1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. syövät

Viime vuonna löydettiin 1 200 syöpää aiempaa vähemmän – koronan tuomaa hoitovelkaa on kurottu kiinni lisätöitä tekemällä

Syöpärekisterin alustavien ennakkotietojen mukaan vuonna 2020 uusia syöpiä todettiin 1 200 tapausta vähemmän kuin aiempana vuonna, vaikka ennusteen mukaan syövät lisääntyvät koko ajan. Tänä syksynä koronapandemian aiheuttamaa hoitovelkaa on kurottu umpeen.

Syöpähoito luetaan kiireellisen hoidon piiriin. Koronaepidemian aikana 2020 sekä syöpädiagnoosien ja syöpänäytteiden määrä väheni. Tänä syksynä hoitovelkaa on kurottu umpeen monissa sairaaloissa. Kuvituskuva Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Suomen Syöpärekisteri ylläpitää tilastoa uusien syöpien määrästä. Syksyn ennakkotietojen mukaan viime vuonna jäi toteamatta noin 1 200 uutta tapausta. Syöpärekisterin tilastojohtaja Janne Pitkäniemi pitää vuoden 2020 tilannetta poikkeuksellisena ja huolestuttavana.

– Se on huolestuttavaa siinä mielessä, että odotamme uusien syöpien lukumäärän nousevan vuosittain 1–2 prosenttia väestön ikääntymisen johdosta. Täytyy muistaa, että tämä on ennakkotieto ja luku tarkentuu, kun saamme viralliset ennakkotilastot marraskuun alussa 2021, korostaa Pitkäniemi.

Monissa sairaanhoitopiireissä on tänä syksynä diagnosoitu uusia syöpätapauksia normaalia enemmän. HUSin Syöpäkeskuksen toimialajohtaja Johanna Mattsonin mukaan ensikäyntiin johtaneiden lähetteiden määrä on tänä vuonna noussut jopa 19 prosenttia viime vuoden alhaisista luvuista. Normaaliaikaan eli esimerkiksi vuoteen 2019 verrattuna lähetteiden määrä on kasvanut 10 prosenttia.

– Keväällä 2020 oli selvää vähenemistä lähetteissä ja myös syöpänäytteissä oli keväällä 2020 selkeää laskua. Tilanne lähti korjaantumaan jo syksyllä 2020, mutta nyt potilasmäärät ovat selkeästi lisääntyneet vuonna 2021 ja näyttää siltä, että mahdollista hoitovelkaa olisi kurottu umpeen, arvioi Mattson.

Uusien potilaiden määrä on kasvanut syksyllä vuoden 2019 vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja kasvun odotetaan vielä jatkuvan loppuvuoden ajan. Elokuun loppuun mennessä uusia potilaita on esimerkiksi HUSin Syöpäkeskuksessa ollut kolme prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Kasvu on merkittävä, sillä syöpiä todetaan vuosittain koko maassa yli 30 000.

Tilanne on samankaltainen myös muissa sairaanhoitopiireissä. Esimerkiksi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja Oulun yliopistollisessa sairaalassa lähetteiden määrä on lisääntynyt syksyn aikana ja kiireellisen hoidon määräajoissa pysyminen on vaatinut työntekijöiltä muun muassa lisätyöpanosta.

– Me olemme suuri sairaala ja suuri yksikkö. Olemme varautuneet siihen, että syöpäsairauksien hoidossa lähetteet eivät aina välttämättä tule tasaisena virtana, vaan pitää myös varautua kysynnän huippuihin. Osa henkilökunnasta on halukas tekemään lisätöitä tarvittaessa, sanoo Mattson HUSin tilanteesta.

Koronan vaikutusta ei vielä pystytä tarkkaan osoittamaan

Mattsonin mukaan uusia potilaita on odotettavissa tämän vuoden aikana vielä enemmän. Loka-marraskuu ovat aiempina vuosina olleet potilasmääriltään ruuhkaisimpia kuukausia.

Myös Tampereen yliopistollisessa sairaalassa lähetteiden määrä on kasvanut. Tampereen ruuhkahuippu on sijoittunut kesä-heinäkuulle. Tampereen yliopistollisen sairaalan syövänhoidon vastuualueen johtajan Maarit Bärlundin mukaan kiireellinen leikkaushoito, syöpälääkehoito ja sädehoito on pystytty toteuttamaan alueella erityisjärjestelyin ja henkilökunnan venymisellä.

Kuva: Janne Lindroos / Yle

Erikoissairaanhoidon puolella varsinaisia hoitojonoja ei kiireellisessä syöpähoidossa ole syntynyt. Viiveitä hoitopolun aikana on kuitenkin voinut syntyä monesta eri syystä. Koronaepidemian alkuvaiheessa ihmiset eivät ole hakeutuneet hoitoon samalla lailla kuin ennen koronaa ja nyt taas uskaltautuvat hakeutua hoitoon.

Eri puolilla maata sairaaloissa on nähty viitteitä siitä, että tänä vuonna hoitoon tulevien potilaiden syövissä olisi aiempaa enemmän pidemmälle levinneitä syöpiä. Tämän käsityksen jakavat useat kliinistä työtä tekevät syöpälääkärit. Eri syöpämuodoissa tilanne voi olla erilainen. Tästä ei vielä ole kuitenkaan tarkempaa tutkimustietoa.

– Kyllä tuntuma on sen suuntainen, mutta data tämän asian suhteen puuttuu. Yhä useamman potilaan tauti löytyy pitkälle edenneenä ja niiden potilaiden osuus on kasvanut, joissa potilas joutuu oireisena päivystyspoliklinikalle ja siellä löydetään kuvantaen pitkälle edennyt pahanlaatuinen kasvain, toteaa Oulun yliopistollisen sairaalan syöpätautien ja hematologian vastuualuejohtaja Hanne Kuitunen.

Koronaepidemian vaikutusta lukuihin ei vielä pystytä täysin tarkkaan arvioimaan. Kuitusen mukaan kasvua potilasmäärissä on ollut, mutta koronapandemian osuutta siihen on vaikea arvioida.

Asiaa tutkii myös Syöpärekisteri. Ennakkotiedot syöpätilastoista tulevat marraskuussa 2021. Syöpärekisterin tilastojohtajan Janne Pitkäniemen mukaan on kuitenkin todennäköistä, että koronan kokonaisvaikutukset esimerkiksi kuolleisuuteen voidaan nähdä vasta vuosien päästä.

– Vaikutusten esiinsaaminen kestää aikansa, jos niitä edes on. Kysymys kuuluu, minkä suuruinen diagnoosi tai hoitovaje on ollut ja heijastuuko se kuolleisuuksiin. Luotettavien kuolleisuusarvioiden tekemiseen menee vielä vuosi tai kaksi toteaa Pitkäniemi.

– Jos nämä diagnoosit viivästyvät, me näemme levinneempiä syöpiä ja voi olla, että se heijastuu myöhemmin potilaiden elossaololukuihin ja kuolleisuuteen. Jos sellainen vaikutus on, niin se vaatii vähän pidempää seurantaa.

Mattsonin mukaan yksittäisten potiilaiden kohdalla viiveet ovat mahdollisia myös muulloin kuin korona-aikana. Jos potilas epäilee viivettä hoidon aloittamisessa jossain hoitopolun vaiheessa, on asia syytä selvittää.

– Nämä asiat pystytään jälkikäteen arvioimaan, sanoo Mattson.