Hyppää sisältöön

Jäteveden puhdistamisesta tulee yhä vaikeampaa ja kalliimpaa, monelle laitokselle se on ollut katastrofi – “Ei kannata puhdistaa liikaa”

Jätevesien puhdistuksesta tulee yhä säädellympää. Moni pienpuhdistamo varautuu muutokseen vaihtamalla tekniikkaansa. Siitä on tullut joillekin kallis rasti, sillä varsinkin pienille laitoksille uusin tekniikka on myös riski.

Kalastaja Rauno Glad Keitele-järvellä: Aamulla täällä haisi ihan puuceelle
Kalastaja Rauno Glad Keitele-järvellä: Aamulla täällä haisi ihan puuceelle

Kalastaja ja kansalaisaktivisti Rauno Glad istuu veneessään ja noituu. Hän on varma, että järven pohjasta löytyy – paskaa – niin kuin Glad asian ilmaisee.

Ollaan Keitele-järvellä Viitasaaren kaupungin edustalla. Glad uskoo, että kaupungin jätevedenpuhdistamolta tulee järveen tavaraa, josta osa kokkaroituu pohjaan kivimäisiksi paakuiksi.

– Lietteeseen sekoitetaan puhdistamolla kalkkia, minkä vuoksi osa siitä paakkuuntuu, Glad järkeilee.

Paakkuja nousee verkon mukana veneeseen ja ne värjäävät sen pohjan vaaleanruskeaksi. Itselleen Glad on pukenut suojaksi kumisen esiliinan.

Väitteidensä tueksi kunnallispolitiikassakin touhuava Glad linkoaa järveen teräsämpärin, ja raahaa sitä hetken aikaa veneen perässä. Ämpäri nousee veneeseen täynnä ruskeaa liejua.

Gladin mielestä lieju ei ole pelkästään normaalia pohjamutaa vaan osa siitä on peräisin kaupungin vessoista.

Hajua lietteessä ei ihmeemmin ole. Glad myöntää, että ei olekaan juuri nyt, mutta aika ajoin hajun tuntee selvästi, hän väittää.

– Aamulla täällä haisi ihan puuceelle.

Kalastusreissun jälkeen vene jää satamaan odottamaan painepesurin suihkua.

Rauno Glad kalastaa Kymönselällä, mutta ei kuitenkaan lähellä puhdistamon purkuputkea. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Keski-Suomen Elinkeino- ja ympäristökeskuksen havaintojen perusteella järvi ei ole muuttunut lokasäiliöksi, mutta on Gladin väitteissä perääkin. On vain joitakin vuosia siitä, kun Viitasaaren puhdistamolta pääsi valumaan oikein kunnon töräys puhdistamatonta jätevettä Keitele-järveen.

On siis sopiva hetki käydä jätevedenpuhdistamolla Viitasaarella ja parilla muullakin paikkakunnalla, sillä jätevesi ja tunteet kuohuvat ainakin Mikkelissä ja Parikkalassa.

Kiintoainesta pääsee järveen

Jäteveden puhdistamot eivät puhdista vettä täydellisesti, vaan niistäkin pääsee kiintoainesta ja muun muassa fosforia vesistöihin.

Keitele-järveen kuten moniin muihinkin järviin tulee puhdistamojen lisäksi kuormitusta myös maataloudesta, metsäojista ja turvesoilta.

Jätevesien puhdistusta halutaan silti tehostaa, mikä voi olla iso haaste varsinkin pienille puhdistamoille. Viitasaari on tästä hyvä esimerkki.

Viitasaaren jätevedenpuhdistamolla palattiin vanhaan tekniikkaan, koska kalvosuodatusta ei saatu toimimaan. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Viitasaaren kaupungissa jätevesistä suurin osa johdetaan Mustaniemen puhdistamolle. Puhdistamo otti kesällä 2018 käyttöön MBR-kalvopuhdistusjärjestelmän, jonka piti tehostaa jätevedensuodatusta selvästi ja hyvittää mahdolliset vanhatkin synnit.

Kävi päinvastoin.

Prosessi meni tukkoon ja kiintoainesta pääsi Keiteleeseen. Nyt kalvoista on enää riekaleet jäljellä, ja puhdistamo on palannut vanhaan tekniikkaansa, aktiivilieteprosessiin. Pahimmillaan kyse on jopa miljoonan euron vahingosta, jota ratkotaan oikeussalissa. Oikeuskäsittelun aikataulusta ei ole vielä tietoa.

