1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. budjetit

Pääministeri Marin puolusti budjettiesitystä tasapainoiseksi – Kokoomus uhkasi välikysymyksellä poliisien määrärahoista, hallitus turvaa rahoituksen lisäbudjetista

Oppositio arvosteli valtion holtitonta velkaantumista, budjettipäätösten painotusta ilmastoon ja työllisyyspäätösten siirtämistä. Poliisin määrärahojen vaje sai erityisen paljon huomiota ensi vuoden talousarvion lähetekeskustelussa.

Päämininisteri Marin poliisien määrärahoista
Päämininisteri Marin poliisien määrärahoista

Eduskunta aloitti hallituksen ensi vuoden budjettiesityksen käsittelyn tiistaina.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) puolusti talousarviota lähetekeskustelussa ja sanoi, että hallituksen valitsema elvyttävä talouslinja on ollut oikea ja budjetti on tasapainoinen. Hallitus on jopa saavuttamassa tavoitteensa 75 prosentin työllisyysasteesta.

Marinin mukaan valtion budjetin alijäämää koskevassa talouskritiikissä unohtuu, että takana on valtava kriisi, koronapandemia.

Marilta tivattiin vielä täsmennystä poliisin määrärahojen turvaamiseen ensi vuonna. Poliisi sai budjettiriihessä 10 miljoonaa euroa lisää rahaa, mutta sen talous on vielä 30 miljoonaa pakkasella. Onko lisärahoitusta tulossa ja turvataanko poliisien määrä?

– Kyllä, aivan kuten aiemmin ministeri Saarikko kuvasi, pyrimme löytämään ratkaisuja poliisien määrärahojen turvaamiseen siten, että poliisien henkilömäärä ei vähene. Ensi vuonna budjetissa on osoitettu enemmän rahaa poliisille kuin tänä vuonna. Tunnistamme toki haasteet, mitä heillä on kiinteistöjen ja it-järjestelmien osalta, Marin kertoi.

Marinin mukaan rahoitukseen pyritään löytämään ratkaisuja lisätalousarviossa tai täydentävässä talousarviossa.

Pääministeri Marin puolusti hallituksen elvyttävää talouslinjaa ja iloitsi hallituksen saavuttavan tavoitellun työllisyysasteen. Kuva: Jani Saikko / Yle
  • Päivitimme juttuun ensi vuoden talousarvion lähetekeskustelun ensimmäisen päivän keskeisen annin. Budjetin käsittely jatkuu perjantaihin.
  • Budjetin lähetekeskustelua voi seurata illalla Yle Areenassa.

Saarikko: Budjetissa näkyy vahva luottamus tulevaisuuteen

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) esitteli lähetekeskustelun aluksi puolilta päivin ensi vuoden budjetin pääkohdat.

Saarikon mukaan koronan hoito on ollut parasta talouspolitiikkaa, muuten Suomen talouden tila olisi paljon huonompi. Hän viittaa valtiovarainministeriön tuoreeseen ennusteeseen, jossa talous kasvaa tänä vuonna 3,3 prosenttia ja ensi vuonna 2,9 prosenttia.

– Ensi vuoden talousarviossa siirrymme koronan jälkeiseen aikaan. Ensi vuoden budjetissa näkyy vahva luottamus tulevaisuuteen, Saarikko totesi.

– Kysymys kuluu uskommeko kasvuun, luotammeko huomiseen? Jos valitsemme näin, sanomme kyllä. Kyllä keinotkin löytyvät, valtiovarainministeri painotti.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko penäsi luottamusta tulevaisuuteen ja kasvuun. Kuva: Jani Saikko / Yle

Ensi vuoden talousarvion loppusumma on 64,8 miljardia euroa. Budjetti on 6,9 miljardia euroa alijäämäinen. Valtionvelka nousee noin 146 miljardiin euroon ensi vuonna.

Saarikko luetteli budjettiesityksen painopisteitä, kuten ilmastotoimia ja nopeasti vaikuttavia työllisyystoimia, joilla vastataan työvoimapulaan. Näihin kuuluu esimerkiksi opiskelijoiden tulorajojen korottaminen. Myös veropohjaa tullaan tiivistämään.

Purra: Hallituksen toimien laskun maksaa veronmaksaja

Perussuomalaisten Riikka Purran mukaan hallituksen ilmastotoimien laskun maksaa veronmaksaja. Kuva: Jani Saikko / Yle

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra moitti ryhmäpuheenvuorossaan hallitusta siitä, että sen ideologiset linjaukset johtavat Suomen kasvavaan velkataakkaan ja veronkorotuksiin, kun rakenteellisia muutoksia ei tehdä.

