1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lähiöt

Hiljaisuudessa hävinneet – kuvat näyttävät Helsingin ostareiden lumon ja tuhon, nyt kun lähiöhistoriaa puretaan pala kerrallaan

Helsingin lähiöiden ostoskeskuksista lähes puolet on purettu 2000-luvulla. Samalla katoaa keskeinen osa sodanjälkeisestä lähiörakentamisesta.

Video näyttää Helsingin ostareiden lumon ja tuhon, nyt kun lähiöhistoriaa puretaan pala kerrallaan
Video näyttää Helsingin ostareiden lumon ja tuhon, nyt kun lähiöhistoriaa puretaan pala kerrallaan

Puotilan ostarilla vallitsee lopun ajan tunnelma.

Liiketilat ovat tyhjentyneet, ja niiden julkisivut ovat peittyneet valtavien, värikkäiden graffitien alle.

60-luvun alussa rakennetun, itähelsinkiläisen lähiön sydämen suunnitteli Erkki Karvinen. Nyt rakennus on saanut purkutuomion.

Viimeisenä ostarilla sinnittelee vielä kaksi ravintolaa, joista toisesta kantautuu menevä musiikki tyhjälle sisäpihalle.

Puotilan ostoskeskuksessa on jäljellä enää pari yrittäjää. Markku Ristevirran perustama olutravintola Pikkulintu näkyy sisäpihan perällä ja pitää ovensa auki loppuun asti. Kuva: Matti Myller / Yle

Olutravintola Pikkulinnun perustaja Markku Ristevirta ehti seurata ostarin elämää parinkymmenen vuoden ajan.

– Pelataan sitten jalkapalloa tai istutaan baarissa, niin yhteisö on Puotilassa äärimmäisen vahva. Me-henki ja, että tämä on meidän kylä, Ristevirta kertoo.

Ristevirta myöntää, että aika kuitenkin ajoi ostarin ohi ja rakennus ehti päästä teknisesti huonoon kuntoon. Tiedossa oli, että lähtö ostarilta olisi joka tapauksessa edessä.

– Viesti kaupungilta on ollut, että jotain tarttis tehdä. Mutta ajattelimme, että mitäs me [yrittäjät] tehdään, kun ei tiedetä kuinka kauan saamme tässä olla.

1960-luvun alussa rakennetun Puotilan ostoskeskuksen suunnitteli Erkki Karvinen. Rakennus puretaan loppuvuodesta 2021. Kuva: Matti Myller / Yle

Korjausvelka ehti kertyä niin suureksi, että Puotilan Ostoskeskus Oy:n osakkaiden enemmistön mielestä rakennusten korjaaminen ei enää ollut järkevää.

Pikkulintu sulkee ovensa lokakuun lopussa, juuri ennen purkutöiden aloittamista.

Puotilan ostoskeskus liittyy purettujen ostareiden ketjuun. 2000-luvulla liki puolet helsinkiläisistä ostareista on jyrätty maan tasalle. Kuva: Matti Myller / Yle

Suojelutavoitteet eivät toteudu pyrkimyksistä huolimatta

Helsingin ostareista on 2000-luvun aikana kadonnnut jo lähes puolet.

Kaupunginmuseo inventoi ostarit vuonna 2004, kun kävi ilmi, ettei museolla tai Helsingin kaupungilla ollut koottua tietoa lähiörakentamiseen keskeisesti liittyvistä ostoskeskuksista.

Vuonna 2004 Helsingissä oli vielä 26 ostaria. Nyt niitä on jäljellä tusinan verran.

Kartalla näkyvät jäljellä olleet helsinkiläisostarit vuonna 2020. Puotilan ostoskeskuksen purkaminen alkaa tänä vuonna ja kaupungin mukaan Konalan pienen ostarin säilymismahdollisuudet ovat erittäin huonot. Kuva: Helsingin kaupunki (2020)

Inventoinnissaan kaupunginmuseo arvioi rakennuksia arkkitehtonisen, kaupunkikuvallisen ja säilyneisyysarvon perusteella ja jakoi rakennukset kolmeen eri arvoluokkaan.

Työhön osallistunut kaupunginmuseon kulttuuriympäristötiimin projektipäällikkö Sari Saresto kertoo, että kolmasosan ostareista katsottiin kuuluvan korkeimpaan ykkösluokkaan – myös Puotilan ostarin.

