1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Suojelupoliisi (Supo)

Suojelupoliisi: Suomeen kohdistuu laajaa valtiollista vakoilua – Suomi kiinnostaa etenkin Kiinaa ja Venäjää

Supo arvioi, että myös kyberrikollisuus voisi vaarantaa Suomen turvallisuuden ja lamauttaa kiristyshaittaohjelmilla vaikkapa vesihuollon tai sairaalan toiminnan.

Suojelupoliisi: Suomeen kohdistuu laajaa valtiollista vakoilua
Suojelupoliisi: Suomeen kohdistuu laajaa valtiollista vakoilua

Suomeen ja suomalaisiin kohdistuu jatkuvasti laajaa laitonta tiedustelua. Kyberuhkista keskeisin on valtiollinen kybervakoilu. Suomi kiinnostaa tiedustelumielessä erityisesti Venäjää ja Kiinaa. Tiedot selviävät Suojelupoliisin (Supo) maanantaina julkaisemasta Kansallisen turvallisuuden selvityksestä.

Tiedustelupalvelut pyrkivät hankkimaan tietoa esimerkiksi huipputeknologiasta tai merkittävien poliittisten kantojen valmistelusta Suomessa. Myös Suomen suhde sotilasliitto Natoon, arktisen alueen asiat sekä kyberturvallisuus ja -osaaminen kiinnostavat.

Pyrkimyksiä vaikuttaa poliittisiin päättäjiin

Suomeen kohdistuvan kybervakoilun ei odoteta laantuvan pitkälläkään aikavälillä eli seuraavien viiden vuoden aikana, Supo kertoo.

Suojelupoliisin erikoistutkija Veli-Pekka Kivimäki sanoo, että keskeisin kansallista turvallisuutta vaarantava kyberuhka on valtiollinen kybervakoilu.

– Suomessa tämä kohdistuu poliittiseen päätöksentekoon. Globaali vastakkainasettelu lisää itsevaltaisten valtioiden tarvetta hankkia tietoa. Voidaan myös hyödyntää tietomurron osana hankittua tietoa, joka julkaistaan vahingollisessa tarkoituksessa.

Supon mukaan itsevaltaiset valtiot koettavat kybervakoilun keinoin hankkia tietoa päätöksenteon tueksi. Tarkoitus on myös koettaa vaikuttaa suomalaisten päätöksentekijöiden toimintaan.

Supo kertoo, että autoritaariset valtiot myös levittävät peitellysti kotimaansa kantoja tukevia sisältöjä tiedotusvälineissä ja somessa. Tarkoitus on vaikuttaa muun muassa päättäjien ajatteluun.

Kybervakoilulla on tarkoitus hankkia myös tuotekehitystietoa yrityksistä, korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista.

Yritysten kiristäminen haittaohjelmilla voi uhata koko yhteiskuntaa

Valtiollisen kybervakoilun lisäksi suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta voivat uhata myös kyberrikolliset.

– Keskeisin ajankohtaisin kybervaikuttamisen uhka on kiristyshaittaohjelmat, erikoistutkija Kivimäki arvioi.

Vaikka kyberrikollisuuden tavoitteena ei ole uhata Suomea yhteiskuntana, vaan hankkia rahaa, rikollisten levittämät kiristyshaittaohjelmat voivat pahimmillaan estää vaikkapa huoltovarmuuden häiriöttömän toiminnan.

Kiristyshaittaohjelmalla voi pysäyttää vesihuollon tai haitata sairaalan toimintaa. Näin kyberrikolliset uhkaavat myös kansallista turvallisuutta.

– On todennäköistä, että jokin suomalainen yritys tai julkishallinnon organisaatio joutuu rikollisen kiristyshaittaohjelman uhriksi. Tietoturvallisuudesta on huolehdittava alihankintaketjuja myöten, Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari toteaa.

Kivimäki sanoo, ettei Suomessa ole vielä nähty haittaohjelmien suuria vaikutuksia tavallisten ihmisten elämään.

– Esimerkiksi Yhdysvaltojen itärannikolla toukokuussa loppui bensiini. Ruotsissa puolestaan kauppaketju joutui sulkemaan 400 kauppaa, kun kun kassajärjestelmä pantiin säppiin, Kivimäki kertoo esimerkkejä.

Myös perinteinen vakoilu jatkuu laajana

Suomeen ja suomalaisiin kohdistuu myös perinteistä henkilötiedustelua. Supo uskoo ulkomaisen tiedustelun ja vaikuttamisen jatkuvan Suomessa laajana.

– Yrityskauppojen ja investointien seurantaa on Suomessa perustellusti lisätty. Seuranta vaikeuttaa itsevaltaisten valtioiden mahdollisuuksia investoida kriittisiin toimintoihin Suomessa, Pelttari sanoo.

Vakoilu kohdistuu paitsi kiinteään infrastruktuuriin myös suomalaisiin verkkoinfrastruktuurihankkeisiin.

Tietoinfrastruktuuriin liittyy herkkyyksiä, sillä se voi tarjota itsevaltaisille hallinnoille pääsyn suomalaisten tietoihin, Kansallisen turvallisuuden katsauksessa arvioidaan.

Äärioikeistolaisen iskun uhkaa ei voi sulkea pois

Merkittävimmän terrorismin uhkan Suomessa aiheuttavat äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat ihmiset ja pienryhmät.

Äärioikeistolaiset terrori-iskut ovat mahdollisia länsimaissa. Iskua ei voi sulkea pois Suomessakaan. Supo on saanut viitteitä konkreettisten tekojen valmistelusta, mutta tarkemmin Pelttari ei maanantain tiedotustilaisuudessa suostunut asiaa kommentoimaan.

Kansainvälisesti merkittävimmät radikaali-islamistiset terroristijärjestöt ovat yhä Isis ja al-Qaida.

Radikaali-islamistiset toimijat ovat pitäneet Talibanin valtaannousua Afganistanissa voittona, mutta tapahtumilla ei ole välittömiä vaikutuksia terrorismiin Suomessa.

Suomessa radikaali-islamistinen liikehdintä on pääosin tukitoimintaa, mutta myös iskut ovat mahdollisia.

Suomen radikaali-islamistiset verkostot ovat myös aiemmin värvänneet vierastaistelijoita konfliktialueille. Suomessa oleskelee aseellisten ryhmien toimintaan osallistuneita ja sitä edistäneitä henkilöitä.

Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärä on pysynyt ennallaan eli on noin 390:ssä. Terrorismista epäillyillä on laajoja keskinäisiä verkostoja ja yhteyksiä ulkomaisiin terroristisiin toimijoihin.

Äärivasemmistolaisen terrorismin uhka Suomessa on Supon arvion mukaan matala. Suomesta on matkustanut muutamia vapaaehtoisia Syyrian ja Irakin konfliktialueelle liittyäkseen kurditaustaisiin aseellisiin järjestöihin.

Lue myös:

Supo: Äärioikeistolaisen terrori-iskun valmistelusta on saatu viitteitä – suurimmat uhat tällä hetkellä ovat äärioikeisto ja ääri-islamistit

Supo kansallisesta turvallisuudesta: Äärioikeiston uhka Suomessa kasvanut – Kiina ja Venäjä vakoilevat kärkkäimmin