1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Mikkeli

Mikkeli ei aio taipua Otavan Opistoon liittyvässä jupakassa – on mahdollista, että tulkintaero opetuksen järjestämisluvasta päätyy Korkeimman hallinto-oikeuden ratkottavaksi

Mikkelin kaupunki ei hyväksy opetus- ja kulttuuriministeriön vaatimusta valtiontukien takaisinperinnästä. Näkemysero kiteytyy Otavan Opiston opetuksen järjestämislupaan.

Otavan Opiston sisäänkäynti.
Opetus- ja kulttuuriministeriö perii Mikkelin kaupungilta reilut 13 miljoonaa euroa valtion myöntämiä tukia takaisin. Mikkelissä ei purematta niellä takaisinperintää, sillä kaupungin virkamiesten mukaan asiassa ei olla toimittu järjestämisluvan vastaisesti. Kuvaus: Niko Mannonen / Yle. Editointi: Simo Pitkänen / Yle.

Pitäisikö Mikkelin kaupungin nostaa käsi virheen merkiksi ja maksaa opetus- ja kulttuuriministeriön vaatima 13 miljoonaa euroa mukisematta takaisin? Ylen nettilähetyksessä aiheesta keskustelevat Mikkelin kaupungin liikelaitos Otavian johtaja, rehtori Harri Jokinen, Otavian lukiokoulutuksen rehtori Miia Sivén ja Mikkelin kaupungin sivistysjohtaja Virpi Siekkinen. Keskustelu löytyy kokonaisuudessaan jutun lopusta.

Mikkelin kaupunki harkitsee valittavansa vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä, joka koskee valtiontukien perintää kaupungilta.

Vaihtoehtona on myös hakea takaisinperintään huojennusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä tai valtiovarainministeriöstä, kertoo Mikkelin kaupungin sivistysjohtaja Virpi Siekkinen Ylen verkkolähetyksessä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on vaatinut Mikkelin kaupunkia maksamaan takaisin 13,2 miljoonaa euroa valtion myöntämiä tukia takaisin. Ministeriö sanoo Mikkelin kaupungin toimineen vastoin säännöksiä.

Itä-Suomen hallinto-oikeus päätyi syyskuisessa päätöksessään ministeriön kannalle. Kaupunki oli valittanut ministeriön päätöksestä.

Ministeriö on päättänyt jättää perimättä korkoja perittävistä rahoista, sillä kaupunki on auttanut asian selvittämisessä ja ryhtynyt korjaaviin toimiin. Summaa on kohtuullistettu kaupungin taloustilanteen vuoksi noin 2,4 miljoonalla eurolla. Perittävänä on silti reilut 13 miljoonaa euroa.

Ministeriö: opetusta järjestetty netissä isommalle ryhmälle kuin johon oli lupa

Perittäviin valtionosuuksiin liittyvä tapaus kytkeytyy Mikkelin kaupungin liikelaitoksen nykyään omistamaan Otavan Opistoon.

Taustalla on kaupungin sekä ministeriön erilaiset tulkinnat Opiston lukiokoulutuksen järjestämisluvista.

Ministeriön tulkinnan mukaan opetusta oli voinut järjestää Opistossa ainoastaan 50 opiskelijalle.

Netissä järjestettävää opetusta oli järjestetty vuosittain useille sadoille opiskelijoille.

Opetushallitus havaitsi vuonna 2016 asiassa epäselvyyksiä, jonka johdosta ministeriö päätti periä valtionosuuksia takaisin kaupungilta.

Kaupunki: toiminnan järjestäjistä erimielisyyttä

Mikkelin kaupunki oli tulkinnut lupaa siten, että luparajaus koski vain Opiston sisäoppilaitosopiskelijoita, eikä netissä tapahtuvaa opetusta.

Mikkelin kaupungin sivistysjohtaja Virpi Siekkisen mukaan Otavan Opiston lukiokoulutuksen järjestämislupa siirtyi Mikkelin kaupungille vuonna 2001 ja kaupungin lukiokoulutuksen järjestämislupa uusittiin puolestaan lokakuussa 2008.

Tuolloin Otavan Opistoa koskevan järjestämisluvan ehdoksi määriteltiin, että sisäoppilaitosmuotoisena järjestettävän koulutuksen osalta 50 hengen rajaus.

– Keskeinen erimielisyys on liittynyt siihen, onko nettilukiokoulutusta järjestänyt Otavan Opiston liikelaitoksen alaisuudessa toimiva Otavan Opiston sisäoppilaitoslukio vai Otavan Opiston liikelaitoksen alaisuudessa toimiva Nettilukio, Siekkinen kertoo.

Mikkelissä on lähdetty siitä, että sisäoppilaitosmuotoista lukiokoulutusta on järjestänyt oppilaitoksessa Otavan Opisto, kun taas nettilukiokoulutusta on järjestänyt Otavan Opiston liikelaitos kaupungin lukiokoulutusluvalla. Tämän tulkinnan mukaan nettilukiokoulutuksessa ei oltu rajattu opiskelijamäärää.

Opetus- ja kulttuuriministeriö puolestaan tulkitsee asiaa siten, että nettilukiokoulutusta ja lukiokoulutusta on järjestetty samassa sisäoppilaitoksessa.

Nettilukiolaiset oli Siekkisen mukaan ilmoitettu tilastoihin aina vuoteen 2016 saakka "väärällä tavalla". Tämä johtui siitä, ettei internetlukion opiskelijoita ja sisäoppilaitoksen opiskelijoita ollut mahdollista erotella opiskelijamääriä ilmoitettaessa.

