Hulppeat koronatukimiljoonat eivät lämmitä enää ensi vuonna – jopa 60 kuntaa voi nostaa kuntaveroaan

Valtio on tukenut kuntia ja kuntayhtymiä koronaepidemian vuoksi miljardeilla euroilla vuosina 2020–2021. Nyt tukihanoja pienennetään selvästi. Lukuisat kunnat harkitsevatkin kuntaveron nostoa ensi vuodelle.

Pukkilan kunnanjohtaja Juha Rehula testaa kuntolaitetta Hyvinvointikeskus Onnissa. Palvelukeskus rakennettiin aikanaan testamentin kautta saaduilla osakemiljoonilla ja samoja rahoja riittää edelleen. Kuva: Toni Määttä / Yle

Valtion avokätiset koronatuet kohensivat lukuisten kuntien taloustilannetta jopa ne itsensä yllättäneellä tavalla vuonna 2020 ja tukea on riittänyt tällekin vuodelle.

Vuonna 2020 tuet kunnille ja kuntayhtymille olivat yhteensä noin 2,6 miljardia euroa. Vuonna 2021 kuntien ja kuntayhtymien tukemiseen on varattu noin 2,5 miljardia euroa.

– Hallitukselle kiitos siitä, että koronamenot on kompensoitu. Se on myönteinen asia koko kuntakenttääkin ajatellen, tiivistää tilanteen uusimaalaisen Pukkilan kunnanjohtaja Juha Rehula.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kuitenkin tietää, että kuluvan vuoden apusummista on iso osa edelleen tulouttamatta.

– Sosiaali- ja terveysministeriölle on budjetoitu 2,2 miljardin euron valtionavustuserä tälle vuodelle ja siitä valtaosa eli 1,6 miljardia euroa on yhä toteutumatta, Punakallio huomauttaa.

Punakallion mukaan on suorastaan epätodennäköistä, että kunnat saisivat koko STM:n erän valtionavustuksena koronakustannuksiin tänä vuonna.

– Pitää tietysti vielä toivoa, että korvaustaso nousisi korkeammaksi, kuin esitetty 45–60 prosenttia kuntien koronakustannuksista.

Apuhanaa pienemmälle

Joka tapauksessa valtio on pienentämässä ensi vuoden apuhanaansa selvästi aiemmasta. Valtiovarainministeriön tuoreiden lukujen mukaan kuntien saamat valtionavut laskevat ensi vuonna miljardin verran edellisvuodesta ja kaikkinensa valtion talousarvioesitykseen sisältyvät toimenpiteet heikentävät kuntataloutta ensi vuonna noin 1,2 miljardia euroa verrattuna vuoteen 2021.

Ensi vuoden valtionavut ovat yhteensä 13,1 miljardia euroa. Se on iso siivu kuntien tuloista. Verotuloja kunnat keräävät ensi vuonna noin 25 miljardia euroa.

– Kyllä ensi vuosi on jo paluuta normaaliin. Valtionosuuksia toki tulee laajeneviin tehtäviin ja kehittämistyöhön niin sotepuolelle kuin opetukseen, mutta mitään ylimääräistä kunnat eivät saa ensi vuonna, Punakallio huomauttaa.

Punakallion mukaan ensi vuotta leimaa se, että kuntien tulot pienenevät ja menot kasvavat.

– Ensi vuodesta näyttää tulevan tällä hetkellä erittäin tiukka.

Rehula on samoilla jäljillä. Hänen mukaansa koko kuntatalous tulee heikkenemään.

– Ei vähiten siitä syystä, että koronan jälkilasku jää kuntien maksettavaksi. Meillä on hoivavelkaa ja ihmisten jaksaminen on tosi lujilla. Viime kädessä se näkyy taloudellisesti kunnissa, Rehula sanoo.

Rehula muistuttaakin pääministerin äskeisestä lupauksesta huolehtia kuntien myöhemmistäkin koronakustannuksista.

– Hallitus piti lupauksensa kompensoida koronamenot kunnille ja se lupaus toivottavasti pitää jatkossakin, Rehula sanoo.

Korotusralli käynnistyy

Kunnat valmistelevat paraikaa ensi vuoden talousarviotaan. Kuntalaisen kannalta oleellista on kuntaveron suuruus: säilyykö se ennallaan, laskeeko vai jopa kiristyy.

– Paine nostaa olisi, mutta lähden talousarvion valmistelussa siitä, että 21,5 on meidän tuloveroprosentti ensi vuonnakin. Päättäjien selkeä viesti on, että nykyisellä verotasolla pitää pysyä, Rehula avaa Pukkilan tilannetta.

Juha Rehula lähtee siitä, että Pukkilan kuntavero pysyy nykyisellä tasolla ensi vuonnakin. Kuva: Toni Määttä / Yle

Kuntaliiton Punakallio arvioi, että kuntaveroaan korottavien määrä nousee selvästi tämän vuoden ennätysalhaisesta 39 nostajakunnasta.

– Mennään ehkä 60:n hujakoille. Se on tämän hetken arvaukseni.

Viime vuosina korottajakuntia on ollut yleensä 50:n kahta puolta. 2000-luvun ennätys nähtiin 2010, jolloin 181 kuntaa reilusta 300:sta nosti kuntaveroaan.

Kuva: Samuli Huttunen / Yle

Harva alentaa

Entäpä veronlaskijat? Tälle vuodelle veroaan alensi neljä kuntaa: Sulkava, Kitee, Outokumpu ja Taivassalo. Nyt luku saattaa jäädä tätäkin pienemmäksi, sillä voimaan tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon valtava soteuudistus vaikuttaa jo tämän syksyn kuntaveropäätöksiin ensi vuodelle. Soteuudistus nielaisee valtaosan kuntien tehtävistä ja verotulosta vuoden 2023 alusta.

– Sote täytyy huomioida, koska kuntaveroprosenttia, jonka kunnat nyt marraskuussa asettavat, ei voi muuttaa vuoden 2023 osalta. Tällä prosentilla mennään nyt sitten tavallaan kaksi vuotta ja vuoden 2023 osalta siihen tulee lakisääteinen alennus.

Lue lisää: