1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talouskasvu

VM: Suomen talous toipuu koronasta, mutta nopeimman kasvun vaihe on ohi – "Tämän enempään ei vanheneva Suomi nykymenolla yllä"

Talouden toipuminen koronapandemiasta on ollut nopeaa keväästä alkaen. Se johtuu muun muassa siitä, että rokotukset etenevät ripeästi, koronarajoituksia puretaan ja kotitalouksien ja yritysten luottamus tulevaisuuteen on vahva, VM sanoo.

Finanssineuvokset Jukka Railavo (vas.) ja Marja Paavonen (kesk.) ja ylijohtaja Mikko Spolander (oik.) esittelivät tiedotustilaisuudessa valtiovarainministeriön talouskatsauksen.
Finanssineuvokset Jukka Railavo (vas.) ja Marja Paavonen (kesk.) ja ylijohtaja Mikko Spolander (oik.) esittelivät tiedotustilaisuudessa valtiovarainministeriön talouskatsauksen.

Talouden nopeimman kasvun aika on ohi, arvioi valtiovarainministeriö tuoreessa talousennusteessaan. Tänä vuonna bruttokansantuote kasvaa 3,3 prosenttia, ensi vuonna 2,9 prosenttia ja 1,4 prosenttia vuonna 2023.

Talouden toipuminen koronapandemiasta on ollut nopeaa kuluvan vuoden keväästä alkaen. Se johtuu muun muassa siitä, että rokotukset etenevät ripeästi, koronarajoituksia puretaan ja kotitalouksien ja yritysten luottamus tulevaisuuteen on vahva, VM sanoo.

Vaikka virustilanne heikentyisi, VM ei arvioi sen rajoittavan talouden toipumista. Virusmuunnoksiin ja rokotekattavuuteen liittyvä epävarmuus lisää kuitenkin ennusteen epävarmuutta.

Nyt näyttää hyvältä, mutta se ei vielä riitä, sanoi VM:n ylijohtaja Mikko Spolander tiedotustilaisuudessa.

– Tämän enempään ei vanheneva Suomi nykymenolla yllä pidemmällä aikavälillä.

Suomen työllisyysaste on VM:n mukaan parantunut talouskasvun myötä ja hallituksen työllisyystoimet nostavat sitä vielä tulevaisuudessa. Tilanne ei kuitenkaan ole hyvä.

– Pitkäaikaistyöttömyys pysyttelee korkealla, työpaikkoja on runsaasti avoinna ja osaavan työvoiman puute on nostettu jälleen esiin tuotannon kasvua rajoittavana asiana, Spolander sanoi.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan työllisyysaste nousee lähelle 75 prosenttia 2020-luvun puolivälissä. Sitä korkeammalle ei ilman rakennemuutoksia päästä, Spolander sanoi Yle Uutisten haastattelussa maanantaina.

Työllisyyttä voidaan kohentaa hänen mukaansa nopeasti esimerkiksi palkkaamalla ulkomailta osaajia Suomeen töihin. Siihen Suomessa on hyvät perusedellytykset, Spolander sanoo.

– Täytyy tarkastella sosiaaliturvajärjestelmän rakenteita, työttömyysturvan rakenteita ja asuntomarkkinoiden toimintaa, että saadaan työvoimaa liikkumaan enemmän sinne, missä tarvitaan sieltä, missä sitä on liikaa, ja toisaalta työvoiman reserviä parempaan käyttöön.

Työllisyyden kohentamisen lisäksi Suomen pitäisi Spolanderin mukaan onnistua houkuttelemaan lisää investointeja, jotta se pärjää maailmantalouden rakenteellisessa murroksessa. Sitä ajavat ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen, väestön vanheneminen ja uudet tavat tehdä työtä ja kuluttaa etänä.

Investointien houkutteluun vaaditaan Spolanderin mukaan muun muassa toimivia työ- ja asuntomarkkinoita, koulutus- ja tutkimusinfrastruktuuria, sujuvaa maahanmuuttoa, kilpailukykyistä verotusta ja sujuvia lupaprosesseja.

– Kaikessa ei tarvitse olla maailman paras, mutta jokaisessa täytyy olla riittävän hyvä suhteessa kilpailijoihin, Spolander sanoi tiedotustilaisuudessa.

Näiden saavuttamiseksi Spolander peräänkuuluttaa talouspolitiikkaan uudistuksia.

– Väliaikainen, kohta väistyvä kasvupyrähdys ei riitä Suomelle. Työllisyyden, investointien tuottavuuden ja kilpailukyvyn ja vakaan julkisen taloudenpidon tueksi tarvitaan riittävän hyvää rakennepolitiikkaa.

Ennuste: Palkkojen nousu välittyy palvelujen hintoihin

Kuten Suomen, myös maailmantalous elpyy nopeasti elvytyksen, patoutuneen kulutuskysynnän purkautumisen ja rokotusten etenemisen ansiosta, valtiovarainministeriö arvioi talouskatsauksessaan.

Maailman tavarakauppa on elpynyt, mutta sitä haittaavat teollisuuden komponenttipula ja myös konttiliikenteen logistiikkaan liittyvät ongelmat. Suomen vientiä kasvattavat Suomen vientituotteiden kysynnän kasvu, maailmantalouden vahvistuminen ja elvytystoimet.

Alkuvuonna inflaatio on kiihtynyt energian hinnan nousun takia, mutta hintojen nousu on kääntynyt VM:n mukaan laaja-alaisemmaksi. Inflaatiota kiihdyttää myös palkkojen nousun välittyminen palveluiden hintoihin.

Katso koko tiedotustilaisuus Yle Areenasta

Velkaantumisvauhti pienenee, mutta ei pysähdy

Julkisen talouden alijäämää eli tulojen ja menojen epätasapainoa talouskasvu ei korjaa, VM arvioi. Alijäämä pienenee kuitenkin tänä ja ensi vuonna, kun talous kasvaa nopeasti ja koronan aiheuttamat menot pienenevät. Alijäämä on VM:n mukaan reilusti yli 3 miljardia euroa 2020-luvun puolivälissä.

Velkaantumisvauhti hidastuu ministeriön arvion mukaan selvästi, mutta se ei pysähdy. Julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoi viime vuonna 10 prosenttiyksiköllä lähes 70 prosenttiin. 2020-luvun puolivälissä velkasuhde on VM:n arvion mukaan hieman yli 73 prosenttia.

Väestön ikääntymisestä aiheutuva terveydenhuollon ja hoivamenojen kasvu uhkaa kääntää velkasuhteen vähitellen uudelleen kasvuun, VM sanoo.

Lue lisää:

Näin nopeaa hintojen nousua nähtiin Suomessa viimeksi lähes vuosikymmen sitten – nousua pidetään tervetulleena, mutta PTT näkee siinä myös uhkakuvia

Palkansaajien tutkimuslaitos povaa ensi vuodelle 3,5 prosentin talouskasvua – ennuste piristyi kevään vastaavasta

Tilastokeskus: Työllisyysaste oli elokuussa 72,8 prosenttia – työllisten määrä kasvanut viime vuodesta

Suomen talouskasvun kiihtyminen yllätti Suomen Pankin: Nopeaa kasvua odotetaan ensi vuodeksikin

Suomi velkaantuu vauhdilla, mutta asiantuntijoiden mukaan äkkijarrutukselle ei ole tarvetta – "Parempi elvyttää vähän liikaa kuin liian vähän"

Ekonomistit erimielisiä budjetista: "Tuntuu, ettei mitään vaikeita päätöksiä ole taaskaan tehty"