Siekkisen mukaan Mikkelissä pyritään nyt osoittamaan, että toiminta on ollut kaiken aikaa järjestämisluvan mukaista. Kaikista 2000-luvulla ministeriön, kaupungin ja liikelaitoksen välillä käydyistä neuvotteluista ei ole olemassa mustaa valkoisella vaan asiat ovat muistin varassa, Siekkinen kertoo. Vuodesta 2016 alkaen asiat on Siekkisen mukaan dokumentoitu.

Otavan Opistossa toteutettu internet-lukiokoulutusta 1990-luvulta

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus ovat olleet Siekkisen mukaan tietoisia Otavan Opiston verkko-opetuksesta jatkuvasti.

Lukio-opetusta on järjestetty opistolla verkossa aina vuodesta 1997 alkaen. Opiston omien sanojen mukaan se on ollut ensimmäisenä järjestämässä Suomessa lukion opetustoimintaa kokonaan verkossa.

Opiston toiminta ja sen rahoitus on Siekkisen mukaan myös ollut koko nettilukiokoulutuksen alusta alkaen yhdenmukaista aina vuoteen 2019.

Tuolloin tulkintamahdollisuudet lukiokoulutuksen järjestämisluvasta poistuivat, kun liikelaitoksen nimi muutettiin ja nettilukiolle haettiin oma oppilaitostunnus.

Rehtori: Nettilukio on aikaansa edellä

Mikkelin kaupungin liikelaitos Otavia jatkaa toimintaansa ja nettikoulutusta vastaisuudessakin. Mikkelin kaupungin liikelaitos Otavian johtaja, rehtori Harri Jokinen alleviivaa sitä, että asiaan ei liity tahallista tai vilpillistä toimintaa.

– Päinvastoin, tämä toiminta on tuonut mahdollisuuden niille opiskelijoille, joilla ei olisi ollut mahdollisuutta opiskella normaalissa lähilukiossa.

Jokinen tarkoittaa esimerkiksi henkilöitä joilla on mielenterveyteen, oppimiseen tai sosiaalisuuteen liittyviä ongelmia.

Samoilla linjoilla on myös Otavian lukiokoulutuksen rehtori Miia Sivén.

– Nettilukio täydentää opetuskenttää ottamalla kopin niistä ihmisistä, jotka eivät muuten tule huomioiduksi koulutusjärjestelmässämme.

Sivén kertoo, että kaikki nettilukion opiskelijat ovat hakeutuneet sinne aktiivisesti omasta halustaan ja tarpeestaan. Taustalla saattaa olla esimerkiksi koulukiusaamista.

– Meidän opiskelijoilla on hyvin erilaisia elämäntilanteita. Tarinoita on yhtä monta kuin opiskelijoitakin, mutta yhteistä heillä on tarve opiskella tällä tavalla, Sivén kertoo

Henkilökunnalle tilanne on ollut Sivénin mukaan raskas.

– Tätä on tehty kunnianhimolla ja rakkaudella kaikki nämä vuodet ja väkisinkin tuntuu että meidän tekemää työtä mitätöidään.

Harri Jokinen toteaa, että toimintaa kehitetään edelleen kunnianhimoisesti ikävästä julkisuudesta huolimatta. Jokisen mukaan henkilökunta tietää tekevänsä maailmanluokan verkkokoulutusta.

– Keskeinen ongelma on ehkä se, että olemme liikaa aikaamme edellä, jolloin lainsäädäntö ja laintulkinnat eivät ole samalla tasolla, Jokinen sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ei kommentoinut asiaa Ylelle oikeuden päätöstä enempää, sillä Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös ei ole vielä lainvoimainen.

Voit keskustella aiheesta artikkelin lopussa 29.9. klo 23.00 saakka.

Mikkelin Otavan Opiston julkisivu Mikkelin Otavassa.
Mikkelin kaupunkia uhkaa jättilasku Otavan Opiston valtiontuista. Opetus- ja kulttuuriministeriö perii Mikkelin kaupungilta yli 13 miljoonaa euroa, koska opisto järjesti ministeriön lukiokoulutusta laajemmin kuin sillä oli lupa.

Lue myös:

Mikkelin kaupunkia uhkaa kriisikunnan status ja tilannetta pyritään ratkomaan nipistämällä kaikesta mahdollisesta – talousjohtaja: "On totuttu tasoon, johon meillä ei ole enää varaa"

Hallinto-oikeus hylkäsi Mikkelin kaupungin valituksen – ministeriö perii perusteettomasti maksettuja lukiokoulutuksen valtionosuuksia yli 13 miljoonaa euroa

KHO hylkäsi Mikkelin kaupungin valituksen Otava Opiston yhden vuoden valtionosuuksista – yli 15 miljoonan euron takaisinmaksusta ei vielä päätöstä

KHO hylkäsi Mikkelin kaupungin valituksen Otava Opiston yhden vuoden valtionosuuksista – yli 15 miljoonan euron takaisinmaksusta ei vielä päätöstä

Mikkeli ei suostu maksamaan valtionosuuksia takaisin – kaupunginjohtaja Halonen: "Vaatimus on kohtuuton"

Ministeriö perii Mikkelin kaupungilta yli 15 miljoonaa euroa perusteetonta valtionosuusrahoitusta