Alva Viitasaareksi muuttunut energia- ja vesilaitos katsoo, että vastuu epäonnistumisesta on laitetoimittajalla. Laitteet toimittaneen Aquazonen nykyisen omistajan Operon Groupin mukaan puhdistamolla ei tehty yrityksen esittämiä parannuksia.

Operon Groupin toimitusjohtajan Mikko Laitisen mukaan tilaajan eli silloisen Wiitaseudun Energian tarjous- ja toteutussuunnittelua varten antamat tiedot laitoksen kuormituksesta olivat puutteellisia tai vääriä.

– Laitokselle on ajettu sellaista kuormitusta, josta ei saatu tarjous-, sopimus- ja käyttöönottovaiheessa tietoa tilaajalta, Laitinen vastaa.

Alva Viitasaaren omistaa nykyisin Jyväskylän kaupungin vesilaitos Alva.

Alva Viitasaaren toimitusjohtaja Kari Kautto harmittelee, että Viitasaari lähti aikoinaan kokeilemaan kalvosuodatusmenetelmää, vaikka menetelmässä itsessään ei hänen mukaansa ole vikaa.

Kari Kautto vakuuttaa, että puhdistamo toimii tällä hetkellä lupaehtojen mukaisesti. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

– Näihin liittyy aina riskejä ja ne riskit ovat täällä realisoituneet.

Jätevedet ovat aiheuttaneet murheita Viitasaarella aiemminkin. Yhdeksänkymmentäluvulla jätevesiputki katkesi maanrakennuksen yhteydessä ja puhdistamatonta jätevettä pursui Keiteleeseen hyvän aikaa ennen kuin asia huomattiin.

Kalvopuhdistus vaatii osaamista

Viitasaari ei ole ainut paikkakunta, joka on joutunut vaikeuksiin uuden tekniikan kanssa.

Parikkalaan valmistui uusi kalvosuodatusmenetelmää käyttävä jätevedenpuhdistamo vuonna 2019. Tekniikka ei meinattu saada toimimaan, vaan kalvot tukkeutuivat.

Nyt tekniikka on saatu toimimaan, mutta hulevesien kanssa on edelleen säätämistä, kertoo kunnan rakentamispäällikkö Vesa Berg.

Berg kehuu laitokselta lähtevän veden puhtautta. Kuntalaisille se on tarkoittanut lisää kustannuksia useita satoja tuhansia euroja ja kohonneita vesilaskuja. Bergin mukaan kustannuksia yritetään hillitä tehostamalla sähkön käyttöä.

Kalvosuodatus eli MBR-menetelmä on käytössä myös Mikkelissä Metsä-Sairilan upouudessa, kallion sisään louhitussa jätevedenpuhdistamossa. Kalvosuodatuksen käyttöönotto alkoi toukokuussa eli laitos on vielä sisäänajovaiheessa.

Puhdistamon valvomoa pyöritetään muutaman hengen voimin Mikkelissä. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Mikkelin puhdistamon rakentaminen on tullut reippaasti ennakoitua kalliimmaksi. Tällä hetkellä arvioidaan, että jätevedenpuhdistamon kokonaishinta nousee 76 miljoonaan. Alkuperäinen kustannusarvio ylittyy 31 miljoonalla.

Rakentaminen on aiheuttanut Mikkelissä syytöksiä hyvä veli -verkostoista ja salailusta.

Kustannusten karkaaminen ei kuitenkaan johdu itse MBR eli kalvosuodatusmenetelmästä, vakuuttaa vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki.

Uusia miljoonia tarvitaan vasta, jos menetelmä ei toimikaan.

– Tottakai mielenkiinnolla seurataan. Tässä vaiheessa näyttää aika hyvältä.

Myös Reijo Turkki on joutunut arvostelun kohteeksi puhdistamon rakennuskustannusten vuoksi. Kuvan taustalla vanhaa puhdistamoa Kenkäverossa. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Mikkelin uudella puhdistamolla jätevesi kulkee monen eri vaiheen läpi ennen kuin se päätyy kalvojen väliin. Puhdistamon laboratoriossa Turkki esittelee lasipurkissa vettä, joka näyttää täysin kirkkaalta ja hajuttomalta.

– Vasta tämä vesi lasketaan Saimaaseen, hän sanoo.

