1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Verottaja ei aio tulla nykyistä enempää vastaan etätyön kustannuksissa – Veronmaksajain keskusliiton mielestä työhuonevähennyksen korottamista voisi pohtia

Työmatkavähennys aiheuttaa verottajalle harmaita hiuksia etätöiden lisääntyessä.

Etätyösuositus on päättymässä lokakuun puolivälissä, mutta moni haluaisi jatkaa ainakin osittain etätöissä. Kuvassa etätyöntekijän arkea helmikuussa 2021. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Kaavamaisen työhuonevähennyksen suuruutta pitäisi pohtia uudelleen etätyön tultua jäädäkseen, sanoo Veronmaksajain keskusliiton lakiasiainjohtaja Kati Malinen.

– On paljon palkansaajia, jotka ovat hankkineet isompia asuntoja, jolloin kustannukset oikeasti kasvavat. Toisaalta omakotitaloasujat ja asunto-osakkeita omistavat ovat eri asemassa, osakkeenomistaja ei vähennystä työhuoneen hankintahinnasta voi tehdä, Malinen sanoo.

Hänen mukaansa lisääntyvä etätyö voi myös johtaa siihen, että moni alkaa laskea todellisia kustannuksiaan ja toimittaa verottajalle selvityksiään, mikä lisäisi verottajan hallinnollista taakkaa.

Kaavamainen vähennys toimii tällä hetkellä niin, että esimerkiksi yli puolet vuodesta kotona töitä tehnyt voi saada työhuonevähennystä 900 euroa. Alle puolet päivistä etätöissä ollut taas saa könttäsummana 450 euron vähennyksen. Lisäksi voi vähentää etätyöskentelyyn liittyviä hankintoja.

Koska verottaja tekee kuitenkin jo automaattisen 750 euron vähennyksen kaikille, hyötyä vähennyksistä saa vain sen ylittävästä osuudesta. Vähennys toimii niin, että esimerkiksi korkein mahdollinen työhuonevähennys vähentää työläisen verotettavaa tuloa 900 euroa. Todellista hyötyä vähennyksistä voi siis saada ehkä yksittäisiä satasia.

Työstä johtuvien kustannusten määrittely vaikeaa

Könttäratkaisu on tehty siksi, että todellisten juuri työstä johtuvien kustannusten määrittely on erittäin hankalaa, kun työtä tehdään kotioloissa. Se on selkeää ja yksinkertaista sekä verottajalle että kansalaiselle.

– Se on tehty kompensoimaan asunnon ja kaluston kulumaa, joita on hankala laskea. Myöskin sen erittely, mihin muuhun tiloja kotioloissa käytetään, on vaikeaa, kertoo verottajan johtava veroasiantuntija Sami Varonen.

Itsekin etätöissä puhelimeen vastaava Varonen ei lämpene ajatukselle siitä, että työhuonevähennyksen määrää pitäisi entisestään kasvattaa, sillä korvaus on hänen mukaansa riittävä. Hänen logiikkansa tulee laista.

– Laissa on säädetty, että tulonhankkimisesta aiheutuneita todellisia menoja saa vähentää, ja verottaja tulkitsee, mitkä ovat sellaisia, joita saa vähentää. Voi kysyä, kuluttaako läppäri sähköä ja kuluvatko tilat yli 900 euron edestä vuodessa?

Varonen myös muistuttaa, että verottajalla on ollut varsin salliva linja siinä, että hankinnat, kuten lisänäytöt ja työpöydät, on voinut vähentää verotuksessa. Tätä linjaa kiittelee myös Veronmaksajien Malinen.

Työmatkavähennys voi vaatia rukkaamista

Verottajan Varonen pohtii työhuonevähennyksen kasvattamisen sijaan työmatkavähennyksen uudelleenjärjestämistä. Työmatkakulujen vähentäminen on lähtenyt siitä, että kulut voi vähentää halvimman joukkoliikennelipun mukaisesti silloin kun ollaan edes säällisen joukkoliikenteen piirissä, sillä se on yksinkertaista ja helppoa.

– Etätyön yleistyessä rajusti tämä tuo uuden haasteen. Nyt ei välttämättä enää olekaan näin, että esimerkiksi kuukausilippu on se halvin. Kertalippujen ja työssäkäyntikertojen kirjaaminen saati tarkistaminen on tosi työlästä, eikä se ole tarkoituksenmukaista.

Varonen väläyttää jopa sitä, että voisiko kodin ja työpaikan välisen matkan verovähennyksen poistaa, mutta lisää, että ainakin pitkien kalliimpien työmatkojen korvaaminen olisi syytä turvata.

– On pohdinnan paikka, että minkälainen malli tähän asiaan pitäisi järjestää.

Malisen mukaan Varosen pohdinta matkakuluvähennyksen yksinkertaistamisesta on tervetullutta, mutta hän muistuttaa, että kaikki eivät voi tehdä etätöitä.

– Ei saa käydä niin, että heidän oikeutensa vähentää niitä heikkenisi tässä, Malinen sanoo.