Puotilan ostoskeskus 1960-luvulla. Kuva: Museovirasto / kuvaaja Teuvo Kanerva 1960-luku

Aina rakennusten suojelutavoitteet eivät kuitenkaan toteudu.

– Puotilassakin kaupunginmuseo oli mukana neuvotteluissa ja yritimme tuoda näitä arvoja esille, mutta emme onnistuneet siinä. Ostarilla ei ollut säilymisedellytyksiä täydennysrakentamiskuviossa.

Helsingin kaupunginmuseon kulttuuriympäristötiimin projektipäällikkö Sari Saresto on yksi alkuperäisen ostarikartoituksen tekijöistä. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Kaupunginmuseon arviossa parhaimpaan arvoluokkaan kuuluvat myös Munkkivuoren, Kulosaaren, Pohjois-Haagan, Pihlajamäen, Puotinharjun, Lehtisaaren ja Vuosaaren pohjoinen ostoskeskus sekä Herttoniemen Erätori.

"Nyt on jo suorastaan kiire selvittää ostarien kohtalo"

Roihuvuoressa kolme rakennusta sekä niiden keskelle jäävä pieni sisäpiha muodostavat ostarin.

Esko Korhosen suunnittelema ostari on yksi Helsingin ensimmäisistä. Se rakennettiin vuosina 1956–1959. Kokonaisuus on säilynyt, vaikka ainoastaan yksi rakennuksista on enää alkuperäinen.

Uudisrakennuksessa on ison pitseriaketjun ravintola ja ruokakauppa. Rakennuksen tyyli on alkuperäistä kunnioittaen matala ja horisontaalinen.

Helsingin kaupungin arkkitehti Sakari Mentu päivittää parhaillaan ostarien tilannetta. Roihuvuoressa on vielä jäljellä yksi Helsingin vanhimmista ostarirakennuksista (kuvassa vasemmalla). Muut liiketilat aukion ympärillä ovat uudisrakennuksia, jotka toistavat alkuperäistä ideaa. Kuva: Matti Myller / Yle

Toisella puolella aukiota seisoo apeana ainoa jäljelle jäänyt alkuperäinen ostarirakennus. Entisen apteekin peltisen pulpettikaton alla voi tänä päivänä laulaa karaokea.

Paikalle saapuu Helsingin asemakaavapalvelun arkkitehti Sakari Mentu. Hän tekee parhaillaan päivitystyötä ostari-inventointiin.

– Syynä on se, että lähes kaikkiin ostareihin kohdistuu jonkinlaisia muutospaineita, ja on havaittu myöskin, että niissä on tehty aika paljon muutoksia.

Mentu sanoo, että nyt on jo suorastaan kiire selvittää ostoskeskusten kohtalo. Osa rakennuksista on vajaakäytöllä, ja paine rakentaa niiden ympäristö entistä tehokkaammin on suuri.

– Pitäisi myöskin tarkastella paljon tarkemmin ostoskeskusten suhdetta lähiympäristöön ja niiden kaavallista eheyttä. Löytää kohteet, joiden poistaminen tekee suurta vahinkoa lähiympäristölleen, Mentu lisää.

Arkkitehti Sakari Mentu sanoo, että nyt on jo kiire selvittää ostarien kohtalo, sillä osa rakennuksista on vajaakäytöllä, ja paine rakentaa niiden ympäristö entistä tehokkaammin on suuri. Kuva: Matti Myller / Yle
Roihuvuoren ostoskeskuksen alkuperäinen osa on ns. apteekkitalo. Kadun puoleinen julkisivu kertoo rakennuksen käytöstä tänä päivänä. Kuva: Matti Myller / Yle

Kanta-asiakkaat ovat uskollisia Munkkivuoren ostarille

Ostarit olivat oman aikansa uutuuksia, joihin mallia haettiin Yhdysvalloista ja Ruotsista.

Ensimmäinen arkkitehtikilpailun perusteella syntynyt ostari rakentui Munkkivuoreen, kun Helsingin Kauppakamari järjesti vuonna 1957 Pohjois-Munkkiniemen suunnittelukilpailun.

Munkkivuoren ostoskeskuksen suunnittelivat arkkitehdit Antero Pernaja, N-H. Sandell, Pertti Pernaja sekä Juhani Kivikoski. Kilpailuehdotuksen mukaisesti rakennuksen ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin kolme erillistä paviljonkia sekä niitä vastapäätä seisova suorakaiteen muotoinen rakennus. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

Ensimmäinen osa valmistui vuonna 1959. Ostoskeskusta täydennettiin vielä vuonna 1962 rakennuksella, jonka kellarissa on yhä varaus metroasemaa varten.