Turkki ei sentään ota lasista huikkaa. Ehkä joku päivä voi ottaa, hän arvelee, sillä veden kierrättäminen uusiokäyttöön tulee hänen mielestään yhä tärkeämmäksi.

– Itse asiassa talousveden puhdistaminen jätevedestä on halvempaa kuin merivedestä, Turkki tietää kertoa.

Miksi sitten kalvopuhdistus aiheuttaa joissakin puhdistamoissa ongelmia?

Mikkelissä puhdistettu jätevesi ohjataan Saimaaseen. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Turhan takia ei kannata puhdistaa

Jätevesien puhdistuksesta on tulossa yhä säädellympää ja vaativampaa. EU saattaa asettaa uusia raja-arvoja joillekin haitta-aineille. Toistaiseksi ei ole tietoa, kuinka tiukkoja raja-arvoista tulee, mutta kuntien tulee niihin joka tapauksessa varautua.

– Tämä on vähän kuin roikkuisi löysässä hirressä, sanoo Aalto yliopiston työelämäprofessori Anna Mikola.

Mikola väitteli vesihuoltotekniikasta vuonna 2013. Mikola on konsultoinut myös Mikkeliä uuden laitoksen rakentamisessa.

Pienten laitosten osalta uusi tekniikka, kuten kalvopuhdistusmenetelmä voi olla ongelma, sillä se vaatii erityistä ammattitaitoa, Mikola sanoo.

Mikolan mukaan kalvopuhdistustekniikkaan liittyy iso haaste sen vuoksi, että prosessissa käytettävien bakteerien tuottama eräänlainen lima eli solunulkopuoliset polymeerit voivat pahimmillaan tukkia kalvot.

Suodatintekniikkaa Mikkelin jätevedenpuhdistamon ilmastus- ja kalvosuodatus-tilassa. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Toiseksi, kalvopuhdistekniikassa kuten muissakin tekniikoissa, kylmä sää ja runsaat hulevedet voivat vaikuttaa prosessiin. Mikolan mukaan laitokset tulisikin mitoittaa kylmien vesien vuoksi riittävän suuriksi. Tämä puolestaan lisää kustannuksia. Kalvotekniikan käyttäytymisestä alhaisissa lämpötiloissa ei ole vielä paljon kokemusta.

Itse menetelmää hän kuitenkin pitää hyvänä ja muistuttaa, että sitä käytetään maailmalla paljon riskeistä huolimatta.

– Etuna on se, että lähtevä vesi on huomattavasti perinteistä puhdistusmenetelmää puhtaampaa.

Silti Mikola toppuuttelee pieniä kuntia kalvopuhdistustekniikan käyttöönotossa, sillä muutama epäonninen kokeilu voi pilata koko tekniikan maineen. Pieni kunta voi toki onnistua, mutta se edellyttää Mikolan mukaan hyvää asiantuntijuutta, ylimääräistä tarkkailua ja säätöä.

Kaiken kaikkiaan Mikola uskoo, että jätevesien puhdistus on tulevaisuudessa selvästi nykyistä kalliimpaa. Tämän vuoksi hän kehottaakin kuntia pohtimaan tarkkaan, mikä menetelmä otetaan käyttöön.

– Turhan takia ei kannata puhdistaa liikaa, koska jäteveden käsittelykin kuormittaa ympäristöä.

Myös Mikkelin vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki on sitä mieltä, että pienten puhdistamojen ei kannattaisi suin päin ottaa kalvopuhdistusmenetelmää käyttöönsä.

– En esittäisi tällaista puhdistamoa pieneen laitokseen.

Nykyistä tehokkaampi jätevesien puhdistaminen voi olla osalla pienpuhdistamoista iso haaste, sillä kiristyvien määräysten lisäksi niillä on toinenkin murhe: umpi- ja sakokaivot.

Sakokaivot aiheuttavat ongelmia

Haja-asutusalueen vessavedet kerätään umpi- tai sakokaivoihin ja kuljetaan loka-autoilla puhdistamoille.

Haja-asutusalueella umpi- ja sakokaivojen osuus koko jätevesimäärästä on paljon suurempi kuin kaupungeissa. Varsinkin sakokaivot rasittavat puhdistamoja, koska niissä on pelkästään tuhtia tavaraa.

Umpi- ja sakokaivolietteet tuodaan loka-autolla puhdistamolle. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Ympäristöministeriön mukaan Suomessa on noin 300 000 kiinteistöä, joita ei ole liitetty viemäriverkostoon. Niissä asuu vajaa miljoona ihmistä.