Laskun maksaa Purran mukaan veronmaksaja.

– Hallitus kehuu työllisyystilannetta, joka on lähes kokonaan hyvän kansainvälisen suhdannetilanteen seurausta. Toimenpiteitä esimerkiksi työn kannustavuuden lisäämiseksi ei ole tehty, vaikka veronalennuksilla jo flirttaillaankin taas vaalien lähestyessä, Purra totesi.

Purra palasi myös poliisien määrärahoihin. Rahan puute on johtanut yt-neuvotteluihin poliisissa.

– Kentälle tarvitaan lisää poliiseja suojaamaan kansalaisia – vähemmän tutkailemaan toimistoon sosiaalisen median kiellettyjä sanoja ja afrikkalaista ihmiskauppaa, Purra sanoi.

Kokoomus uhkasi tehdä välikysymyksen poliisin rahoituksesta

Kokoomus uhkasi välikysymyksellä poliisien määrärahoista, Saarikon mukaan hallitus turvaa rahoituksen lisäbudjetista

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo penäsi puheenvuorossaan hallitukselta työllisyyttä parantavia rakenteellisia uudistuksia kasvupyrähdyksen aikana.

Orpon laskelmien mukaan hallitus on siirtänyt työllisyyspäätöksiä eteenpäin peräti kuusi kertaa.

– Hallitus on keskittynyt rahan jakamiseen, ei siihen, miten rahat saadaan riittämään, ja eiväthän ne riitä. Tällaisen tien päässä on vain näivettyminen ja veronkorotukset. Meno on kuin Irwin Goodmanin rallissa, kun on alkuun päästy, antaa mennä vaan, Orpo sanoi.

Orpo totesi hallituksen unohtaneen vanhan viisauden, että hyvinä aikoina pitäisi kerätä talouden puskuria, koska taloustilanne maailmalla voi muuttua nopeasti.

Orpo kertoi myös, että jos hallitus ei korjaa poliisin rahoitusta tällä viikolla, kokoomus tekee asiasta välikysymyksen.

Saarikko ja Marin: Poliisin määrärahat turvataan lisäbudjetista

Valtiovarainministeri Annika Saarikko vaati kokoomuksen leikkauslistaa esiin. Kuva: Jani Saikko / Yle

Valtiovarainministeri Annika Saarikko vastasi opposition arvosteluun, että poliisien määrärahoista käydään vielä keskustelua lisätalousarvion yhteydessä syksyllä ja hallitus on sitoutunut turvaamaan poliisin rahoituksen.

Pääministeri Sanna Marin puolestaan vakuutti hallituksen etsivän riittävät rahat, jotta poliisien määrä ei vähene.

Saarikon mukaan Riikka Purra maalaili Suomesta kuvan synkästä saaresta, joka on täynnä kauhua ja köyhyyttä.

– Sellaista Suomea en halua olla rakentamassa. Minua mietitytti myös puheenne työperäisen maahanmuuton ympärillä, onko tienne nuivan näivettymisen tie? Siinä olen samaa mieltä kanssanne, että ilmastotoimet pitää tehdä sosiaalisesti ja alueellisesti tasa-arvoisesti. Laskua niistä ei pidä lähettää heikompiosaisille, Saarikko sanoi.

Petteri Orpolle Saarikko kuittasi, että hänen puheensa alijäämästä, velasta ja talouskehykseen palaamisesta kuulostivat leikkauksilta.

– Missä se lista on? Jos etenemisimme alijäämän pientämisessä teidän ehdottamassa tahdissa, se tietäisi leikkauksia perusturvaan ja peruskouluun. Oletteko te valmis niihin? Saarikko tiukkasi.

Hoitovelkaan ja mielenterveyteen satsauksia

SDP:n Antti Lindtman muistutti hallituksen panostuksista hoitovelan kuromiseen. Kuva: Jani Saikko / Yle

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman korosti ryhmäpuheenvuorossaan, että budjetin tärkein päätös on 450 miljoonan euron panostus hoitovelan hoitamiseen.

– Tämä velkakirja erääntyy maksuun ensimmäisenä ja korko kasvaa vuosi vuodelta. Liian moni on joutunut odottamaan takaisinsoittoa terveyskeskuksesta liian pitkään. Viivästynyt diabeteksen hoito aiheuttaa sekä yksilölle että yhteiskunnalle pysyviä haittoja ja kuluja, Lindtman sanoi.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs totesi ryhmäpuheessaan, että opposition vaatimukset alijäämän tiukasta karsimisesta johtaisivat ihmisten palveluiden leikkaamiseen ja talouskasvun tyssäämiseen.

Pylväs sanoi perussuomalaisten ja kokoomuksen maalailleen budjetista mörköjä seinälle, mutta puolueet eivät ole esittäneet omia uskottavia vaihtoehtoja.

Pylväs vakuutti keskustan pitävän kiinni siitä, että lopuista työllisyystoimista tehdään päätöksiä helmikuussa.

Keskusta pitää kiinni siitä, että lopuista työllisyystoimista päätetään helmikuussa, Juha Pylväs vakuutti. Kuva: Jani Saikko / Yle

Vihreiden varapuheenjohtaja Iiris Suomela nosti esiin mielenterveysongelmien merkityksen taloudelle.

Suomela muistutti, että mielenterveysongelmat ovat yleisin syy työkyvyttömyyteen ja sairauspoissaoloihin. Esimerkiksi nuorten mielenterveyssyiden takia myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla.

– Näin ei voi jatkua. Tämän kansantaudin hinta on liian kova niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Siksi panostamme tulevina vuosina oppilas- ja opiskelijahuoltoon, työhyvinvointiin ja mielenterveyspalveluihin, Suomela kertoi.

Vihreiden Iiris Suomela muistutti mielenterveysongelmien tulevan kalliiksi yhteiskunnalle. Siksi hallitus satsaa budjetissa erilaisiin tukipalveluihin. Kuva: Jani Saikko / Yle

Talouskasvu alkaa hyytyä

Hallitus on sopinut budjettiriihessä ilmastotoimista, joilla tavoite Suomen hiilineutraaliuudesta saavutetaan. Tämä täyttyisi 11 megatonnin päästövähennyksillä. Hallituksen mukaan päästöjä vähennetään kaikkiaan 14–15 megatonnia vuoteen 2035 mennessä.

Ilmastopaneelin, tutkimuslaitosten ja ministeriöiden asiantuntijat tarkastelevat vielä valittuja toimia. Jos ne eivät ei riitä tavoiteltuun vähennykseen, hallitus tekee uusia päätöksiä maaliskuussa. Tämä on niin sanottu perälauta.

Hallitus on kertonut keskittyvänsä nyt nopeavaikutteisiin työllisyystoimiin, joilla vastataan työvoimapulaan.

Lopullisesti hallitus tekee päätökset työllisyystoimista helmikuussa. Hallitus tavoittelee toimillaan 100 000 uutta työllistä vuoteen 2030 mennessä.

Valtiovarainministeriön tuoreen talousennusteen mukaan Suomen talous on toipunut koronapandemiasta nopeasti keväästä alkaen. Talouden nopeimman kasvun aika on kuitenkin ohi, valtiovarainministeriö arvioi. Tänä vuonna bruttokansantuote kasvaa 3,3 prosenttia, ensi vuonna 2,9 prosenttia ja vuonna 2023 enää 1,4 prosenttia.

Yle näytti budjetin lähetekeskustelun suorana TV1:ssä kello 11.55–14.30. Voit katsoa koko keskustelun alla.

Eduskunta aloitti tiistaina ensi vuoden talousarvioesityksen käsittelyn. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) puolusti esitystä opposition edessä.

Lue lisää:

Eduskunta väittelee talouspolitiikasta: Oppositio moittii velan kasvua, hallituspuolueet vaativat oppositiolta listaa menojen leikkauksista

Talouselämä ja teollisuus pettyivät työllisyystoimiin, ympäristöjärjestöt kiittävät ilmastopolitiikan nostamista ytimeen – näin etujärjestöt kommentoivat budjettiratkaisua

Asiantuntijat ovat pettyneitä hallituksen ilmastosopuun ja erityisesti liikenteen päästöihin: "Oikeasti vain selvitetään ja perustetaan työryhmiä"

Saarikko esittää palkkojen veroalea: ”Voisi sopia tämänkin hallituksen pöydälle” – SDP ja vasemmistoliitto peruisivat ensin tiedeleikkaukset

Kokoomuksen Orpo lyttää valtiovarainministeri Saarikon veronalennuspuheet: "Näen tämän falskina temppuna"

Talousasiantuntijat tyrmäävät rahaministerin puheet verojen alennuksesta: ”Tätä ei toteuteta, ja Saarikko itsekin tietää sen”