Yli 60-vuotias Munkkivuoren ostari on toistaiseksi säilynyt elävänä ja onnistunut välttämään purkutuomion. Sen kolme paviljonkia sekä länsipääty on suojeltu asemakaavassa.

Kuvassa vasemmalla näkyvät kolme noppamaista paviljonkirakennusta on suojeltu. Myös kuvassa kauimmaisena näkyvä länsipääty on suojeltu asemakaavassa. Sen sijaan pitkän rakennuksen tilalle suunnitellaan uutta liiketilaa ja asumista. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Arki-iltapäivänä asiakkaita näyttää riittävän kukkakauppaan, optikolle, kirjakauppaan ja ruokaostoksille. Liikkeiden edustalla törmää välittömästi kanta-asiakkaisiin.

Helsingin Pajamäessä asuva Eija Suokko on kahvittelemassa ulkosalla. Hän kertoo asioineensa Munkkivuoressa vuosikymmeniä, koska pitää ostarin valikoimaa hyvänä.

–Tämä on minun kauppa! Käyn mielummin täällä kuin Prismassa tai muualla, koska tämä on kodikas.

Autoaan pysäköimässä ollut munkkiniemeläinen Leif Björkholm on kiirehtimässä ruokakauppaan.

– Kolmisenkymmentä vuotta olen käynyt täällä. Pankit ovat tosin hävinneet ja vähemmän palveluja, mutta muuten ihan kiva, ihmisen kokoinen paikka. Isot ostarit ovat sellaisia, että heti katoaa siinä väkimäärässä.

Tontille tulijat eivät kunnioita matalaa mittakaavaa

Ostareissa näkyy sodanjälkeinen rakennusaika sekä 50- ja 60-lukujen lähiöelämä Helsingissä. Arkkitehti Sakari Mentun mukaan se sisältää paljon ilmiöitä ja arvoja, joiden soisi näkyvän myös nykyisen yhdyskuntarakentamisen läpi.

– Olisi kyllä aika murheellista, mikäli kaikki ostoskeskukset, jotka kuitenkin ovat olleet oman aikansa keskuspisteitä häviäisivät.

Kasvavan Helsingin yleiskaava kuitenkin edellyttää entistä tiiviimpää kaupunkirakennetta erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella.

Myöskään Munkkivuoren ostari ei tule säästymään myllerrykseltä sen osittaisesta suojelusta huolimatta.

Havainnekuva Munkkivuoren ostoskeskusalueesta vuodelta 2020. Suunnitelmassa keskellä näkyvät neljä korkeaa asuintaloa ja niiden alla oleva liiketila korvaisivat nykyisen ostarin pohjoissiiven. Kaupungin mukaan suunnitelmat täsmentyvät yhä tämän syksyn aikana. Kuva: JKMM Arkkitehdit Oy

Alueella on käynnissä kaavamuutos, jossa ostoskeskuksen nykyinen pohjoissiipi on tarkoitus purkaa ja korvata uudella, leveämmällä liikerakennusosalla, jonka yhteyteen tulee asumista.

Helsingin kaupunki omistaa alueen, kaavoitus on tullut vireille Munkkivuoren Ostoskeskus Oy:n hakemuksesta. Kaupungin mukaan suunnitelmat täsmentyvät vielä tämän syksyn aikana.

Havainnekuva asuinrakennuksesta, joka on suunnitteilla Puotilan ostoskeskuksen tilalle. Kivijalassa on liiketilaa. Kuva: Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy (2019)

Kaupungin itälaidalla, olutravintola Pikkulintu tietää jo palaavansa Puotilaan.

Kiinteistösijoitusyhtiö Kojamo on kaavaillut tontille 5–8-kerroksisia rakennuksia, joissa on asuntoja noin 200 ihmiselle.

Talojen kivijalassa on liiketilaa ja sieltä myös Pikkulinnulle on varattu uudet tilat, omistaja Markku Ristevirta kertoo.

– Me olemme lähiseudun olohuone ja kohtaamispaikka. Se ei muutu. Ei ole karaokea eikä muuta ränttätänttää.

Emme tavoittaneet Munkkivuoren Ostoskeskus Oy:n toimitusjohtajaa kommentteja varten.

Millaisia muistoja ostarit herättävät? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 5.10. klo 23 asti.