Isoissa kaupungeissa loka-autoilla tuotavan jätteen osuus on niin pieni, että sillä ei ole suurta merkitystä puhdistuslaitokselle. Pienille puhdistamoille umpi- ja sakokaivojätteen osuus voi olla merkittävä lisä, ja muinoin laitoksia mitoitettaessa tätä ei aina osattu huomioida.

Keski-Suomen ELY-keskuksen rakennusmestari Jukka Mutila tunnistaa ongelman.

– Varsinkin sakokaivojen aiheuttamat kuormitukset ovat paljon rajumpia kuin viemäriverkostosta tulevan jäteveden kuormitus. On erittäin hankalaa, jos puhdistamolla ei ole riittävästi tasauskapasiteettia sako- ja umpilietteiden vastaanottamiseen.

Mutilan mukaan Viitasaarella kalvopuhdistuksen ongelma saattoi syntyä juuri siitä, että sako- ja umpikaivojen jätteelle ei ollut riittävästi esikäsittelyä.

– Autoilla tuotu liete voi aiheuttaa muutenkin järjestelmälle ongelmia, jos puhdistamon jätevesien käsittelyprosessia ei mitoiteta riittävän suureksi ja suunnitella kunnolla.

Alva Viitasaaren nykyinen toimitusjohtaja Kari Kautto ei kuitenkaan pidä umpi- ja sakokaivolietteen määrää tällä hetkellä hälyttävänä tai ongelmallisena Viitasaarella. Hän laskee, että niistä tuotava liete aiheuttaa noin 10 prosentin kuormituksen puhdistamolle.

Entä se Viitasaaren edustalla olevan Kymönselän veden laatu? Onko Viitasaaren puhdistamo syyllistynyt siihen, mitä Rauno Glad väittää?

Keiteleeseen on vuotanut jätevesiä

Viitasaaren puhdistamo toimii tällä hetkellä täysin lupaehtojen mukaisesti. Lupaehdot ovat vuodelta 2008.

– Kiintoainetta, fosforia ja typpeä pääsee pieniä määriä, mutta ei merkittävästi, Kautto vakuuttaa.

Kauton mukaan puhdistamon aiheuttama kuormitus on kaikilta osin reilusti alle kymmenen prosenttia järven kokonaiskuormituksesta eikä ylivuotoja ole vuoden 2018 jälkeen ollut.

Keski-Suomen ELY-keskuksen rakennusmestari Jukka Mutilaon virkansa puolesta perehtynyt puhdistamon purkualueella olevan Kymönselän tilanteeseen. Hän ei usko lainkaan, että pohjasta nouseva liete olisi puhdistamolta tullutta kiintoainetta - mutta jättää silti pienen varauksen.

Mutila muistuttaa, että seitsemisen vuotta sitten puhdistamolta karkasi käsittelemätöntä jätevettä, joka näkyi selvästi talvisaikaan jäällä Kymönselällä.

Voisivatko ne olla Gladin verkkoihin tarttuneita kokkareita?

Mutila arvioi, että puhdistamolla voi olla osansa niiden syntymisessä. Kokkareiden väri saattaa kuitenkin tulla niissä olevasta raudasta, ei vessanpöntöistä.

– On mahdollista, että vesistössä tapahtuu joku tällainen ilmiö jäteveden mukana kertyvän raudan seurauksena. Rauta sotkee paikkoja hapettuessaan.

Ilman tarkempia tutkimuksia on mahdotonta sanoa, mitä Keiteleessä on. Se on kuitenkin varmaa, että asia kiinnostaa ranta-asukkaita ja varsinkin kalastajia.

Jukka Mutila pitää hyvänä asiana, että järven tila kiinnostaa.

– On hienoa, että ihmiset tarkkailevat vesistöjen tilaa.

Mutila arvioi, että ranta-asukkaiden havainnoilla on tärkeä rooli vesistöjen kunnon arvioinnissa, niin Viitasaarella kuin muuallakin.

Toistaiseksi on epäselvää, mitä Viitasaaren jätevedenpuhdistukselle jatkossa tapahtuu. Se on ainakin varmaa, että Rauno Glad saa jatkossakin puhdistaa veneensä painepesurilla mahdollisesti raudasta, piilevästä - tai ehkä paskasta.

Lue myös

.
.