heitti 20 vuotta kunnioitetut menokehykset roskiin. Kaikki hallitukset ovat sitä toteuttaneet, mutta kun hallitus ei pysty tekemään poliittisia valintoja eri menokohteiden välillä, he antavat kaikille kaiken, Orpo sanoo.

Orpon mukaan kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa pysytään menokehyksissä. Kokoomus esittelee vaihtoehtobudjetin myöhemmin syksyllä ja Orpon mukaan budjetissa puhutaan noin miljardin euron säästöistä julkiseen talouteen. Kokoomus tekisi säästöjä porrastamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja puuttumalla asumistukimenoihin.

– Meidän asumistukimenomme ovat kymmenessä vuodessa kaksinkertaistuneet. Tällä hetkellä loppusumma on 2,3 miljardia euroa. En ole ollenkaan varma, että pienituloisen ihmisen toimeentulo tai asumisen mukavuus olisi siitä parantunut, vaan rahat ovat valuneet jonnekin muualle, eli korkeampiin vuokriin.

Orpo seuraa mielenkiinnolla, mihin suuntaan perussuomalaiset kehittyy

Suomalaisen politiikan yksi suuria kysymyksiä on se, löytävätkö nyt oppositiossa olevat kokoomus ja perussuomalaiset yhteisen sävelen ja mahtuvatko puolueet mahdollisesti samaan hallitukseen tulevaisuudessa.

Orpo ei lähde vielä arvioimaan, miten perussuomalaisten puheenjohtajan vaihtuminen Jussi Halla-ahosta Riikka Purraan vaikuttaa tähän pohdintaan.

– Katsotaan, miten heidän politiikkansa tässä kehittyy. Kun yhteistyöstä puhutaan olen edelleen sitä mieltä, että Suomessa mitään puoluetta suljeta ennalta pois.

Orpo korostaa puolueiden eroja liittyen kansainvälisyyteen, kansainväliseen yhteistyöhön ja suhtautumisessa ulkomaalaisiin.

– Suomi tarvitsee kansainvälisyyttä ja haluamme olla Euroopan unionin jäseniä. Olemme myös sitä mieltä, että meidän pitää auttaa ihmisiä, eli tehdä humanitaarista työtä ja ottaa kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta Suomeen myös niitä kaikkein suurimmassa hädässä olevia.

Orpon mukaan kiintiöpakolaisjärjestelmän pitäisi olla ensisijainen keino auttaa kriisimaista tulevia turvapaikan hakemisen sijaan.

Orpon mukaan pakolaiskiintiö on tällä hetkellä Suomessa hyvällä tasolla, mutta myös sen nostamiseen pitää olla valmius, mikäli Afganistanin tilanne johtaa humanitaariseen kriisiin.

Lisää aiheesta:

Saarikko esittää palkkojen veroalea: ”Voisi sopia tämänkin hallituksen pöydälle” – SDP ja vasemmistoliitto peruisivat ensin tiedeleikkaukset

Suomen talouskasvun kiihtyminen yllätti Suomen Pankin: Nopeaa kasvua odotetaan ensi vuodeksikin